MOSKOVA Olen asunut Moskovassa vuoden verran. Törmään jatkuvasti kulttuurisiin eroihin, jollaisia en edes edellisessä asemapaikassani Pekingissä kohdannut. Erot täällä Moskovassa pistävät miettimään, olenko lainkaan Euroopassa?
Tässä esimerkki venäläisistä erikoisuuksista: Seuraan suuryrityksen tiedotustilaisuutta, joka kestää lähes kolme tuntia, mutta jossa ”ei nyt valitettavasti jäänyt aikaa kysymyksille”, koska kolmella puhujalla oli niin paljon kerrottavaa.
Venäläistoimittajien asenne paljastaa, että tällaisessa ei ole kyse pelkästään nykyhallinnon autoritäärisyydestä vaan myös keskustelukulttuurista, joka ei ole ajan olossa kehittynyt.
Ja kun presidentti Vladimir Putinin myöhästelyä tapaamisista ulkomaalaisten kanssa on analysoitu lännessä entisen KGB-miehen taktikoinniksi, niin venäläisten mielestä myöhästelyssä ei ole koiraa haudattuna. Presidenttihän on saattanut vain jäädä suustaan kiinni edelliseen tapaamiseen. Samovaarissa on ollut paljon teetä.
Videolla Putin vierailee entisen opettajansa luona lauantaina 9. toukokuuta. Kreml on viime päivinä katkonut siipiä huhuilta, että Putin piilottelisi turvallisuussyistä.
Euroopan poliitikot ovat lukeneet Putinia monesti väärin niiden 27 viime vuoden aikana, jotka hän on ollut vallassa. Tästä tietoisena Kreml saattaa lähettää tarkoituksella ristiriitaisia signaaleja.
Siksi on uskaliasta sanoa mitään kovin varmaa siitä, mikä on Kremlin todellinen kanta EU:n poliitikkojen viime päivinä esittämiin näkemyksiin Ukrainan rauhanponnisteluista, eli siihen, voisiko EU ottaa niissä johtavan roolin.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa sanoi viime torstaina Financial Times -lehdelle, että EU:n olisi syytä aloittaa neuvottelut Venäjän kanssa. Myös ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) arvioi perjantaina Brysselissä, että aika voisi olla kypsä EU-johtoisille neuvotteluille.
Putin totesi venäläisille toimittajille lauantaina ylimalkaisesti, että Ukrainan konflikti on päättymässä. Oliko se kommentti Costan keskustelunaloitteeseen? Ehkä, ehkä ei. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump joka tapauksessa komppasi Putinia tiistaina arvelemalla hänkin, että sota voi päättyä pian.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyillä oli kuitenkin toisenlainen näkemys. Hän sanoi maanantaina, ettei Putin näytä pyrkivän rauhaan.
Jos jätetään puheet sikseen ja katsotaan tekoja, niin ne puhuvat selvää kieltä. Venäjä on kaukana rauhantahtoisuudesta.
Venäjä lähetti tiistaina satoja tuhodrooneja Ukrainaan pian sen jälkeen, kun lyhyt tulitauko maiden välillä umpeutui. Venäläisten iskun kohteena oli Kryvyi Rihin kaupungissa kerrostalo, jonka kaksi asukasta sai surmansa.
Drooni-iskujen päälle Putin kertoi tiistai-iltana televisiossa, että Venäjä on testannut onnistuneesti uutta RS-28 Sarmat -superohjusta ja että maan asevoimat ottaa sen käyttöönsä tämän vuoden lopulla. Putin kuvaili tätä mannertenvälistä ydinkärkiohjusta, jonka kantama olisi jopa 35 000 kilometriä, maailman tuhovoimaisimmaksi.
Naton koodinimi ohjukselle on ”Saatana 2.”
Sitten äänessä oli vielä Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov. Hän kommentoi Ukrainan rauhanponnistelujen tilaa mutta ei maininnut sanallakaan EU:ta.
Peskovin mukaan kulisseissa käydyissä keskusteluissa Venäjän, Ukrainan ja Yhdysvaltain välillä on tapahtunut jonkinlaista edistystä ja ”ratkaisu on aiempaa lähempänä.” Valmistavia neuvotteluja on käyty talven mittaan työryhmissä Yhdysvaltain johdolla.
Putin on tiedottaja Peskovin mukaan valmis neuvottelemaan. Zelenskyin Putin voisi tavata siinä vaiheessa, kun rauhanprosessi on edennyt ratkaisevaan vaiheeseen.
Voinee siis tulkita, että lopullisen rauhansopimuksen allekirjoitustilaisuudessa näyttämöllä ovat Putin, Trump ja Zelenskyi. EU-johtajat olisivat katsomossa.