Ruoka-asioiden kanssa tiiviisti työskentelevän Minna Asunmaan havaintojen mukaan ikääntyvät herkuttelevat mieluiten makeilla jälkiruuilla.
– Tiedän ihmisiä, joille makea on yhtä kuin herkku, ja he ovat pääsääntöisesti ihan reippaasti vanhempia ihmisiä. Tuntuu siltä, että he eivät koe suolaista ruokaa herkutteluna, Ruokatieto-yhdistyksen markkinointi- ja viestintäpäällikkö toteaa.
Asunmaan käsitystä tukee myös tilastotieto: Tilastokeskuksen mukaan yli 65-vuotiaat käyttävät rahaa makeisiin kahvileipiin lähes kolminkertaisen määrän rahaa 17–24-vuotiaisiin verrattuna. Esimerkiksi perunalastuja taas ostavat ahkerimmin 35–44-vuotiaat, kun eläkeikäiset ostavat niitä hyvin vähän.
– Makean rooli herkuttelussa on vähentynyt. Sen rooli on erilainen vanhemmalla sukupolvella, ihmisillä, jotka ovat olleet sodanjälkeisen pula-ajan lapsia. Silloin makeat herkut olivat harvinaisia.
Esimerkiksi uudet perunat ja mansikat ovat sellaisia, että koko Suomi syö.
Minna Asunmaa
Asunmaan mukaan nuoret ostelevat paljon snacksejä, kuten sipsejä ja karkkeja. Toisaalta hän kyseenalaistaa sen, mikä nuorten keskuudessa ylipäätään koetaan herkutteluksi.
– Kun mietin vaikkapa omaa 17-vuotiasta poikaani, väittäisin, että nykynuorille karkin syöminen ei ole herkuttelua sanan varsinaisessa merkityksessä, koska se ei ole mitenkään erityinen tilanne.
Juhlia ja sesonkiherkuttelua
Minna Asunmaan mielestä suomalaisten keskuudessa ei ole tyypillistä tapaa herkutella, mutta sesongit ja perinteet elävät herkuttelussa vahvana.
– Esimerkiksi uudet perunat ja mansikat ovat sellaisia, että koko Suomi syö, kun niiden aika on. Sienestäjien ja sienensyöjien keskuudessa herkkua ovat ensimmäiset kantarellit ja ravunsyöjille ravut.
Tiedän ihmisiä, joille makea on yhtä kuin herkku, ja he ovat pääsääntöisesti ihan reippaasti vanhempia ihmisiä.
Minna Asunmaa
– En tiedä kuinka moni suomalaisen menee uusista perunoita ”ihan sekaisin”, ja kuinka moni niitä syö vain koska niitä on. Uskon, että osa herkuttelee sesonkeina vain, koska se kuuluu asiaan, Asunmaa pohtii.
Herkuttelu kuuluu olennaisena osana myös juhliin – ylenpalttisenakin mässäilynä. Joulu- ja juhannus ovat perinteisiä herkuttelujuhlia, samoin pienemmät merkkipäivät laskiaispullineen ja runebergintorttuineen.
– Osalle kyse on siitä, että ruokaa ja erityisesti lihaa pitää olla ylenpalttisesti. Helppoa olisi yhtyä siihen, että herkuttelu on mennyt överiksikin.
Asunmaa uskoo, että syömisessä ja herkuttelussa näkyy nyt myös vastuullisuuden ja eettisyyden hakeminen.
– Vähintäänkin rivien välistä on luettavissa, että nyt peräänkuulutetaan vanhanaikaista mallia, että herkutteluhetket ovat erikseen, ja niitä ei ole joka päivä, Asunmaa uskoo.
53-vuotias Asunmaa herkuttelee itse mieluiten hyvässä ravintolassa hyvän ruuan ja viinin äärellä. Kulinaristisen elämyksen kruunaa yksi asia.
– Siihen liittyy aina jälkiruoka, ei ole herkutteluksi luokiteltavaa ateriaa ilman jälkiruokaa, Asunmaa naurahtaa.