Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Lapsia valmennetaan jo päiväkodissa pääsykokeisiin – professori pohtii, mitä se kertoo yhteiskunnastamme

Kahdessa englanninkielisessä päiväkodissa aloitettiin eskarilaisten soveltuvuustesteihin valmistava kerhotoiminta vanhempien toiveesta nelisen vuotta sitten.

Eskarilainen Shivam Gupta pitää erityisesti kotitehtävistä. Video: Matti Myller / Yle

Kerhon nimi on Prep-Club.

Prep tulee englannin kielen sanasta prepare, mikä tarkoittaa valmistautumista. Kerhon tarkoitus on kehittää eskarilaisten englannin kielen taitoa ja samalla valmistaa lapsia englanninkielisten luokkien soveltuvuustesteihin.

Niissä pärjääminen on monen kerholaisen perheen tavoite.

Kerhoa pidetään pääkaupunkiseudulla kahdessa Carousel Nursery -nimisessä englanninkielisessä yksityisessä päiväkodissa.

– Vanhemmat ovat halunneet eskareille lisää toimintaa, jossa keskitytään erityisesti suulliseen ilmaisuun ja kielen sujuvuuteen, sanoo toimitusjohtaja Suvi Scott.

Kerhotoiminta aloitettiin päiväkodissa nelisen vuotta sitten. Siihen osallistuminen maksaa reilut 300 euroa.

Kerholaiset kokoontuvat eskaripäivän ulkopuolella kerran viikossa. Soveltuvuustestit pidetään tammi–helmikuun vaihteessa. Siihen mennessä kerhotunteja on ollut yhteensä 14.

Carousel Nurseryn Ruoholahden toimipisteessä kerhossa käy päiväkodin eskarilaisista noin 80 prosenttia. Toisessa päiväkodissa Espoon Olarissa kerhoon osallistuu noin puolet esikoululaisista.

Kielellisiä taitoja kehitetään kerhossa muun muassa kuuntelemalla satuja.

– Pelien, leikkien ja tehtävien avulla eskarilaiset laajentavat kerhossa sanavarastoaan ja harjoittelevat suullisesti englannin kielen rakenteita, esimerkiksi aikamuotoja, Scott kertoo.

Vanhempi toivoo lisää valmistavaa opetusta

Eskarilaisen vanhempi, yhdeksän vuotta Suomessa asunut intialainen Manish Gupta kertoo olevansa hyvin tyytyväinen Carousel Nurseryn toimintaan.

Hänestä varhaiskasvatus ja soveltuvuustesteihin valmistava kerhotoiminta ovat hyvässä tasapainossa.

– Olen nähnyt muualla sellaisiakin ympäristöjä, joissa lapsille asetetaan paljon paineita pääsykokeista, eikä se ole heille terveellistä.

Manish Guptan poika Shivam on kasvanut täällä, mutta hän ei osaa suomea. Perhe saattaa joutua muuttamaan tulevaisuudessa töiden takia toiseen maahan, joten paikka englanninkieliseltä luokalta olisi isän mukaan äärettömän tärkeä.

– Kun testi lähestyy, haluan lapseni keskittyvän valmistautumiseen enemmän kuin muuhun toimintaan.

Gupta toivoo pääkaupunkiseudulle lisää englanninkielisiä luokkia, ettei lasten tarvitsisi kilpailla koulupaikoista.

Eskarilaisten testeihin valmistava opetus vielä harvinaista

Helsingin yksityisten päiväkotien yhdistyksen puheenjohtaja Heidi Ruhala on yllättynyt siitä, että päiväkodeissa valmennetaan lapsia eskaripäivän ulkopuolella soveltuvuustesteihin.

Ruhala sanoo, että esikoulujen toimintaa päiväkodeissa ohjaavat varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmat, eikä niiden sisältöön tällainen opetus kuulu.

Ilmiö kertoo hänen mukaansa mahdollisesti siitä, että englanninkielisten koulupaikkojen kysyntä ylittää nykyään selvästi tarjonnan.

– Jos toimintamalli yleistyy, suuntaisin katseen pääsykoevalmennuksen sijasta ensisijaisesti koko järjestelmän kehittämiseen ja aloituspaikkojen lisäämiseen.

Professori: Tunkeutuuko kilpailuyhteiskunta lapsuuteen yhä aikaisemmin?

Varhaiskasvatuksen professori Mirjam Kalland Helsingin yliopistosta sanoo, että lapsi on yleensä innostunut oppimaan uusia kieliä ja leikkimään, joten lähtökohtaisesti kerhotoiminnasta ei ole haittaa, kun se tapahtuu ilolla.

– Kuusivuotiaiden lasten kanssa on tärkeää, että toiminta on rentoa ja mukavaa, eikä odoteta saavutuksia ja vahvoja suorituksia.

Valmistava toiminta voi olla hänen mukaansa vahingollista, jos se tuottaa lapselle jännittämistä ja epäonnistumisen pelkoa.

Vanhempien tavoitteet eivät saisi muodostua taakaksi lapselle, korostaa Kalland.

– Koko ajan pitää muistaa lämpö ja huolenpito. Ne ovat kaikkein tärkeimpiä asioita ja valmistavat loppukädessä paljon paremmin aikuiselämään kuin minkään kielen opetus.

Kallandin mielestä vanhempien olisi syytä pohtia, onko eskarilaisten pääsykokeisiin valmentaminen sellaista, jonka he haluavat olevan osa lapsuutta.

– Tulee mieleen, onko kyse siitä, että kilpailuyhteiskunta ja suorittaminen tunkeutuu yhä varhaisemmin lasten elämään.