Minullahan näitä keskeneräisiä projekteja riittää - on tullut yritettyä kaikenlaista:
Kauneus- ja tyyliremppaa
Kaikkensa on yritettävä - kylppärin rypyntorjuntapatteristo - siis kaikki ne purkit ja purnukat - kuuluu tähän remppaan. Minä olen tosi johdateltavissa noiden purnukoiden suhteen, hurahdan kaiken maailman lupauksiin. Muistan senkin kerran, kun apteekin myyjää alkoi kummasti hymilyttää, kun olin bongannut mainoksesta erään uutuustuotteen ja menin kyselemään "sitä uutta juttua, nimeä en nyt muista, mutta se, joka lupaa kasvojenkohotuksen ilman veistä". Ei ollut siinä apteekissa, mutta oli viereisessä luontaistuotekaupassa. Juu, mä varustaudun kyllä hyvin, mutta ongelma on se, että ne voiteet pitäis myös jaksaa tuohon naamaan ja kroppaan laittaakin. Ja siinä en sitten olekaan ihan yhtä hyvä kuin ostelussa. Jotta yläluomileikkausta näin ensihätään suunnitellessa edetään. Eikä osteta enää yhtään purnukkaa ennenkuin entiset on käytetty! Just!
Kunto- ja terveysremppaa, laihdutusremppaa
Kuvan liikuntavälinekori jököttää sohvan vieressä, siitähän sitä olisi helppo telkkaria tuijottaessa edes nuo sormenvahvistimet ottaa ja harjoitella - siis olisi, vaan kun ei ole. Tähän remppasarjaan kuuluu vielä kuntopyörää, jumppapalloja, erilaisia jumppakeppejä, stepperiä, tasapainolautaa ja crostrainer, joka kylläkin vietiin maille, kun se vei niin julmetun tilan. Ja tietysti kaikki vitamiini-, lisäravinne- ja luontaistuotepillerit ja jauheet kuuluvat tähän remppaan.
Ja kuntosalikortista en sano mitään.
Tupakanpolton lopetusremppaa
Kuvakollaasissa Champix-kuva drugsnews.org
Pahin - kaikkea on kokeiltu. Noilla Champixeilla sentään pystyin vähän aikaa olemaan polttamatta, mutta niiden sivuvaikutukset olivat sitä luokkaa, että piti lopettaa. Nyt on kokeilussa sähkötupakka - ensi viikolla olisi tarkoitus aloittaa. Otin nikotiinittomat nesteet - yritän nikotiinivajeen täyttää tuolla Nicoretten inhalaattorilla. Pitäkäähän peukkuja.
Sisustusremppaa
Meillä on kotona tilanne, että varsinainen remontti kannattaa tehdä vasta sitten, kun nuoriso on muuttanut omilleen. Poika lähtee ensi syksynä, kun aloittaa opiskelut Turun yliopistolla, tytär tuskin ihan vielä: hänen chinchillansa tarvitsevat reissujen ajan hoitajaa ja alakerran olohuoneeseen on levitetty kaikki mahdolliset taiteilijatarvikkeet. Mutta muutaman vuoden sisällä hänkin pesästä lentelee.
Mutta tuossa pari esimerkkiä, siitä miten tässä väliajalla elellään - meiltähän tämä sujuu!
Taidettahan meillä riittää - kuvassa Viiru-kissan tekemää portaikon lasikuitutapettiin. Tuota taidetta riittää koko portaikon mitan ylhäältä alas. Ja lasikuitutapetti on aika inhottava laittaa uusiksi - varsinkin tuo tapetti jatkuu alakerrassa portaikosta sinne alakerran olohuoneeseen ja yläkerrassa eteiseen ja olohuoneeseen. Jos koko höskän uusisi samanlaisella, olisi Viiru alta aikayksikön sen kimpussa. Siispä hakusessa on väliaikaisratkaisu tuohon porraspätkälle - ehkä puolipaneli.
Kunhan ehditään - eihän tuo tuossa ole ollut vielä kuin yli vuoden.
Viiru (12 v.) on ehtinyt tuhota jo keittiön seinän, yhden sohvan, tuolin ja vaikka mitä. Ei ole halpaa - mutta säästetty on sitten mun terapiamaksuissa; Viiru on mun oma stressitohtori, mun Dr. Phil.
Tuossa kuvassa on myös tulevat olohuoneen verhot, kankaat olen ostanut toukokuussa. Mutta kun en saa päätettyä mallia. Ja siinä on myös tuolinsuojuskangas nojatuoliin, jottei Viiru sitäkin taiteilisi. Tuolin päällä retkottaa tällä hetkellä sellainen "taiteellinen" kangasviritelmä. Tuon ompelen kyllä viikonloppuna.
Tämä on lupaus.