Länsi-Suomen rannikkokaupunkeja yhdistävästä uudesta rautatieyhteydestä on laadittu ensimmäinen kattava selvitys.
Aaltoradaksi nimetty hanke ulottuisi Uudestakaupungista Rauman ja Porin kautta Vaasaan ja edelleen Kokkolaan tai Pietarsaareen.
Rambollin toteuttaman tarveselvityksen mukaan noin 340 kilometrin mittaisen uuden radan rakentaminen maksaisi 2,05–2,55 miljardia euroa.
Selvitys valmistui maaliskuussa Pohjanmaan liiton johdolla yhteistyössä Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton kanssa.
Nopea yhteys rannikkokaupunkien välille
Aaltorata muodostaisi ensimmäisen suoran rautatieyhteyden länsirannikon kaupunkien välille.
Nykyisin alueen liikenne tukeutuu lähes kokonaan valtatiehen 8, eikä pohjois-eteläsuuntaista raideyhteyttä ole.
Uusi rata lyhentäisi matka-aikoja merkittävästi. Turusta Raumalle pääsisi tunnissa, Raumalta Poriin puolessa tunnissa ja Porista Vaasaan puolessatoista tunnissa. Turusta Vaasaan matka-aika olisi hieman yli kolme tuntia.
Huoltovarmuus ja teollisuus perusteluina
Varsinaisia suunnitelmia länsirannikon ratayhteydestä on aiemmin laadittu vain Uusikaupunki–Rauma–Pori-välille 1990-luvulla.
Ajatus ulottuu kuitenkin vuosikymmenten taakse – jo arkkitehti Alvar Aalto hahmotteli vastaavaa linjausta 1940-luvun seutukuntasuunnitelmissaan. Ratayhteyden työnimikin pohjautuu Aallon suunnitelmiin.
Keskustelut hankkeesta ovat edenneet 2020-luvulla, mihin on vaikuttanut Venäjän hyökkäyssodan myötä muuttunut turvallisuustilanne. Uusi ratayhteys etäällä Venäjän rajasta parantaisi huoltovarmuutta.
Selvityksen mukaan rata hyödyttäisi myös teollisuutta ja satamia. Länsirannikon alueelle on suunnitteilla useita merkittäviä investointeja, erityisesti akku- ja vetyteollisuudessa.
Vaasan GigaVaasa-alue, Kristiinankaupungin metaani- tai metanolilaitos sekä Kruunuportin alumiinitehdas ovat esimerkkejä hankkeista, jotka voisivat hyötyä uudesta ratayhteydestä.
Kysyntä maltillista, kannattavuus heikko
Liikenne-ennusteen mukaan Aaltoradalla olisi vuonna 2050 noin 0,5–0,7 miljoonaa matkustajaa vuodessa, mikä vastaa suunnilleen Imatran ja Joensuun välistä rataosuutta.
Kysyntä olisi korkeinta Turun ja Rauman välillä.
Selvityksessä ei tehty yhteiskuntataloudellista hyötykustannuslaskentaa, mutta todennäköisesti taloudellinen kannattavuus jäisi alhaiseksi.
– Hankkeen mahdollisen toteutuksen perusteluissa korostuvat muut kuin taloudelliset syyt, selvityksessä todetaan.
Tavaraliikenteen osalta potentiaalia on erityisesti metsäteollisuuden kuljetuksissa, lannoitteissa ja uusien teollisuusinvestointien kuljetuksissa.
Nykyisistä tie- ja rautatiekuljetuksista voisi siirtyä Aaltoradalle arviolta 0,5–2,3 miljoonaa tonnia vuodessa.
Ympäristövaikutukset huomioitava
Linjaussuunnittelussa on huomioitu maakuntakaavojen mukaiset ratavaraukset, nykyinen ja suunniteltu maankäyttö sekä ympäristön asettamat reunaehdot.
Useilla osuuksilla on tunnistettu useampi vaihtoehtoinen linjaus.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa tunnistettiin muun muassa risteämisiä Natura-alueiden, arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja lintualueiden kanssa.
Pohjaolosuhteet vaihtelevat merkittävästi eri osuuksilla – erityisesti Rauman ja Vaasan välillä on pehmeikköjä, jotka vaativat tavallista kalliimpia perustamistapoja.
Vaiheittainen toteutus todennäköisintä
Selvityksen mukaan ensimmäiseksi toteutusvaiheeksi potentiaalisimmalta vaikuttaa radan eteläosa Uusikaupunki–Rauma–Pori.
Tällä osuudella sekä henkilö- että tavaraliikenteen kysyntä on suurinta.
Rata on suunniteltu yksiraiteiseksi, jossa olisi kohtauspaikkoja noin 20 kilometrin välein. Nopeustasona käytettäisiin Uusikaupunki–Pori-välillä 200 km/h ja Porista pohjoiseen 250 km/h, mikä mahdollistaisi suurnopeuskalustolla liikennöinnin.
Radan vuotuisiksi kunnossapitokustannuksiksi arvioidaan noin 12 miljoonaa euroa.
Pitkä tie toteutukseen
Ennen lakisääteiseen suunnitteluun siirtymistä Aaltoradasta tarvitaan vielä useampi esisuunnitelmatasoinen selvitys. Niissä tarkennetaan radan tarvetta, linjausta, liikenteellistä kysyntää ja muita vaikutuksia.
Nyt laadittu selvitys palvelee Aaltorataan varautumista maakuntakaavatasolla.
Pohjanmaan maakuntakaavassa 2050 ratayhteys on jo lisätty yhteystarvemerkintänä, ja kaava tuli voimaan heinäkuussa 2025.
Tavoitteena on luoda edellytykset poliittiselle keskustelulle radan tarpeesta sekä alueellisella että valtakunnallisella tasolla.
Aaltoradan toteuttaminen olisi osa laajempaa visiota yhtenäisestä eurooppalaisen standardiraideleveyden ratayhteydestä Helsingistä rannikkoa pitkin Tornioon.
Hanke voisi myös kytkeä länsirannikon osaksi suunniteltuja kansainvälisiä yhteyksiä, kuten Helsinki–Tallinna-tunnelia ja Merenkurkun kiinteää yhteyttä.