Espoolainen juoksija Jukka Viljanen on kouluttautunut ekonomiksi, mutta kravattihommat saivat jäädä 2000-luvun alussa, kun seikkailija sisällä vei voiton. Kaikki lähti Pohjoisnavalta.
- Näin vangitsevan kuvan Pohjoisnavalla lumikengät jalassa juoksevasta miehestä ja päätin, että lähden sinne itsekin. Siellä juoksin ja pyöräilin tuplamaratonin verran ja voi sanoa, että sille tielle olen jäänyt, Viljanen kertoo ennen treenipäivää Pyhätunturillla.
Lämpö on paljon armollisempi, kylmä ei anna mitään anteeksi.
Ultrajuoksija Jukka Viljanen
Viljasen mukaan Saharan ylitys on ollut tähän mennessä hänen vaativin juoksunsa. Aavikkoseikkalua suunniteltiin puolitoista vuotta, eikä huhtikuun 15. päivä alkavaa Grönlannin juoksuakaan heppoisin eväin tehdä.
Grönlannin halkijuoksuun Viljanen lähtee yhdessä eteläafrikkalaisen Greg Maudin kanssa. Onnistuessaan he ovat ensimmäiset Grönlannin jäätikön halki juosseet ihmiset.
Miehet valmistautuvat parhaillaan Lapin lumisissa maisemissa.
- Olimme Pyhällä treenaamassa jo joulukuussa. Lapissa on takuu lumi ja pakkanen, vaikka nyt saisi olla vähän kylmempi, koska tiedämme, että Grönlannissa tulee olemaan kireämmät pakkaset ja kovat tuulet.
Pyhällä Viljanen ja Maud harjoittelevat juoksemista lumessa ja lumikengillä. Viime viikonloppu meni Pyhä-Luosto-kelkkareittillä, jota miehet juoksivat 64 kilometriä.
- Oli kyllä kovaa työtä, kun reitille oli satanut aika reilusti lunta. Yövyimme siinä samassa teltassa, jossa tulemme nukkumaan Grönlannin matkan aikana. Lisäksi käytimme keittimiä, joilla sulatamme lunta vedeksi juoksullakin ja söimme retkiruokia.
Viime viikonloppu meni Pyhä-Luosto-kelkkareittillä, jota miehet juoksivat 64 kilometriä.
Grönlannin halkijuoksulla matkaa taittuu yhteensä 620 kilometriä ja juoksupäiviä kertyy keleistä riippuen 15-20 vuorokautta. Viljasen mukaan arktiset olosuhteet asettavat juoksijalle aavikkoa kovemmat haasteet.
- Lämpö on paljon armollisempi, kylmä ei anna mitään anteeksi. Kova pakkanen ja tuuli on armoton.
Kovista olosuhteista huolimatta Viljanen ja Maud lähtevät reissuun innoissaan ja hyvin valmistautuneena.
- Puhuimme aamupalalla, että olemme molemmat kiinnostuneita kokemaan eksoottisia paikkoja, eikä meille riitä maisemien katselu bussin ikkunasta. Luonto merkitsee tosi paljon ja haluamme todella kokea paikat, joissa käymme, Jukka Viljanen kertoo.