Teos: Enkelimetsä
Kirjailija: Tuire Malmstedt
Kustantaja: Myllylahti (2020), sivuja: 310
Laji: Psykologinen jännitys
Trilogian kolmas osa
Yleisvaikutelma: Yllätyksellinen huipennus sarjalle
Kustantajan esittely: KLIK
Siitähän tuli. Tarina vei mukanaan. Olemme Savonlinnassa vuonna 2018 kun kuolemia alkaa tapahtua. Siinä rinnalla luemme välillä alkoholistiperheen lapsen kokemuksia lyhyinä lukuina, niin elävästi kerrottuina että tuntuu kuin olisimme itse se lapsi. Ne tapahtumat valottavat ratkaisua kun sen aika tulee. Lumoavana kolmantena ulottuvuutena elämme toisinaan vuotta 1674 Enkelimetsän hyvien henkien läheisyydessä. Sielläkin on talvi. Lunta ja jäätä.
Psykologinen jännite pitää otteessaan. Kaiken aikaa on luettava lisää ja mentävä eteenpäin, mutta samalla viihtyy juuri siinä hetkessä jota eletään. Kauhukohdat salpaavat hengityksen. Malmstedt osaa huiputtaa lukijaa perusteellisesti tässäkin rikosromaanissaan, taiturin merkki. Loppuratkaisut pistävät pään pyörälle ja älynystyrät hyrräämään. Aika lailla joutuu ynnäämään. Kumarran mestarille.
Päähenkilöt ovat kolmanteen osaan mennessä tulleet niin tutuiksi että heidät voi melkein nähdä. Ylikonstaapeli Isa Karos, Niiles, pieni Aida-tyttö ja muut. Pidin kovasti niistä Isan yksityiselämän kohdista, joissa lapsi on mukana kaikkine hauskoinen toteamuksineen ja touhuineen. Tervettä tasapainoa rikostutkinnan synkkyyteen.
Hienot kannet. Sopivan kaameat.
Kirjoittamani jutut aikaisemmista kahdesta osasta voi lukea täältä: KLIK.
Kaikki kolme postausta ovat linkissä alekkain.
Ensimmäisessä osassa (Pimeä jää) surenkorento on merkittävä hahmo juonen ohessa. Ihmeekseni löysin tuolloin bussin lattialta sudenkorentokorun. En ole mikään huuhaan kannattaja, vaikka kovasti olenkin tykännyt näiden kirjojen ohimenevistä käväisyistä henkisessä maailmassa, mutta pikkuisen nousi tukka ihmetyksestä pystyyn kun sitten Enkelimetsää lukiessani sain lahjaksi nämä korvakorut irakilaiselta suomen kurssilaiseltani. Hänellä ei luonnollisesti aavistustakaan siitä mitä olen lukenut. Olkoon tämä kunnianosoitus kerronnan mystiselle puolelle.
Nyt kun kaikki kolme osaa on luettu voi tosissaan arvostaa sitä monimutkaista, mutta johdonmukaista kudelmaa, jonka sarja muodostaa. Päätarina ja sivujuonet. Suomen luonto. Arjen pyöritys. Unenomaiset hetkelliset poikkeamiset yliluonnolliseen tai alitajuiseen. Psykologisten jännäreiden aatelia.
Yhdestä käänteestä kirjan lopussa tuli hyvä mieli. Todella hyvä mieli. Tyytyväisenä laskeskelen milloin voin alkaa lukea tätä trilogiaa uudelleen.
En ole lukenut tätä sarjaa, mutta kiva kuulla, että olet tykännyt siitä. Savonlinna on hieno historiallinen paikkakunta,jossa olen vieraillut muutaman kerran.
VastaaPoistaNo tykkään ihan täysillä 🖤 Se on paljon muutakin kuin "vain dekkari".
PoistaSavonlinna olisi upea nähdä. Voin kuvitella miten tykkäsit kun arvostat historiaa. Taitaisit upota ihastuneena tämän trilogian vanhoista ajoista kertoviin sivujuoniin. Ne ovat ihania 📚
Mukavaa viikonvaihdetta !
Kiitos suorastaan herkullisesta minulle tuntemattoman kirjailijan esittelystä, Malmstedt on onnistunut taitavasti piilottelemaan! Psykologia, yliluonnollinen ja alitajuinen on loputtoman kiehtova trio, siitä osoituksena liihottelevat sudenkorentosi...
VastaaPoistaKävin kauan sitten kuuntelemassa yliluonnollisten ilmiöiden luentosarjan ja vaikka paljon oli epäuskottavuuksia, niin aihe ja sen taustat kutkuttivat. Etiäiset ovat myös rautaa, kulkevat suvussani.
Kotimainen on ollut oma syyskuun ja kuluvan teema - sattumalta - ja kelpo teoksia ml. esikoisia on ollut lukusilla, mainiota.
Se on sitten tuotapikaa "jörgenit" jalkaan ja katse kohti taivasta ensilunta tähyilemään, sitä ennen kuitenkin rattoisaa hyvänolon viikonloppua Sinulle:)
Ensilumi minullakin kaihona mielessä, kylmänhyytävä kirjasarja sen taisi saada aikaan ⛄️
PoistaKotimaisuus onkin nyt hyvä suunta sekä lukusia että matkailua ajatellen.
Ihmisellä on joku hinku yliluonnolliseen ja myös murhajuttuihin vaikka ei oikeasti uskoisi eikä haluaisi että ketään oikeasti murhataan. Kuolema tavallaan kiehtoo... ja kaikkihan me lopulta kuolemmekin. ♣️ Vaan sitä ennen nautitaan elämästä, ensilumesta ja metsien kutsusta. Ja lukemisesta! 📚 Hauskaa viikonvaihdetta!
Kuulostaa mielenkiintoiselta kirjalta. Tykkään psykologisista jännäreistä, mutta usein niissä mennään vähän turhankin lujaa, ikään kuin kaasu pohjassa. Asiat eivät sitten tunnu enää luonnollisilta. Pidän sarjan mielessäni, kiitos vinkistä!
VastaaPoistaKorvakorut ovat kauniit. Mä kyllä yllätyin, kun kesällä opin, että sudenkorennot syövät myös pienempiä lajitovereitaan.
Hyvät psykologiset jännärit ovat ihan mahtava nautinto. Malmstedtin vauhti sopi minulle mainiosti. Siinä ei hidasteltu vaikka otettiinkin asia kerrallaan ja pysähdyttiin pähkäilemään. Poliisitutkinnan ohessa yritettiin ratkoa arkielämänkin pulmia ja menneen elämän arvoituksia. Suosittelen lämpimästi. ♠️
PoistaItse asiassa pelkään sudenkorentoja. Vetäydyn elokuussa sisätiloihin kun ne alkavat saalistaa meidän pihassa. Puistatus. 😎
Mukavaa viikonloppua! 🌻
Tulin vain toivottamaan Sinulle hyvää ja tunnelmallista viikonloppua.
VastaaPoistaKiitos sitä samaa sinullekin ♥
PoistaVarmasti lukemisenarvoisia kijoja...jatkoon..:)
VastaaPoistaToinen lukukerta voi tavallaan olla vielä parempi 🙂
PoistaJa tulee siinä silti yllätyksiä kun ei enää muista kaikkea.
Mukavaa viikonloppua!
Sounds like an interesting book.
VastaaPoistaI read psychological thrills sometimes ...., a little difficult to understand.
Happy weekend
Hi Tanza. This trilogy was particularly good and suitably chilling.
PoistaHave a great weekend ♥
I see
PoistaFabulous blog
VastaaPoistaOlipa kiehtova postaus kirjasarjasta. Seuraavaksi varauspyyntö kirjastoon. Kiitos Rita.
VastaaPoistaToivottavasti saat kaikki kolme osaa varattua!
Poista