TAMPERE.
Tappara nousi SM-liigan finaalisarjaan mukaan lähes viimeisellä mahdollisella hetkellä, kun se voitti kolmannessa finaalissa KooKoon niukasti 2–0.
Tappara kavensi sarjan voitot 1–2:een ja hakee samaa temppua kuin keväällä 2017. Silloin Tappara nousi finaalisarjassa KalPaa vastaan 0–2-tilanteesta mestaruuteen saakka.
Tappara on voitostaan huolimatta kovan paikan edessä. SM-liigafinaalien historiassa kaksi ensimmäistä ottelua hävinnyt on noussut mestariksi vain kolme kertaa.
Edellisen kerran tähän on kyennyt juuri Tappara keväällä 2017 paras seitsemästä -sarjassa. Paras viidestä -sarjassa HIFK teki saman tempun Jokereita vastaan 1983 ja Ilves TPS:ää vastaan 1985.
Jos kyseessä olisi mikä tahansa muu seura, Kouvolassa voitaisiin olla silti turvallisin mielin. Tapparaa vastaan Kouvolassa ei voida kuitenkaan hengähtää.
Tappara nimittäin nousi jo välieräsarjassa Ilvestä vastaan kahden ensimmäisen tappion jälkeen voittoon. Ilves taipui peräti neljä kertaa peräkkäin.
Vaikka Tappara nousi jämäkällä esityksellä mukaan, yleisöä se ei tuntunut sytyttävän. Tampereen areenassa ottelua seurasi Tapparan ilmoituksen mukaan 9 205 katsojaa.
Jos Kouvolassa maanantai-iltana tunnelma oli infernaalinen ja sähköinen, Tampereella se oli hyvinkin uninen. Ero oli merkittävä erityisesti sivukatsomoissa.
Siinä missä Kouvolassa yleisö eli koko ottelun mukana ja hakkasi käsiään yhteen, Tampereella katsojat eivät tuntuneet innostuvan edes Tapparan hyökkäysmyllyissä.
Kaikesta aisti, että Tappara-faneilla on maha täynnä. Ehkä hekumallisen Ilves-sarjan voitto viime kevään pettymyksen jälkeen jo riitti. Tai KooKoo ei sytytä, ken tietää.
Areenan mediakuutiolla näytetty nuori koripallotähti Miikka Muurinenkaan ei saanut reaktiota yleisöltä.
KooKoon fanit lauloivat ja kannustivat sen sijaan koko pelin ajan äänekkäästi. Heitä oli arki-illasta huolimatta jälleen mukavasti paikalla ympäri areenaa.
Lieventäväksi asiahaaraksi todettakoon, ettei pelikään tarjonnut ihmeitä. Tappara nimittäin palasi samaan konemaiseen tyyliinsä, jolla se on takavuosina useasti pärjännyt.
Tappara tosin aloitti väkevästi niin kuin kotijoukkueena pitääkin. Kirvesrinnoilta nähtiin taklauksia, himoa ja halukkuutta.
Hiljalleen myös Tapparan pelaajat tuntuivat uinuvan kotiyleisönsä edessä. KooKoo petrasi etenkin toiseen erään, mutta ei saanut onnistumisia erittäin tiiviisti puolustaneelta Tapparalta.
Tietyllä tavalla Tappara palasi samaan konemaiseen ja kliiniseen tyyliinsä, jolla se on voittanut aiemminkin mestaruuksia. Enää KooKoo ei pystynyt iskemään yhtä vaarallisia suorahyökkäyksiä kuin aiemmin.
Tappara luisteli jämäkästi omiin ja kamppaili vahvasti, vieläpä jäähyittä. Klassisesti KooKoo ei saanut mitään ilmaiseksi.
Ja jos maanantaina Tappara-vahti Christian Heljankokin antautui hieman helpolla, nyt hänen ei tarvinnut venyä parhaimpaansa.
Tapparalla on tosin yhä samoja kysymysmerkkejä kuin aiemminkin. Se pääsi 1–0-johtoon onnekkaasti, kun Kasper Simontaipaleen laukaus kimposi Oiva Keskisen kautta maaliin.
Tähtipelaajat olivat yhä vaikeuksissa, vaikka KooKoo heille ylivoimaa tarjosikin. Perjantaina Kouvolassa tällaisella viimeistelyllä ei varmastikaan juhlita.
Pelin loppuhetkillä Tapparan toinen osuma tyhjään maaliin herätti sentään vapautuneemman reaktion kotiyleisöltä. Tällä hetkellä KooKoo saa kuitenkin reilusti paremman tuen kotikaukalossaan.