Ukrainan ja Yhdysvaltain presidenttien neuvottelut eilen sunnuntaina eivät johtaneet merkittäviin edistysaskeliin, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.
Floridaan matkannut Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kehuivat molemmat keskusteluja menestykseksi.
– Trumpin sanomisten perusteella ei voida sanoa yhtään mitään. Hänen kohdallaan jokaisen neuvottelun lopputulos on aina yhtä superlatiivia, Lassila sanoo.
Zelenskyin osalta taas Lassilan mukaan tiedetään, että hänen kanssakäymisensä Trumpin kanssa on aina riskialtista.
– Hänellä on siksi voimakasta tarvetta osoittaa edistystä. Samalla hän voi luoda painetta Kremlin suuntaan.
Lassilan mukaan kaikki merkit viittaavat siihen, että neuvottelut ovat jälleen kerran yksi toisinto siitä, mitä on nähty jo useita kertoja aiemmin.
Neuvottelut polkevat paikallaan, sillä Venäjä ei ole valmis kompromisseihin.
Aselepo, kansanäänestys ja turvatakuut
Sunnuntaisten neuvottelujen tuloksesta ei kerrottu julkisuuteen mitään konkreettista. Presidenttien puheiden perusteella on kuitenkin mahdollista päätellä, mitkä tuoreimman rauhansopimusluonnoksen avoimet kysymykset ovat.
Videolla presidentti Trump vastaa lehdistön kysymyksiin rauhanneuvottelujen kipukohdista:
Kipukohdat koskevat etenkin Ukrainassa mahdollisesti järjestettävää kansanäänestystä alueluovutuksista ja siihen liitettyä kahden kuukauden mittaista aselepoa.
Lassila ei usko, että Venäjä suostuu ehtoihin, ennen kuin sen tilanteesta rintamalla tehdään huomattavasti vaikeampi.
– Venäjän tilanteen pitäisi huomattavasti heikentyä sotilaallisesti, jotta se joutuisi oikeasti arvioimaan, että nyt on saatavilla jotain sellaista, mitä ei voida muuten saavuttaa.
Tällä hetkellä Venäjän presidentin Vladimir Putinin käsitys on, että Venäjä on sotilaallisesti vahvoilla.
Ukrainan vetäytyminen Donbasista ja niin sanotun demilitarisoidun talousalueen perustaminen edellyttävät myös kattavia turvatakuita Ukrainalle. Zelenskyin mukaan Trump on tarjonnut Ukrainalle 15 vuoden turvatakuita. Niiden yksityiskohdista tiedetään vielä hyvin vähän.
Lassila ei kuitenkaan usko, että Venäjä on valmis hyväksymään vahvoja Naton 5. artiklan kaltaisia turvatakuita Ukrainalle.
– Venäjä on lähinnä valmis lupaamaan, ettei se enää ole hyökkäämässä mihinkään. Tässä tapauksessa paperi, jolle teksti on painettu, on arvokkaampi kuin itse julistus.
Lassilan mukaan on väärin ajatella, että Venäjä yrittäisi Yhdysvaltain, Ukrainan ja Euroopan tavoin neuvotella rauhasta ja sovitella osapuolten kantoja yhteen.
– Kreml neuvottelee tällä hetkellä vain jonkinlaisesta diilistä Venäjän ja Yhdysvaltain välille, ja sitä kautta se yrittää työntää kiilaa Euroopan ja Yhdysvaltain välille.
Lassila näkee Yhdysvaltain ja Ukrainan eilisissä neuvotteluissa yhden positiivisen asian.
– Zelenskyi toi neuvotteluihin ovelasti mukaan kysymyksen kansanäänestyksestä tai vaaleista, jota Venäjä on koko ajan Ukrainaan vaatinut. Se voi saada Trumpin painostamaan Venäjää tulitauon suuntaan.
Myös keskustelu Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen hallinnasta on Zelenskyin mukaan edelleen avoinna. Siitä on Lassilan mukaan helpompaa päästä sopuun.
Tietääkö Trump jotain, mitä me emme?
Trump on itse neuvottelujen aikana hokenut, että rauha on Ukrainassa lähempänä kuin koskaan, ja uskovansa, että myös Venäjä haluaa rauhaa.
Mitään varsinaisia merkkejä tästä ei kuitenkaan ole näkynyt. Se herättää kysymyksen: Mitä Trump tietää, mitä muut eivät tiedä?
– Kääntäisin asian niin, että me tiedämme asiasta enemmän kuin Trump. Hän on hyvin huonosti perillä Ukrainan kysymyksestä ja sen seurauksista, jos nyt tehdään huono rauha.
Trump vähätteli taas yhteyksiään Venäjään
Trump on tuonut viime aikoina esille yhä useammin niin sanotun Russia hoaxin eli vapaasti suomennettuna Venäjä-vedätyksen. Niin hän teki myös viime yönä Zelenskyin rinnalla Floridassa.
Kyseessä on Trumpin ja tämän lähipiirin tapa kiistää Venäjän sekaantuminen Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleihin ja vähätellä Trumpin läheisiä välejä Venäjän hallintoon.
Lassilan mukaan on kiistaton fakta, että Venäjä sekaantui vuoden 2016 vaaleihin. Epäselvää on hänen mukaansa ainoastaan se, kuinka paljon se vaikutti vaalien lopputulokseen.
Trumpilla on Lassilan mukaan ollut läheiset yhteydet Venäjään jo Neuvostoliiton ajoilta.
Trumpin Venäjä-politiikkaa on yritetty selittää myös salaliittoteorioiden avulla.
On esimerkiksi spekuloitu sillä, onko Trump todellisuudessa Venäjän tiedustelupalvelu KGB:n agentti, tai että Venäjällä olisi arkaluonteista kiristysmateriaalia Trumpista, joka ohjaa Trumpin päätöksentekoa.
Lassila pitää mahdollisena, että kiristysmateriaalia on olemassa, muttei usko, että se ohjaa Trumpin toimintaa.
– Trump on tehnyt presidenttinä myös Venäjän intressien vastaisia päätöksiä.
Sitä Lassila ei osaa sanoa, miksi Trump on ottanut Venäjä-vedätyksen jälleen puheeksi.
– Trumpille on kuitenkin tavanomaista torjua häneen kohdistuvaa negatiivista julkisuutta, kuten myös Jeffrey Epsteinin tutkinnan kohdalla on nähty.