Asiantuntijan mukaan Yhdysvallat on selkeästi rikkonut Venezuelan iskullaan sekä presidentin ja hänen vaimonsa sieppauksella YK:n peruskirjan voimankäyttöä koskevia normeja.
Nicolás Maduro ja Cilia Flores vietiin lauantaina pidätyskeskukseen New Yorkissa.
– Tässä on kyseessä hyökkäysteko. Tämä rikkoo YK:n peruskirjan voimankäytön kieltoa. Tätä ei voida perustella sillä ainoalla mahdollisella perusteella, jonka peruskirja tarjoaa, nimittäin itsepuolustuksena aseellista hyökkäystä vastaan, painottaa akateemikko, kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi Ylelle.
– Yhdysvaltoihin ei ole kohdistunut aseellista hyökkäystä. Yhdysvallat rikkoo peruskirjan keskeisiä velvoitteita, Koskenniemi jatkaa.
Koskenniemi on huolestunut Yhdysvaltojen toiminnasta, mutta toisaalta se ei yllättänyt häntä.
Yhdysvallat on historiansa aikana kohdellut Karibian ja Latinalaisen Amerikan maita vasalleinaan, ja katsonut niiden kuuluvan etupiiriinsä. Tällä on perusteltu sotilaallisia toimia esimerkiksi Panamaa, Haitia ja Dominikaanista tasavaltaa vastaa aiemmin. Oikeasti kyse on poliittisten tavoitteiden ajamisesta.
Yhdysvaltain viidennen presidentin James Monroen muotoilema oppi on nyt muotoutunut Donroen opiksi nykyistä presidenttiä Donald Trumpia mukaillen.
Professori: Trump ja Putin muistuttavat toisiaan
Miten Trumpin Yhdysvaltojen toiminta Venezuelassa eroaa Putinin Venäjän toiminnasta Ukrainassa?
– Suomalaisena on syytä olla huolissaan siitä, että Yhdysvallat näin vahvistaa 1800-luvun alkupuolella julistamaansa etupiiriajattelun. Tämä tietysti vahvistaa myöskin Venäjän etupiiriajattelua. Se on semmoista ajattelua, että suurvalloilla on mahdollisuus lähialueillaan määrätä, millä tavalla siellä eletään.
– Tämä on tietysti tavattoman huolestuttavaa. Monella tavalla Trump ja Putin muistuttavat kyllä toisiaan.
Koskenniemen mukaan suurvallat haluavat, että ne saisivat poikkeuksen voimankäytön säännöistä. Pienemmille maille, kuten Suomelle vahvimman oikeuteen ja etupiireihin pohjautuva maailma on huono uutinen.
Koskenniemi pitää räikeän imperialistisena presidentti Trumpin ilmoitusta siitä, että Yhdysvallat tulee hallitsemaan Venezuelaa.
– Se ei millään tavalla sovi sen paremmin kansainvälisen oikeuden kuin kansainvälisen politiikan diplomatian pelisääntöihin. Emme vielä tiedä, mitä tämä hallitseminen tarkoittaa, mutta on selvää, että se rikkoo kansojen itsemääräämisoikeutta, joka on yhdessä voimankäytön kiellon kanssa yksi YK:n peruskirjan keskeisiä periaatteita.
Koskenniemi huomauttaa, että Venezuelan korruptoitunut hallinto on nykytilanteessa varmasti valmis vaihtamaan puolta, ja myötäilemään Yhdysvaltoja. Näin yksi diktaattori vaihtuu toiseen, toteaa emeritusprofessori.
Koskenniemen mielestä Venezuelassa on noudatettu samaa toimintatapaa kuin Panamassa vuonna 1989. Yhdysvallat vangitsi tuolloin diktaattori Manuel Noriegan ja toi hänen Yhdysvaltoihin vastaamaan huumekauppaa koskeviin syytteisiin.
Myös tuolloin Yhdysvallat venytti kansainvälisen oikeuden normeja väittämällä, että hyökkäys ja sieppaus olivat perusteltuja, koska huumausaineiden välittäminen Keski-Amerikasta tappoi amerikkalaisia samalla tavoin kuin maahan kohdistunut aseellinen hyökkäys.
– Tämä perustelu oli silloin jo väärä ja hylättiin täydellisesti, mutta Yhdysvallat toteuttaa tässä pitkäaikaista omaa politiikkaansa.
Euroopan poliitikot eivät halua suututtaa Trumpia
Suomen ulkopoliittinen johto on ollut varsin hiljaa Venezuelan tapahtumien jälkeen. Yhdysvallat on Suomen läheinen liittolainen, ja nyt sen toiminta on selkeässä ristiriidassa Suomen perinteisen ulkopolitiikan kanssa.
Yle on pyytänyt presidentiltä, pääministeriltä ja ulkoministeriltä kommenttia asiaan, mutta ei ole niitä saanut.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) viestitti X:ssä lauantaina, ja presidentti Alexander Stubb sunnuntaina.
Kumpikaan ei tuominnut Yhdysvaltojen toimintaa, mutta korosti kansainvälisten oikeuden ja sääntöjen noudattamista.
– Se kertoo siitä, että Suomen poliittinen johto katsoo, että olemme hyvin riippuvaisia Yhdysvaltain tuesta, varsinkin suhteessa Venäjään. Olemme myös riippuvaisia siitä, että Yhdysvallat suostuu kohtelemaan eurooppalaisia valtioita liittolaisenaan, niin kuin se on aiemmin luvannut.
– Tämä suojelulupaus, jonka Yhdysvallat on Euroopalle antanut, on heikoissa kantimissa. On ymmärrettävää, että eurooppalaiset poliitikot eivät halua suututtaa Yhdysvaltojen johtajaa, sanoo Martti Koskenniemi.
Miten Suomen pitäisi tasapainoilla hankalassa tilanteessa?
Emeritusprofessori Koskenniemi toteaa, ettei Suomella ole mitään omaa intressiä reagoida Venezuelan tapahtumiin julkisesti eikä ulkopoliittisen johdon tarvitse toimia tuomarina.
– Tasapainoiluun kuuluu se, että ei pidetä kovaa ääntä tästä asiasta. Asiasta puhuttaessa todetaan aina, että sääntöpohjainen järjestelmä tulee säilyttää, ja tämän tyyppinen toiminta uhkaa järjestelmää. Myös sen esiintuominen selkeästi, että kyseessä on harvinainen poikkeus, joka ei missään tapauksessa voi tulla säännöksi.
Onko mahdollista, että Suomen hiljaisuus tulkitaan hyväksynnäksi Yhdysvaltojen toimille?
– Kyllä se on ilman muuta mahdollista.
Syyte ei ole vielä tuomio
Nicolás Maduro ja Cilia Flores odottavat oikeudenkäyntiä Yhdysvalloissa vangittuna.
Martti Koskenniemi on lukenut syytekirjelmän, ja kaksi huumekauppaa koskevaa kohtaa näyttävät hänestä kohtuullisen hyvin perustelluilta. Toiset kaksi liittyvät laittomaan aseiden kuljetukseen ja aseiden käyttöön.
Martti Koskenniemi on opettanut lakia arvostetussa Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa. Onko tuomio jo varma?
Koskenniemellä on vielä luottamusta Yhdysvaltain oikeusjärjestelmään, tuomiota ei pysty sanelemaan ulkopuolelta. Muuten kyseessä olisi poliittinen oikeudenkäynti.
– Kun katsotaan näitä presidentti Trumpin hallinnon toimiin kohdistuneita oikeusjuttuja tämän vuoden aikana, niin alioikeuksissa ja vetoomustuomioistuimissa tuomioistuimet ovat suurimmalta osalta hylänneet nämä toimet.
– En halua ajatella, että ratkaisu on itsestäänselvä tai että hallinto voisi tuomioistuimia painostaa tekemään tietyn ratkaisun.
Muokattu 17:16: Päivitetty viimeinen kappale syytteestä ja tuomiosta
