Varhaislapsuuden korvatulehdukset voivat olla riski kielenkehitykselle, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.
Puheterapeutti, filosofian maisteri Sini Haapala Turun yliopistosta tutki väitöskirjassaan, kuinka varhaislapsuudessa toistuvia korvatulehduksia sairastaneiden kaksivuotiaiden lasten aivot käsittelevät puheääniä sekä yllättäviä, mutta tilanteen kannalta merkityksettömiä ääniä.
Lisäksi hän tarkasteli lasten puheen tuottoa ja erityisesti konsonanttiäänteiden oppimista.
Tutkimuksessa selvisi, että korvatulehduksia sairastaneiden lasten aivot havaitsevat poikkeavalla tavalla puheäänten muutoksia. Lasten aivot myös suuntasivat tavallista herkemmin automaattisen tarkkaavuuden epäolennaisiin ääniin. Näin kävi, vaikka lasten korvat olivat tutkimushetkellä terveet.
Tämä voi johtaa siihen, että korvatulehduksia sairastavien lasten on hankala tallentaa tarkkoja muistijälkiä oman äidinkielensä äänteistä ja sanoista.
Ajatusta tukee myös se, että tutkimuksessa havaittiin puheen tuoton viivästymistä korvatulehduksia sairastaneilla lapsilla. Myös konsonanttiäänteiden oppiminen oli viivästynyttä.
– Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että näillä varhaislapsuuden aikaisilla taidoilla on yhteys lapsen myöhempään kielenkehitykseen, jopa luku- ja kirjoitustaidon oppimiseen, Haapala sanoo.
Äänen korkeuden vaihteluista apua
Tutkimus osoitti, että korvatulehduksia sairastaneiden lasten aivot havaitsevat erityisen herkästi äänen korkeuden muutoksia puheäänessä. Tämä on tärkeä löydös mahdollisten kielenkehityksen ongelmien ennaltaehkäisyn kannalta.
Puheterapiaa tarvitsevien lasten joukossa on paljon toistuvia korvatulehduksia sairastaneita lapsia.
Sini Haapala
Kieltä oppiessaan pienet lapset hyödyntävät tehokkaasti äänen korkeuden vaihteluita, joita lapselle suunnattu hoivapuhe sisältää. Korvatulehduksia sairastavat lapset saattavatkin hyötyä erityisesti hoivapuheesta, jossa äänen korkeuden muutoksilla korostetaan kielen äänteitä, tavuja ja sanoja.
Korvatulehduksia sairastaneiden lasten aivotoimintaa ei ole aiemmin tässä mittakaavassa tutkittu. Myöskään puheen tuottoa ei ole aiemmin suomenkielisillä, korvatulehduksia sairastaneilla lapsilla selvitetty.
– Puheterapeuteilla on kokemus, että puheterapiaa tarvitsevien lasten joukossa on paljon toistuvia korvatulehduksia sairastaneita lapsia, mutta olemme kaivanneet asiasta lisää tieteellistä näyttöä. On kuitenkin muistettava, että lapsen kielenkehitykseen vaikuttavat hyvin monet muutkin tekijät, Sini Haapala toteaa.
Neuvolat tärkeässä roolissa
Kielenkehityksen ongelmia voidaan ennaltaehkäistä lapsen lähiympäristön varhaisella ohjauksella. Lastenneuvoloiden terveydenhoitajat ovat tärkeässä roolissa.
Sini Haapalan mukaan olisi tärkeää kouluttaa heitä kertomaan vanhemmille korvatulehdusten aikaisesta kuulon heikkenemisestä ja siihen liittyvistä mahdollisista kielenkehityksen ongelmista.
_Filosofian maisteri Sini Haapala esittää väitöskirjansa Central auditory processing and the acquisition of phonology in 2-year-old children with recurrent acute otitis media julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 20.5.2016. _