Lapinlahden laaja salametsästysrikos on paljastanut, ettei riistakeskus voi tarkastaa petoyhdyshenkilöiden taustoja.
Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi huhtikuun lopulla kaksi petoyhdyshenkilöä törkeistä metsästysrikoksista Suomen laajimmassa salametsästysvyyhdissä.
Salametsästäjät ampuivat Lapinlahdella viiden vuoden aikana susia, ilveksiä ja ahman sekä useita rauhoitettuja lintuja, kuten laulujoutsenia ja kanahaukkoja. Tuomittuja oli kaikkiaan 26.
Suomen riistakeskuksen nimittämille ja kouluttamille petoyhdyshenkilöille ilmoitetaan suurpetohavainnoista. He antavat myös virka-apua poliisille.
Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikön Sauli Härkösen mukaan riistanhoitoyhdistykset esittävät suurpetoyhdyshenkilöiksi ihmisiä, jotka ymmärtävät kokonaistilanteen eli sekä suurpetohallinnon että -kantojen seurannan tärkeyden. Siksi hän on yllättynyt tuomittujen toiminnasta.
Härkönen uskoo, että yhdyshenkilöiden taustoihin kiinnitetään jatkossa entistä tarkemmin huomiota. Keinoja siihen on kuitenkin vähän.
– Meillä ei ole juridisesti kovin paljon oikeuksia selvittää henkilön taustoja, Härkönen sanoo.
Rikosrekisterilain mukaan riistakeskus ei voi tilata luottamustehtävään valitun rikosrekisteriotetta, koska riistakeskus ei ole viranomainen.
Kaikki perustuu luottamukseen ja ihmisten tuntemiseen
Lapinlahden riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Herkko Tynnyrisen mukaan petoyhdyshenkilöt ovat yleensä aktiivisia metsästäjiä ja luonnossa liikkujia, jotka on tunnettu seudulla jopa vuosikymmenten ajan.
– Valinta perustuu tunnettavuuteen. Alueellisuus on hirveän tärkeää, jotta tavallisten ihmisten on helppo ottaa yhteyttä, sanoo Tynnyrinen.
Salametsästystapauksissa tuomitut ovat Tynnyrisen mukaan lähteneet väärälle ladulle toimittuaan aiemmin pitkään esimerkillisesti.
– Minusta tuntuu, että asia on mennyt niin päin, että tuomitut ovat luottamustehtävässä ollessaan kasvaneet näihin muihin harrastuksiin. He eivät ole pyrkineet tehtäviin, jotta pystyisivät tekemään laittomuuksia.
Luottamuksen voi menettää ilman rikostuomiotakin
Suomen riistakeskuksen riistapäällikön Olli Kursulan mukaan metsästysrikostuomion saaneella ei ole enää asiaa Suomen riistakeskuksen luottamustehtäviin.
Petoyhdyshenkilön on suhtauduttava suurpetoihin puolueettomasti. Tehtävästä erottamiseen ei tarvita edes rikostuomiota, jos petoyhdyshenkilö käyttäytyy riistakeskuksen mielestä sopimattomasti.
– Riittää kun on sotkeutunut johonkin, mikä ei ole petoyhdyshenkilölle sopivaa, kertoo Kursula.
Kursulan vastuualueena ovat riistalaskennat ja riistatiedon käyttö metsästysseuroissa. Hän kertoo, että riistakeskus saa tietoonsa jonkin verran tapauksia, joissa luottamushenkilö on käyttäytynyt rooliin sopimattomalla tavalla.
– Se voi olla kanta-arvioiden tekoon liittyvää tai muuta sopimatonta kommentointia, minkä perusteella otetaan oikeuksia pois. Kokonaisuutena se on kuitenkin pieni ongelma, kertoo Kursula.