Vasemmistoliitto hehkutti nousukiitoaan puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä eduskunnan Pikkuparlamentissa. Uudelle kaudelle puoluesihteeriksi valittu Anna Mäkipää kertoi puolueen jäsenmäärän kasvaneen puolella joulukuusta 2022 ja on nyt noin 15 000.
Kannatusmittauksissa Vasemmistoliitto on asettunut kaksinumeroisiin lukuihin. Tuoreimmassa Ylen mittauksessa Vasemmistoliiton osuus oli 11,0 prosenttia.
Takana ovat hankalat vuodet. Eduskuntavaaleissa 2023 puolue koki romahduksen ja menetti viisi kansanedustajan paikkaa.
– Sen jälkeen aurinko on alkanut paistaa. Olemme saaneet voittamisesta kokemusta, Mäkipää sanoi.
Mäkipää valittiin lauantaina jatkokaudelle ilman vastaehdokkaita.
Vasemmistoliitto menestyi 2024 pidetyissä europarlamenttivaaleissa ja sai kolme edustajaansa EU:n pääkallonpaikoille. Myös viime vuoden kunta- ja aluevaalit menivät puolueelta yläkanttiin.
Koskela: Kannatan Lindtmanin ehdotusta
Puolueen puheenjohtaja Minja Koskela puuttui puheessaan hallituksen ydinaselinjaukseen ja sen lakivalmisteluun.
– Nuorten tulevaisuudenuskoa ei palauteta ydinaseilla. On hallitukselta täysin väärä signaali esittää ydinaserajoitusten purkamista näin epävakaassa ajassa, jossa ihmisten usko tulevaisuuteen on valmiiksi koetuksella, Koskela sanoi.
Koskelan mukaan hallituksen salailu ydinaserajoituksia purkavan lain valmistelussa kärjisti hallituksen ja opposition vastakkainasettelua turvallisuuspolitiikassa.
– On menty pisteeseen, että meillä on suorassa tv-lähetyksessä opposition ja hallituksen edustajat täysin päinvastaista mieltä asiasta.
– Se herättää kysymyksen siitä, onko kokoomuksen ulkopoliittisella värisuoralla iskenyt vauhtisokeus, Koskela sanoi tiedotustilaisuudessa.
Koskela kannattaa SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin perjantaina esittämää parlamentaarista työryhmää Suomen ydinasepolitiikan linjauksista.
– Näistä syistä tämä Lindtmanin esitys on erittäin kannatettava. Parlamentaarisella keskustelulla ja demokraattisella kansalaiskeskustelulla on näin isoissa kysymyksissä on arvo sinänsä.
Lakiin kirjattujen rajoitusten säilyttämisen lisäksi Suomessa tulisi ydinaseista tehdä Koskelan mukaan erillinen poliittinen julistus.
Miljonääreille vero
Koskela sätti puheessaan Petteri Orpon hallitusta taloustilanteesta.
– Hallituksen työelämäpolitiikan voi kiteyttää vaikkapa näin: kokoomus petti naiset ja perussuomalaiset petti duunarit, Koskela sanoi.
Koskela sanoo, että hallituksen tämän kevään kehysriiheen kaavailemat säästöt saataisiin kokoon, jos yhteisöveroale perutaan ja listaamattomien yritysten verohuojennus poistetaan.
– Näin saataisiin kasaan 1,4 miljardia, joka on sattumalta samaa summaa, jota hallitus tulee kevään kehysriihessä tavoittelemaan.
Puolue on Koskelan mukaan tehnyt miljardiluokan listauksen sopeutustoimista ensi vaalikaudelle. Painopiste on verotuksen kiristämisessä.
Yksi vasemmistoliiton sopeutuskeino on miljonäärivero. Se kohdistuisi yli miljoonan euron nettovarallisuuteen. Mukaan ei lasketa mukaan omaa asuntoa.
Velkajarrun säästötavoite ”järjetön”
Koskela ei ota kantaa vasemmistoliiton tarkempiin sopeutustavoitteisiin. Hänen mukaansa ratkaisevaa on se, missä tilanteessa talous on seuraavalla vaalikaudella.
Vasemmistoliitto on ainoa puolue, joka ei sitoutunut velkajarruun. Siinä on sovittu, että julkista taloutta tulee sopeuttaa 8–11 miljardilla vuoteen 2031 mennessä.
Koskelan mukaan velkajarrun tavoite on käytännössä mahdoton.
– Sanotaan tämä nyt selväksi. 8–11 miljardia on summana järjetön.
– Mittakaavan hahmottamiseksi: opetus- ja kulttuuriministeriön koko budjetti on noin 9 miljardia euroa
Orpon hallitus on nettosopeuttanut arvioiden mukaan 3,5–5,5 miljardia euroa.
–Jos tulevalla hallituskaudella sopeutetaan yli kaksi kertaa tämä summa, ei turvassa ole sote, koulutus, eikä ilmastotyö. Tällaisen sanominen ei ole pelottelua, vaan se on karu fakta, Koskela sanoo.
Korjaus 14.3.2026 kello 11:52: Puoluevaltuuston kokous on Helsingissä, ei Vantaalla.
Muokkaus 14.3.2026 kello 14.34: Lisätty tieto vasemmistoliiton sopeutustoimista ja kanta SDP:n ehdotukseen.