Lehmien metaanipäästöjä on saatu vähennettyä merkittävästi, ja yksi tärkeimmistä keinoista on rehunkulutuksen vähentäminen.
Luonnonvarakeskuksen mukaan nautatilojen laskennallinen osuus ilmakehän metaanista on pienentynyt jopa 40 prosenttia vuodesta 1990 ja on nyt samalla tasolla kuin 1800-luvun lopulla. Samaan aikaan maidontuotanto on noin kaksinkertaistunut.
Hollolalaisessa navetassa märehtii noin 70 hiehoa, joista osalla voi olla käänteentekevä vaikutus karjatalouden ilmastopäästöihin. Syynä on se, että nämä hiehot pystyvät hyödyntämään rehun tehokkaasti.
Kun niiden rehua säästäviä ominaisuuksia jalostetaan tuleville lehmäsukupolville, rehunsäästön vaikutus metaanipäästöihin kasvaa. Rehutehokkuudella saadaan aikaan 0,5–0,7 prosentin lasku metaanipäästöissä vuodessa.
Rehunkulutuksen vähentäminen on myös tehokasta päästöjen kannalta. Jos eläimet syövät kymmenen prosenttia vähemmän rehua, niiden metaanipäästöt pienenevät saman verran.
Pohjoismaisen karjanjalostusosuuskunnan Viking Geneticsin navetassa on paneuduttu vuodesta 2020 asti siihen, kuinka nautojen ruokailutottumukset vaikuttavat niiden tuottaman metaanin määrään.
Luonnonvarakeskuksen ja yliopistojen tutkimuksissa on voitu osoittaa, että eläimillä on yksilöllisiä eroja siinä, miten hyvällä hyötysuhteella ne muuntavat rehua maidoksi. Ominaisuus myös periytyy, ja tätä hyödynnetään nyt karjanjalostuksessa. Tätä ominaisuutta voidaan mitata Viking Geneticsin kehittämällä rehunsäästöindeksillä.
– Me pystymme sitä ominaisuutta parantamaan ja jalostamaan eteenpäin. Rehunsäästöindeksistä on tullut yhä tärkeämpi ominaisuus myös karjanomistajien käyttöön, sanoo jalostusasiantuntija Johanna Aro Viking Geneticsiltä.
3D-kamerat paljastavat pahimmat päästelijät
Lehmien metaanipäästöjä seurataan tarkkaan modernin teknologian avulla.
– Meillä on 3D-kamerajärjestelmä muutamissa karjoissa Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa. Niillä keräämme dataa rehunsäästölaskentaa varten. Saamme tietoa rehun kulutuksesta, eläinten painojen muutoksesta ja energiakorjatusta maidosta. Niistä lasketaan rehunsäästöindeksi, kertoo jalostusasiantuntija Aro Viking Geneticsiltä.
Rehunkulutuksen vähentämistä on tutkittu vuosia. Alkusysäyksen on antanut pohjoismainen jalostusyhdistys, Nordic Cattle Genetic Evaluations. Se tuottaa jalostustietoa karjankasvattajien avuksi.
Yhdistys tekee jalostusarvosteluita, eli tietoja siitä millaisia ominaisuuksia kussakin lehmässä on. Karjankasvattaja voi hyödyntää tietoja, kun valitsee uusien vasikoiden vanhemmat.
Mittaustuloksilla tarkempaan jalostukseen
Karjatalouden päästöjen vähentämisessä keskeisessä roolissa on juuri jalostus. Rehunsäästöindeksi on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, kun arvioidaan lehmien jalostusarvoa. Suomessa rehutehokkuutta tutkii Luonnonvarakeskus.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Martin Lidauer pitää Viking Geneticsin mittausmenetelmää erittäin tärkeänä.
Hän muistuttaa, että mitä tarkempaa mittaustietoa lehmien metaanipäästöistä saadaan, sitä tarkemmin päästöjä vähentäviä perintötekijöitä saadaan jalostukseen ja uusiin lehmäsukupolviin.
– Rehutehokkuuteen jalostaminen nopeuttaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Jos tämä 3D -kamerajärjestelmä pystyy tuottamaan jatkuvasti laadukasta dataa monista lypsykarjoista, kyseessä on todella merkittävä kehitystyö, Lidauer sanoo.
Luonnonvarakeskuksen uusissa tutkimuksissa on havaittu, että rehutehokkuus vähentää myös lehmien hengitysilman hiilidioksidipäästöjä sekä typpioksidipäästöjä. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Lidauer muistuttaa, että ne ovat metaania pahempia kaasuja, koska metaani hajoaa ilmakehässä melko nopeasti.
Luken laskelmien mukaan nautatalouden osuus ilmakehän metaanista nyt samalla tasolla kuin 1800-luvun loppupuolella.
Lehmä ja isännän kukkaro kiittävät
Suuret meijerit haluavat tehdä tuotannostaan hiilineutraalia, ja se tuo painetta myös maitotiloille.
Rehunkulutuksen vähentäminen vaikuttaa ilmastopäästöjen lisäksi moneen muuhunkin asiaan. Vähemmän ja paremmalla hyötysuhteella syövät lehmät ovat kooltaan pienempiä ja sopusuhtaisempia, mikä voi vähentää fyysisiä vaivoja.
Viime talvena Suomessa keskusteltiin vilkkaasti Bovaer-lisäaineesta, joka vähentää metaanipäästöjä, ja sen terveysvaikutuksista lehmille. Tanskassa sen on epäilty aiheuttavan lehmille terveysongelmia, ja lopulta Suomessa Valio päätti keskeyttää sen käyttämisen. Jos lehmien rehutehokkuutta parannetaan, lisäaineen tarve pienenee.
Kun tila käyttää vähemmän rehua, kustannukset laskevat selvästi. Kohonneet polttoainekustannukset nostavat suoraan rehun hintaa. Viking Geneticsin osin omistama Osuuskunta Faba myy karjatiloille esimerkiksi Hollolasta lähteviä alkioita, ja rehutehokkuudesta on tullut selkeä myyntivaltti.
– Laskukone raksuttaa ihan varmasti suomalaisilla maitotiloilla tänä päivänä. Polttoaineiden ja lannoitteiden hinnat nousevat. Pelkästään tuotto ei merkitse. Tärkeintä on, millä kustannuksella yhden maitolitran tai rasva- ja valkuaiskilon saa tuotettua, painottaa Osuuskunta Faban toimitusjohtaja Ilkka Pohjamo.