Autoritaarista johtamista, työperäisiä sairastumisia, erimielisten hiljentämistä.
Helsinki Pride -yhteisössä työntekijöiden ja johdon välillä vallitsee tulehtunut työilmapiiri, väittää seitsemän järjestössä työskennellyttä.
Kansalaisjärjestö ja asiantuntijaorganisaatio tuottaa vuosittain Pride-tapahtuman, joka muistuttaa yhtäläisten oikeuksien kuuluvan kaikille seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolesta riippumatta. Se tekee myös jatkuvaa sosiaali-, nuoriso-, ja yhteisötyötä.
Yleen yhteyttä ottaneiden kolmen entisen työntekijän mukaan järjestön rummuttamat arvot – monimuotoisuus, rohkeus ja yhteisöllisyys – eivät toteudu sen omassa toiminnassa.
Heidän lisäkseen Yle on haastatellut neljää muuta järjestössä työskennellyttä, joista kaksi työskentelee järjestössä edelleen.
Järjestö työllistää ympäri vuoden kymmenen ihmistä. Lisäksi sen tehtävissä toimii lukuisia projektityöntekijöitä ja vapaaehtoisia.
Lähteet esiintyvät jutussa muunnetuilla nimillä, koska he eivät halua joutua hankalaan asemaan järjestökentällä tai sateenkaariyhteisössä.
Monen mielestä johto käyttää valtaa väärin
Ylen haastattelemat työntekijät kuvaavat toiminnanjohtaja Annu Kemppaista itsevaltaiseksi johtajaksi, jonka päätökset pohjautuvat henkilökohtaisiin mielipiteisiin ja tunteisiin.
Kemppainen johtaa organisaation operatiivista toimintaa ja hän saa työntekijälähteiden mukaan vankkumattoman tuen toiminnalleen hallituksen puheenjohtaja Senni Moilaselta. Moilanen ei kritisoi toiminnanjohtajaa Ylelle.
Järjestön pitkäaikainen työntekijä Kuura kuvailee yhteistyötä johdon kanssa näin.
– Mitä lähempänä omat työtehtävät liippaa johtoa, sitä useammin saattaa tulla tilanteita, missä tulee erimielisyyksiä, epäasiallista käytöstä tai vallan hyväksikäyttämistä tavalla tai toisella. Johto pitää langat omissa käsissään eikä ole asioissa kovin avoin.
Julkaisemme Helsinki Pride -yhteisön johdon nimet, koska he ovat merkittäviä vallankäyttäjiä sateenkaariyhteisössä ja järjestökentällä.
Autoritaarisuus ilmenee Ylen haastattelemien työntekijöiden mukaan niin pienissä kuin suurissakin kysymyksissä.
Usean työntekijälähteen mukaan toiminnanjohtaja ei taipunut toimitilojen muokkaamiseen työtehtävien tarpeiden mukaiseksi.
Esimerkiksi Helsinki Priden asiantuntijat ovat pitkään puhuneet luottamuksellisia puheluita wc-tiloissa, koska he eivät toiveistaan huolimatta saaneet käyttöönsä puhelinkoppeja. Entinen työntekijä kertoo saaneensa huutoa toiminnanjohtajalta nostettuaan asian esiin hallituksen kokouksessa. Toiminnanjohtaja kiistää huutamisen.
Lisäksi henkilöstön viikkopalaverit pidettiin pitkään lasikabinetissa, ja osa koki tilan niin pieneksi, että sieltä loppuu happi.
Toinen jo lopettanut työntekijä puolestaan kertoo periaatteellisemmasta kiistasta.
Toiminnanjohtaja ei hänen mukaansa suostunut keskustelemaan järjestön yhteistyöstä yritysten kanssa, joiden toiminta on räikeästi järjestön arvojen kanssa ristiriidassa.
Esimerkit eivät välttämättä yksinään ole raskauttavia, mutta kokonaisuutena ne ovat rapauttaneet työntekijöiden luottamusta esihenkilöön.
Kaikki työntekijät eivät ole toiminnanjohtajaan tyytymättömiä.
– Suosikit ovat selkeät, Helsinki Pridessa edelleen työskentelevä Toive kuvailee.
Valta on keskittynyt toiminnanjohtajan lähipiirille. Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat tämän läheisiä ystäviä.
– Järjestöä johtaa nyt hyvin homogeeninen, pääosin valkoisen keskiluokan tiivis sisäpiiri – ”hyväveliverkosto” – jonka vallankäyttö on läpinäkymätöntä ja pelolla johdettua, sanoo järjestössä useita vuosia työskennellyt nyt jo tehtävänsä jättänyt Lumi.
Kaikki vuoden ympäri Helsinki Pridessa työskentelevät ovat alkaneet kokoontua säännöllisesti ilman toiminnanjohtajaa keskustelemaan työyhteisön asioista. Ajatuksena on ollut, että työhuonekunta voi yhteisesti tuoda henkilöstön huolia toiminnanjohtajan tai hallituksen tietoon.
– Silti ne edelleen henkilöityvät viestinviejään, joka saa hirveän kuran niskaansa, Toive kertoo.
Esimerkiksi työntekijä, joka esitti työhuonekunnan toiveen kokoustamisesta muualla kuin lasikabinetissa, sai osakseen huutoa.
Työntekijät: huono johtaminen sairastumisten taustalla
Kolme entistä työntekijää on kertonut Ylelle työperäisestä sairastumisesta. Yle on nähnyt heidän potilasasiakirjat, jotka tukevat työntekijöiden kertomaa.
Työntekijät kokevat, että sairastumiset liittyvät järjestön johtamiseen.
– Sitä on vaikea konkreettisesti osoittaa. Minulle tuli ihan fyysisiä oireita, kun kuulin hänen [toiminnanjohtajan] kenkien kopinan, kertoo järjestössä viime vuonna aloittanut Ivalo.
Ivalo koki työnsä tärkeänä ja mielekkäänä, mutta ahdistui ilmapiirin vuoksi.
Ivalon työsuhde purettiin hänelle itselleen ja monille kollegoille täytenä yllätyksenä koeajalla.
Koeajan purkuun liittyvään tilaisuuteen Ivalon tukena osallistunut juristi sanoo Ylelle, että työsuhteen päättämiseksi ei esitetty asiallisia perusteita. Työnantajan mukaan Ivalo oli menettänyt johdon luottamuksen, koska ei työssään ollut seurannut yhteisön yleisiä linjauksia, strategiaa ja ohjeita.
Töissä ollessaan Ivalo kertoo tuoneensa asianmukaisesti esiin epäkohtia työpaikalla. Koeajalla työsuhteen voi purkaa välittömästi, mutta siihen pitää olla asialliset perusteet.
Kemppaisen aikana ketään ei ole irtisanottu, mutta usean työntekijälähteen mukaan erimielisiä savustetaan järjestöstä ulos.
Ivalon lisäksi kaksi muuta työntekijää on turvautunut lääkäriin. Potilaskertomusten mukaan syynä ovat työperäinen ahdistus ja ylikuormitus.
Työterveys on tehnyt järjestössä alkuvuodesta työpaikkaselvityksen.
Aloite prosessiin tuli työterveydestä runsaan työperäisen sairastamisen vuoksi, kertovat Ylen haastattelemat työpaikkaselvitykseen osallistuneet työntekijät.
Samat lähteet kertovat, että toiminnanjohtaja ei koko kevään aikana luovuttanut työterveyden laatimaa raporttia henkilökunnalle, vaikka henkilöstön edustaja oli sitä toistuvasti työterveyshuoltolakiin vedoten vaatinut.
Johto vastaa syytöksiin niukasti
Toiminnanjohtaja Annu Kemppaisen mukaan vaihtuvuus henkilöstössä on ollut tavanomaista.
Kemppaisen kaudella on vaihtunut viisi työntekijää. Kemppainen oli Helsinki Priden hallituksessa ennen kuin toimi järjestössä tuottajana 2020-2021 ja aloitti toiminnanjohtajana 2022. Välillä hän oli töissä järjestön ulkopuolella.
Työperäisiä sairastumisia toiminnanjohtaja ei kommentoi.
Kemppainen ei myönnä, että aloite työpaikkaselvityksen tekemiseen olisi tullut työterveydestä.
Työntekijälähteen mukaan työpaikkaselvitystä käsiteltiin työyhteisössä ensin niin, että henkilöstölle esiteltiin vain muutamia johdon valitsemia nostoja selvityksestä. Työterveyshuoltolain mukaan työpaikkaselvityksen pitää olla työntekijöiden nähtävillä.
– Tulosten käsittely oli yhtä tyhjän kanssa. Esihenkilö nosti kattoteemoja selvityksestä oman mielensä mukaan, työntekijä sanoo.
Kemppainen ja Moilanen eivät jaa työpaikkaselvityksessä esiin nousseita asioita Ylelle.
Näin toiminnanjohtaja Annu Kemppainen kertoo Helsinki Pride -yhteisön työpaikkaselvityksen tuloksista.
Hallituksen puheenjohtaja Moilanen ei kerro, onko hallitus tietoinen toiminnanjohtajan ja useiden työntekijöiden tulehtuneista väleistä.
– Emme työnantajana voi tietenkään kommentoida yksittäisiin työsuhteisiin liittyviä asioita. Toiminnanjohtaja Annu Kemppainen nauttii hallituksen luottamusta.
Toiminnanjohtaja Kemppainen puolestaan vastaa hänen itsevaltaisen johtamiseen liittyviin syytöksiin näin.
– Tietysti kuulostaa tosi kurjalta, että tämmöisiä asioita on sanottu. Varmasti johtajana ja työnantajanakaan ei aina onnistuta. Jos työntekijöiltä nousee jotain huolia, niin ne aina kuullaan ja asioihin puututaan.
Toiminnanjohtaja ei kiistä, etteikö hallituksessa istuisi hänen ystäviään.
– Aikuisiällä ystävyyssuhteet muodostuvat työympäristöissä ja se on luontevaa, Kemppainen sanoo.
Hallituksen puheenjohtaja puolestaan sanoo, että hallituksen jäsenet on valittu normaalin yhdistysdemokratian mukaisesti.
Kun Yle oli yhteydessä, järjestössä alkoi tapahtua
Toiminnanjohtaja on keskustellut työntekijöiden kanssa Ylen tekeillä olevasta jutusta. Työntekijälähde kuvaa tilannetta ”kriisikokoukseksi”.
Sen jälkeen toiminnanjohtaja työntekijälähteen mukaan kutsui henkilökunnan tutustumaan seikkaperäisesti työpaikkaselvityksen tuloksiin. Niitä käsiteltiin Helsinki Pride -tapahtuman jälkeisenä keskiviikkona.
Työntekijälähteen mukaan raportissa esiin nousivat esimerkiksi työn kuormittavuus ja organisointi sekä epäasiallisten tilanteiden käsittely.
Lähteen mukaan halukkaat voivat nyt tutustua raporttiin paperisena toiminnanjohtajan työhuoneessa. Työntekijät eivät ole saaneet siitä omaa kopiota.
Järjestön johto kommentoi työpaikkaselvityksen tuloksia vähäsanaisesti.
– Meillä on paljon vahvuuksia meidän organisaatiossa, mutta aina voidaan parantaa, toiminnanjohtaja Annu Kemppainen sanoo.
Tulosten käsittelyä työyhteisössä toiminnanjohtaja Kemppainen kommentoi näin.
– Meillä on hyvä ja avoin kommunikaatio. Työnantajana meille on tärkeää käydä työntekijöiden kanssa avointa vuoropuhelua työyhteisön kehittämisestä.
Yleen yhteyttä ottaneet entiset työntekijät sanovat, ettei Helsinki Pride ole tavallinen työpaikka. Se järjestää sateenkaari-ihmisille merkityksellisen tapahtuman, toimii turvaverkkona ja rekrytoi tietoisesti yhteisön jäseniä.
He kertovat Ylelle Priden olleen unelmien työpaikka. Kun työstä tulikin traumaattinen kokemus, se vieraannutti omasta yhteisöstä.
Koeajalla potkut saanut Ivalo kertoi omista tunnelmistaan Pride-viikolla näin.
– Kun avaan somen tai astun ulos kotiovesta, sateenkaarevuus tulee kaikkialla vastaan. Se, mikä olisi aiemmin tuonut iloa, onkin yhtäkkiä tosi kipeä asia.
Muokattu 4.7.2025 klo 17.41: Juttuun täydennetty, että toiminnanjohtaja kiistää huutaneensa työntekijälle.
Muokattu 4.7.2025 klo 18.47 Juttuun lisätty, että toiminnanjohtaja on ollut töissä myös järjestön ulkopuolella eri Pride-tehtävien välissä.
Juttuun lisätty, että Kemppaisen ollessa toiminnanjohtajana ketään ei ole irtisanottu.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen miika.koskela@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.