Poronhoitoalueen pohjoisosassa on tullut viime vuosien aikana esiin useita poronhoitoon liittyviä rikoksia. Viranomaiset ovat tutkineet esimerkiksi varkauksia, petoksia ja rahanpesua.
Saamelaispaliskunnat ry tuomitsee rikollisen toiminnan. Yhdistys ei kuitenkaan voi ottaa sen enempää kantaa eikä kommentoida yksittäisiä tapauksia, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Tiina Sanila.
Sanila puhuu porovarkauksista yleisellä tasolla. Hän edellyttää viranomaisilta tarpeellista asiantuntemusta ja taitoa tutkia poronhoitoon liittyviä rikoksia.
– Yhdistys muistuttaa, että kyseessä on monitahoinen ilmiö, joka koskettaa poronhoitoyhteisöä monin tavoin.
Paistunturin paliskunnassa vuonna 2020 tapahtuneita porovarkauksia koskevan asian käsittely alkoi tiistaina Lapin käräjäoikeudessa. Toista, laajempaa rikoskokonaisuutta tutkii keskusrikospoliisi. Sen lisäksi petovahinkoihin liittyvistä petoksista on annettu tuomiot Inarissa ja Enontekiöllä.
Saamelaispaliskunnat pelkäävät, että poliisilla ei ole tarpeeksi resursseja tutkia porovarkauksia
Ylen aiemmin julkaisemassa analyysissä kerrotaan, että poronhoitoon liittyviä rikoksia on vaikea tutkia ja niistä ilmoitetaan harvoin poliisille.
Tilastojen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana poliisilla on ollut tutkinnassa 26 porovarkauksiin liittyvää asiaa. Puolet tutkimuksista on lopetettu, kun syyllistä ei ole löytynyt. Vain kuusi tapausta on edennyt syytteeseen. Tilasto ei myöskään ole täysin aukoton, koska Suomen laissa ei ole erikseen rikosnimikettä porovarkaudelle.
Tiina Sanila kertoo, että saamelaispaliskunnissa on huoli siitä, miten poliisi pystyy tutkimaan porovarkauksia.
– Saamelaispaliskunnissa on ollut vallalla näkemys, että poronhoitoon erikoistuneen poliisin viran lakkauttamisen jälkeen porovarkauksiin liittynyt asiantuntemus ja resursointi on poliisissa vähentynyt. Tiedän tapauksia, joissa poliisiin on otettu yhteyttä, mutta mitään ei ole tapahtunut. Saamelaisten poronhoitajien tulisi voida luottaa oikeusjärjestelmään kaikissa tilanteissa.
Lapin poliisissa on havaittu, että viimeisten julki tulleiden tapausten määrä kertoo siitä, että kynnys ilmoittamiseen on laskenut. Ihmiset näkevät, että poliisi on kiinnostunut niistä ja pyrkii selvittämään tapauksia, kertoo Lapin poliisilaitoksen rikosylikomisario Päivi Suokas Ylen analyysissa.
– Porovarkaudetkin ovat hyvinkin selvitettävissä, kun poliisilla on tarpeeksi hyvät ja nopeat lähtötiedot asiasta, Suokas kertoi Ylelle aiemmin.
Porovarkauksiin saattaa vaikuttaa poronhoidon vaikea tilanne
Porovarkauksiin liittyy stereotypioita siitä, että se ”kuuluu kulttuuriin” tai on ”maan tapa”, joihin myös Ylen analyysi viittaa.
Tiina Sanila ei voi yhdistyksen puheenjohtajana ottaa kantaa yksittäisten poronhoitajien tai tokkakuntien toimintamalleihin.
Sanilan mielestä porovarkaudet ovat paljon laajempi kokonaisuus ja siihen vaikuttaa muun muassa poronhoitajien toimeentulo. Esimerkiksi ilmastonmuutos, kilpaileva maankäyttö ja lisääntyneet petovahingot voivat laittaa poronhoitajat hankalaan paikkaan.
– On tärkeää, että tutkintakynnys on mahdollisimman matala. Lisäksi poronhoitajien taloudellisen tilanteen turvaaminen alkutuottajina ennaltaehkäisee tarvetta ryhtyä epätoivoisiin tekoihin perheen elannon turvaamiseksi.
Tiina Sanila muistuttaa, että poroja varastaa myös muut kuin poronhoitajat. Hänen tietojensa mukaan Suomessa on näkynyt sama ilmiö kuin Ruotsissa, missä poroja on kidutettu: niiden päälle on tahallaan ajettu, ja on löydetty haulikolla tai ilmakiväärillä ammuttuja poroja, jotka on jätetty kitumaan.
Sanila näkee, että erilaisiin poronhoitoa koskeviin rikosnimikkeisiin pitäisi lisätä myös eläinsuojelurikos.
– Saamelaisten poronhoitajien edunvalvonnan lisäksi Saamelaispaliskunnat ry huolehtii porojen hyvinvoinnista, minkä vuoksi kaikki poroille turhaan aiheutettu kärsimys ei ole vain lain vaan myös yhdistyksen arvojen vastaista.