Työttömyysturva on noussut poliittisen keskustelun ytimeen viime kuukausien aikana.
Hallitus pohtii parhaillaan, miten se yltää itselleen asettamaan kunnianhimoiseen työllisyystavoitteeseen syyskuun budjettiriihessä.
Valtiovarainministeriö ehdotti, että työllisyyttä voitaisiin parantaa muun muassa puuttumalla ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja katkaisemalla niin sanottu eläkeputki.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta suhtautui ehdotuksiin nuivasti etujärjestön työmarkkinaseminaarissa.
Hänen mukaansa, että työllisyystoimissa pitäisi kiinnittää huomiota ennen kaikkea työssä jaksamiseen, työhyvinvointiin ja irtisanomissuojaan.
– Irtisanomissuoja ja työttömyysturva ovat toinen toisistaan riippuvaisia. Meillä tasapaino on ollut niin, että irtisanominen on suhteellisen helppoa ja työttömyysturva on ollut kohtuullinen. Jos työttömyysturvaa heikennetään, on aika loogista, että silloin vahvistetaan irtisanomissuojaa, Eloranta sanoi.
Etujärjestö myös haluaa, että työnantajien pitäisi jatkossa selvittää tarkemmin irtisanomisten perusteita ja irtisanottujen valintaa. Näin voitaisiin puuttua nykyistä paremmin syrjintätapauksiin.
Parin miljardin tukipaketti työnantajille
SAK:ta on kiusannut julkinen keskustelu, jossa työmarkkinajärjestöä on soimattu aikaansaamattomuudesta.
Kritiikki on kohdistunut etujärjestöihin varsinkin silloin, kun puhe on kääntynyt hallituksen asettamiin työllisyystyöryhmiin.
Työllisyystyöryhmien pitäisi keksiä toimia, joilla hallitus saavuttaisi 60 000 lisätyöllisen työllisyystavoitteen vaalikauden aikana.
– Meitä on kiusannut ajatus, ettei työmarkkinoilla olisi tehty mitään. Keväällä sovimme parin miljardin paketista, jolla tuetaan työnantajia. Sillä ei näköjään ollutkaan mitään merkitystä, Eloranta totesi.
Eloranta viittaa maaliskuussa sovittuun työmarkkinajärjestöjen sopimukseen, jolla alennettiin työnantajien eläkemaksuja ja helpotettiin työntekijöiden lomauttamista.
Tällä hetkellä työmarkkinapöydissä ei ole ollut neuvotteluita siitä, että toimia tavalla toisella jatkettaisiin vuodenvaihteen jälkeen. Sopimus on voimassa vuoden loppuun asti.
Teollisuuden kilpailukyvystä pitää pitää huolta
Suomen Pankki on viritellyt viime aikoina keskustelua Suomen hintakilpailukyvystä.
Suomen Pankin johtokunnan talousneuvonantaja Lauri Kajanoja kirjoitti heinäkuun alussa blogissaan, että Suomen hintakilpailukyky uhkaa heikentyä suhteessa kilpailijamaihin.
Suurin syy tähän olisi työn hinnan nousu, minkä taustalla on kuluvan vuoden aikana solmitut työehtosopimukset.
Isossa osassa sopimuksissa sovittiin hieman yli kolmen prosentin palkankorotuksista seuraavalle kahdelle vuodelle.
Teknologiateollisuudessa onkin viritelty keskustelua siitä, pitäisikö solmittu sopimus avata uudelleen tai hillitä palkankorotuksia paikallisella sopimisella.
SAK toppuuttelee keskustelua asiasta.
– Suomen Pankki toi kesällä nimenomaan ennusteita siitä, että saattaa käydä niin, että Suomen kilpailukyky heikkenee. Emme tiedä korotuksista, joita kilpailijamaissa on tulossa, emmekä tiedä, miten talous ja tuottavuus kehittyy, Eloranta sanoi.
SAK:n mukaan näillä tiedoilla ei voida vielä ryhtyä perumaan palkankorotuksia tai avaamaan työehtosopimuksia.
SAK:sta kuitenkin löytyy ymmärrystä, että vientiteollisuuden kilpailukykyä pitää parantaa.
Järjestö kannattaa muun muassa päästökauppakompensaation jatkamista ja sähköveron alentamista EU:n minimitasoon.
Lue lisää: