Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan Suomi kuuluu niiden maiden joukkoon, joissa elvyttämistä ei pitäisi lisätä ainakaan velkaantumisen uhalla.
Euroopan keskuspankki (EKP) kannusti eilen euromaita elvyttämään taloutta, sillä pelkästään keskuspankin negatiivisilla koroilla talouteen ei saada vauhtia.
Euroopan talous jatkaa mateluaan samalla, kun kauppasota ja Britannian EU-ero vavisuttavat tulevaisuuden näkymiä entisestään. EKP alensi eilen julkaistussa ennusteessaan ensi vuoden kasvuarviota 1,2 prosenttiin.
Euroopan keskuspankki on pyrkinyt pitäämään talouden liikkeessä muun muassa negatiivisilla talletuskoroilla. Rehnin mukaan lääke on myös toiminut.
– Se on tukenut kestävää kasvua ja sitä, että inflaatiotavoitetta lähestytään. Se on toiminut myönteisesti Euroopan talouden elvyttämiseksi, Rehn sanoo Ylen haastattelussa.
Hän muistuttaa, että EKP on onnistunut auttamaan Euroopan taloutta ja työllisyyttä. Vuonna 2012 tehdyillä päätöksillä torjuttiin eurokriisi ja deflaation uhka.
Rehn: Halpa lainaraha ei puhalla kuplaa
Kesästä 2014 lähtien pankkien keskuspankille maksama talletuskorko on ollut miinuksella. Nyt se painetaan jo –0,5 prosenttiin.
Kuten tarkoitus on ollutkin, negatiivinen korko on saanut rahaa liikkeelle. Se on myös herättänyt kysymyksen siitä onko halpa lainaraha puhaltamassa kuplaa asunto-, laina- tai osakemarkkinoille.
Rehn kiistää heti – Euroopassa ei ole luottobuumia eikä asunto- tai osakekuplaa.
– Euroopassa kevyt elvyttävä rahapolitiikka on tukenut sekä investointeja että osakemarkkinoiden kehitystä. Sillä on ollut myönteinen vaikutus.
EKP on elvyttänyt taloutta hartiavoimin jo kymmenen vuotta ja korostaa yhä kuuluvammin, että yksin keskuspankki ei saa taloutta liikkeelle. Siihen tarvitaan myös valtioiden toimia, esimerkiksi käynnistämällä rakennushankkeita jotka olisi tehtävä ennen pitkää muutenkin.
– Ne maat, joilla on liikkumavaraa julkisessa taloudessa, ryhtyisivät käyttämään sitä jos tai kun heikko kasvu jatkuu pidempään. Se tukisi koko euroalueen taloutta, Rehn sanoo.
Keskuspankki varoo menemästä liikaa jäsenmaiden hallitusten tontille.
Elvytysvaatimusten yhteydessä Rehn ei mainitse Saksan nimeä, mutta käytännössä juuri sen toivotaan käyttävän mahdollisuuksiaan elvyttämiseen.
Sen sijaan Suomen talous ei kestä ainakaan velkavetoista elvyttämistä, Rehn sanoo.
– Suomi kuuluu maihin, joiden kannattaa kantaa huolta julkisesta velasta, ottaen huomioon meidän nopeasti ikääntyvän väestörakenteemme.
Myös Helsingin EU-kokouksesta painetta Saksalle – nimeä mainitsematta
Painetta jäsenmaiden suuntaan on tullut myös Helsingissä parhaillaan käytävästä EU:n valtiovarainministerien kokouksesta.
Löylyä ovat lyöneet sekä euromaiden intressejä edustavan euroryhmän puheenjohtaja Mario Centeno, joka on myös Portugalin valtiovarainministeri, että EU-komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis.
Molemmat painottavat, että EKP:n rahapoliittiset toimet eivät yksin riitä, vaan jäsenmaiden tulee nyt ottaa vastuuta talouden suunnasta.
– Jäsenmaiden, joilla on finanssipoliittista liikkumavaraa, tulee nyt käyttää sitä, sekä Centeno että Dombrovskis sanoivat Helsingissä identtisin sanamuodoin.
Myöhemmin päivällä samaa vaati omassa tiedotustilaisuudessaan myös Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire.
Vaikka Saksaa ei suoraan mainittu nimeltä, rivien välistä oli selvää että sanat kohdistettiin etunenässä sille.
Helsingin-kokoukseen osallistuva Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholz ei toistaiseksi ole kommentoinut EKP:n ja euromaiden vaatimuksia.
Scholz on kommentoinut ilmastotavoitteita ja vaatinut EU:lta kunnianhimoisempia toimia, kuten mahdollista lentoveroa.
Täydennys 13.9. klo 17.40: Lisätty Ranskan valtiovarainministerin kommentti.