11.1.1977

Hyvää alkanutta vuotta kaikille, täällä on kömmitty ihmisten ilmoille sairastelukierteen jälkeen. Perheessä kaksi kolmesta sai antibioottikuurin taudin lopulliseen häätämiseen. Voiton puolella nyt.
(En vielä jaksanut kaivella esiin ja kuvata lupaamiani parhaita kirppisostoja.)

Mutta Pikku Kakkonen!
Kuka oli liimaantuneena telkkarin ääreen 11.1.1977 kun Pikku Kakkonen ensimmäistä kertaa esitettiin? Minä olin.

Syntymäpäivänä esitetään Postilokero 347 - Pikku Kakkosen tarina, jossa käydään tarkasti läpi legendaarisen ohjelman historiaa TV2 klo 19.00.
Luvassa on varmasti jo unohtuneita nostalgiahetkiä, että iloisia uudelleenmuistamisia. Kahden tunnin dokumentti.

Katson Katsosta

Katso alkoi ilmestymään v. 1960, onnea siis 55 vuotias!

Ensimmäinen lapsuusmuisto jostakin aikauslehdestä on Katso. Meille se tuli kotiin, ja siitä etsin lastenohjelmat ja isompi sisko jo hurjemmat jutut, esim. Tarzan leffat. Sitten kun lehti oli vanha, leikkelimme lehdestä suosikkiohjelmien kuvat ja liimasimme vihkoon.

Ai hitsi olis kiva löytää tuo vihko, vintillähän se jossain on.

 

Perinnettä jatkaen, Katso tulee minulle edelleen tilattuna. Joitakin katkoksia matkan varrella on ollut, ainakin silloin kun lehti lähti matkimaan 7päivää lehteä juoruineen. Lukijat närkästyivät, ja Katso palasi onneksi pian takaisin ruotuun.

 

Ihan tarkkaa tietoa TV:n tulemisesta meidän huusholliin ei ole (pitääkin kysyä), mutta on yksi valokuva n. vuodelta 1965 ja silloin se tuvassa jo on. Väritelkkari tuli v. 1980.

 

Mitäs tuttuja ohjelmia katsottiin syksyllä 1970? Kansilehden näytelmä Tilapää on ihan vieras, mutta tuli mm. Kivikasvoja, Pertsa ja Kilu, Spede show, Melukylän lapset.

 

Katsojan kannalta -palstalla vaihdettiin mielipiteitä Teija Sopasen pestistä kuuluttajana:

 

TEIJA EVERGREEN

"Teija Sopanen sen kuin nuorentuu päivä päivältä. Jos joku uskaltaaa väittää, ettei hänen sopisi enää meikata (-vanhuuttaan!) tai että hänen työnsä on leikkiä, pantatkoon ruumiinsa telkkarille.

Tv-kuuluttajan työ on hurjinta mitä naiselle voidaan tarjota: on täysin eri asia haaveilla TV-kuuluttajan ammatista kuin KOKEA kameran kylmä silmä = Suomen kansan jäätävät katseet - juorut, kateutta, sanan mahdin väkivaltaa."

VALPUURI

 

Itketyssarja

Televisio-ohjelmilla on ihmeellinen vaikutus, joku lapsena nähty juttu jää mieleen tosi vahvasti ja pysyy siellä.
Yksi mieleen jäänyt oli sarja Pieni talo preerialla.
Sarjassa oli rakkautta, iloa ja onnellisuutta mutta myös pelkoa, sairautta ja kuolemaa. Asioita, joita lapsikatselija ei välttämättä ihan ymmärtänyt, ja siksipä ne jäikin mieleen pyörimään.
Kamalin kohtalo oli Mary-siskon sokeutuminen.

Sarjaa kuvattiin v. 1974-82 ja Suomessa tv-katseluun tuli ensimmäisen kerran syksyllä v. 1976. Uusittu aika monesti, ja menee nytkin parhaillaan maksullisella MTV3 Sarja-kanavalla.

Mutta Ingallsien perheen elämää voi katsella milloin vain DVD:ltä, sillä sarjasta on julkaistu suomenkielisellä tekstityksellä tuotantokaudet 1-9, yhteensä yli 200 jaksoa.
(Lisäksi on julkaistu sarjan pilottijakso leikattuna versiona, ja täysimittaisina kolme vuosina 1983-84 esitettyä jäähyväiselokuvaa.)

Lainasin kirjastosta nyt ensimmäiset kolme kautta, ja kummasti houkuttaa katsomaan, jotain maagista tässä sarjassa vaan on. Parhaita ovat kyllä jaksot, jotka keskittyvät perheeseen, vaikka muutkin henkilöt pääsevät välillä pääosaan.

Hyvä infopaketti sarjasta löytyy täältä, juonipaljastuksineen !

Vastatuuleen

Muistoja tästä ihanasta 70-luvun lopulla tehdystä sarjasta ?

 

Löytyy DVD pakettina,
katsoin 13 jaksoa melkein putkeen.

 

Sarja on tullut telkasta v. 1981, teki vaikutuksen jo silloin, sillä leikin olevani keittiöpiika Mary, joka rakastuu tummaan Jonathaniin ja muuttaa pieneen mökkiin keskelle ei mitään.

Leikkinä kuin tuhkimotaru.
(Netin keskustelupalstan mukaan sarja uusittu v. 1989.)

 

Sarjan klassikoksi jäänyt tunnusmusiikki "Six Ribbons"

ja klippejä sarjasta löytyy esim. Youtubesta.

Katselumaratoni

Muistatteko Raikkaan perheen ?

Kuva: mtv3.fi

V. 1993–1996 esitetty kotimainen draamasarja Puhtaat valkeat lakanat.

Raikkaan yrittäjäperheen elämää 1960–80 -luvuilla kuvannut sarja keräsi viikottain miljoona katsojaa.

Sarja on uusittu 1999.
Katselin joko uusinnat, tai sen ensiesityksen tai kummatkin aikoinaan.

Nytpä otin urakakseni katsoa tuon sarjakokonaisuuden jälleen, 44 jaksoa.
 DVD:t julkaistiin jokunen vuosi sitten, ja kirjastostahan ne saa lainata.
"Viimeinen luku" on luettavissa kirjana, sitä ei enää televisioitu.

Tarkkailin nyt "sillä silmällä" miljöötä, lavastusta, vaatteita, esineitä, astioita, sarjahan on mitä mainiointa ajankuvaa 60-70-luvusta. Tai ainakin yrittää olla.
Kyllähän siinä fiilikseen pääsi, paikoin vähän kökköstä, mutta kosolti hyvääkin.
Sarja Wikipediassa.

Ja kyllä kyllä,
siellähän sitä vilahteli paljonkin, tavaraa, jota myytiin keväällä Helanderin huutokaupassa.
 (Maikkarin legendaarinen rekvisiittavarasto myydään. )

Todella sääli, ettei MTV enää aio tehdä mitään tämäntyylisiä sarjoja.
Kyllä ihmiset katsoisivat !

Puhtaat valkeat lakanat on äänestetty
kaikkien aikojen mieleenpainuvimmaksi MTV3:sen ohjelmaksi.

Television orjat

Aukeama yhden päivän tv-ohjelmatarjonnasta.

12 kanavaa mistä valita, ohjelmia aamusta yömyöhään.

(Plus sitten maksulliset kanavat päälle.)

Ei pitäisi valittaa, ettei tule mitään katsottavaa,

mutta näin huomaan kyllä itsekin välillä tokaisevani.

Vuonna 1976 koko viikon ohjelmat mahtuivat yhdelle aukeamalle,

 ja tilaakin vielä jäi.

Kanavia kaksi, Mainostelevision ja ruotsinkielisten ohjelmia oli ripoteltu sekaan.

 Joitakin aamuohjelmia (Koulu-tv) ja päivälähetyksiä.

Viikonlopulla ohjelmat alkoivat vasta klo 15-16.

Selvästikin ajateltiin, että vapaapäiviä ei käytetä tv:n katseluun.

Lähetys loppui yleisimmin n. klo 22.

***

Muutama poiminta viikon ohjelmista.

 Näitä siis katseltiin keväällä -76.

Kuva: iltalehti.fi

Merilinja, BBC:n laatudraamaa,
kuvattiin vuodet 1971-80.

Kuva: yleshop.yle.fi

Myrskyluodon Maija 1975.
Kirjasarjaan perustuva televisioversio saaristolaiselämästä,
 jossa kaikki näyttelijät ja avustajat olivat amatöörejä.
Lasse Mårtensonin iki-ihana musiikki.

Kuva: yle.fi

RINTAMÄKELÄISET 1972-78.

Ihan klassikkosarja, tätä toivotaan jatkuvasti uusintana ja ei ihme.

Pientilallisten arkea kuvaava sarja, jossa nokkela käsikirjoitus ja laatunäyttelijät.

Katsele tätä sarjahelmeä Elävässä arkistossa.

Muita tuttuja ohjelmia:
Kahdenkerroksen väkeä, Naapurilähiö (MTV) ja Tänään kotona (MTV).

Ärsytti kun ei muistanut !

Tiedättekö tämän tunteen.
Kun muistaa lapsuudesta tietyn tv-ohjelman, sen tunnelman ja tapahtumia, henkilöitä.
Vaan sitten se on jäänyt unholaan ihan tykkänään ja tuleekin halu selvittää mikä ohjelma se oli.

Jaakko Jyrinäparta.

Se oli se kadoksissa ollut lastenohjelma.
Sarjassa roteva punapipoinen entinen merirosvo pestautuu nelilapsiseen perheeseen lapsenvahdiksi ja alkaa kertomaan huimista meriseikkailuistaan.

Sarja perustuu Christina Anderssonin satukirjaan Jakob Dunderskägg (1969.)

Ruotsinkielistä sarjaa esitettiin televisiossa v. -74
ja uusintoina ainakin vielä 80-luvulla.

 

Avataanpas televisio

Nyt on televisiossa väriä sekä kuvaruudussa että ulkopinnassa.
Värikuoriset soveltuvat paremmin nykyaikaisesti sisustettuun kotiin kuin tutut jalopuiset mallit.


Asan muovikuorinen alumiinijalustainen televisiovastaanotin, jonka kuvaruutu voidaan kääntää mihin suuntaan tahansa. Malli on mahdollisimman sileä ja yksinkertainen.




Nordmenden punainen pikkutelevisio on saanut taustakseen voimakaskuvioisen marikankaan.

Upon Viking-malli tummanvihreänä, johon soveltuvat hyvin nuoren asumisen railakkaat värit.

Kuvat ja tekstit Me Naiset -lehdestä v. 1969.

Mainos: Kaunis koti 1971

*klik*
Tv:n viikko- ohjelma marraskuulta 1974.

Tuttuja sarjoja: Waltonin perhe, Asia on pihvi, Merilinja, Vaahteramäen Eemeli, Naapurilähiö, Tupla tai Kuitti, Hello hello hello, Tänään kotona jne.

Sitten siellä on MTV:n jännärisarja Soittorasia, jossa näytteli silloinen aviopari Marjukka Halttunen ja Esko Roine.

Sarjassa on kohtaus jossa äiti on lastensa kanssa saaristossa mökillä, on pimeää ja pelottavaa ja ulkopuolelta ikkunaan ilmestyy huppupäisen miehen kasvot.

Moni varmasti muistaa sarjan juurikin tuosta kohtauksesta.

Kirjastosta piti lainata video ja verestää muistoja kuinka kamala se kohtaus olikaan :)

Toopelivisio

Näin kerran kirpputorilla myynnissä Toopelivisio- kirjan kotimaisesta tv-viihteestä.
Ja pitihän se kirjastosta käydä lainaamassa.
Jukka Annalan teokseen on koottu tv-komedioiden historiaa 1950-luvun lopulta 2000-luvulle saakka.

Teos herättää paljon muistoja 70-80-luvunkin tv-sarjoista.... Kivikasvot, Sämpy, Tankki Täyteen, Parempi myöhään, Hukkaputki, Valehtelijoiden klubi....
Kirjassa myös näyttelijät ja ohjaajat kertovat sarjojen synnystä ja tekemisestä sekä kommelluksista kuvaustilanteissa.
Mielenkiintoisin oli juttu Tankki Täyteen sarjasta.

Sulo Vilenkin on ollut melkein olemassa, sillä henkilökuva rakentui käsikirjoittajan omaan appiukkoon "70-prosenttisesti."

70-luvun tv-ohjelmista voisi laittaa vaikka oman blogin pystyyn, enkä niistä tässä sen suuremmin ala yhtenäistä juttua kokoamaan. Olisi aikamoinen urakka.
On yksi hyvä nettisivu, toosa, josta voi etsiä telkussa pyörineitä sarjoja esitysvuosien perusteella.

P.S. Kahden kerroksen väkeä-Upstairs, Downstairs , 70-luvulla tehty englantilainen laatudraama pyörii jälleen uusintoina TV1:sen iltapäivissä.

Asia on pihvi

70-luvun ruokailmiöistä löytyy hyvä kirja: 70-luku tarjottimella. Kirjassa on lisäksi lyhyitä ajankuvajuttuja 70-luvusta ja tietysti hyviä kuvia ja ruokaohjeita. Suositan !

Tässä jutussa olen käyttänytkin pitkälti pohjana kirjan mainiota tekstiä. Ruoka/leipomisohjeita laitan omaan postaukseen.

Kuuluisilla Keihäsmatkoilla ehdittiin juomisen lisäksi sentään syödäkin ja tuliaisiksi keittiöihin tuli ulkomaalaisia makuja: pizzat, paprikat, oliivit, fetajuusto, paella, spagettikastikkeet...

Jo pelkkä Ruotsinlaivojen voileipäpöytä oli uutta ja ihmeellistä.

70-luku oli ehdottomasti terveyden vuosikymmen, terveysvalistusta alkoi tulla joka tuutista,

-72 käynnistyi Pohjois-Karjala -projekti, joka tähtäsi kaikkien suomalaisten ruokatottumusten muuttamiseen neuvonnalla ja valistuksella.

Eineksiä ei vielä kaupanhyllyiltä tämän päivän tyyliin saanut, yhtenä einesruokana voitiinkiin pitää makkaraa, joka oli kiireisen perheenäidin pelastus. K-kaupan Väiskikin totesi ettei makkaran käytöstä tarvitse huonoa omaatuntoa kantaa, makkara on monipuolista ravintoa !

Asia on pihvi- niminen tv-ohjelmasarja opasti kuinka kotimaisista raaka-aineista loihditaan nopeasti terveellistä ja maukasta ruokaa sen ajan ravitsemussuosituksia noudattaen. Kolmonen ja Vanamo rupattelivat mukavia puolentunnin ohjelmissa ja valmistivat helppotekoisen menuun. Nyt viimeistään nämä tv-kokit osoittivat, että ruuan valmistaminen on mukavaa puuhaa, eikä alati toistuvaa ja vaivalloista arkista puurtamista.

Ohjelmasarja oli valtavan suosittu.

Keittiömestarit julkaisivat lisäksi lukuisia ruokakirjoja.

Elävässä arkistossa on ohjelmasarjasta monta videoleikettä katsottavana.

Kuva: yle.fi

Ruokaohjekortit olivat vuoden 1973 muodikas uutuus ja ne tulivat keittiöihin postimyyntimarkkinoinnin kasvun myötä. Isälle kolahti postiluukusta Otavan Iso Fokus - tietokirjasarjaa ja äidille ruokakortteja.

Mestarikokin ja Kodin Kuvalehden keittotaitokortit säilytettiin tyylikkäissä muovilaatikoissa.

Kuvan Mestarikokin kortit on äitini keräämiä.

Kortteja plärättiin meillä usein, lisäksi leikin niillä kirjastoa ja kauppaa.

Kuukausittain lähetettiin 24:n kortin pakka hintaan 4,95mk (+postilut 90penniä)

70-luvulla ruokakulttuurista tuli ilmiö. Ruoka tuli lehtien sivuille. Syntyi mm. erikoislehti Kasari v. 1971. Helsingin Sanomien Ruokatorstai -sivu aloitti -72. Naistenlehdet pursusivat ruokaohjeita. Julkkikset esittelivät keittiönsä ja parhaimmat reseptinsä.

Ruokien pakastaminen oli keittiöiden suuri trendi. Kotitalousopettajaopistossa koulutettiin jopa erityisiä pakastusemäntiä joita sai tilata kotiinsa työvoimatoimiston tai alueen kotitalousjärjestöjen kautta. Perheenemäntä saattoi ostaa 30kg lihaa, jonka pakastusemäntä paloitteli ja valmisti siitä kaikkea mahdollista talon pakastimeen.

Myös pakastettuja valmisruokia alettiin tekemään teollisesti enemmän. Pakastesei oli Suomen syödyin kala.

*****************

Meillä kotona ruokana perunaa oli aina, joskus harvoin lisäksi riisiä tai spagettia ja ne syötiin voin kanssa.

Ainainen porkkanaraaste (appelsiininpaloilla tai ilman), suolakurkut, ja kiisselit jälkiruokana.

Tavaratalojen lihatiskien grilliuunit, joista valkattiin kotiin vietäväksi vartaassa pyörinyt broileri.

Joulukinkun päällä ruiskuori, se maistui mahtavalta lilluttuaan kinkunrasvassa !

Painekattila, joka päästi kuumat höyryt venttiilin kautta pihalle, piti varoa.

Ala-asteella pakkosyöminen, ei riittänyt pelkkä maistaminen vaan kaikkea piti syödä.

Tästä syystä esim. säilötty punakaali on sellaista jota en ikinä enää syö !

Kaikki vihannekset ja marjat kasvatettiin ja säilöttiin itse. Kellari oli syksyisin aivan täynnä.

Mitä ruokamuistoja sinulla on 70-luvusta ?


Kuvat: 70-luvun Kotiliesi-lehdet

Myyrä ja muut

Kuva: elokuvakontakti.fi

Tsekkiläinen Myyräkin on päässyt jo aikoja sitten miehen ikään, se luotiin jo v.1956. Tämä hyväntahtoinen myyrä onkin varsinainen retromyyrä, oheistuotteita on myynnissä aina pehmoista avaimenperiin.

Animaatiot on pienempienkin helppoja katsella kun niissä ei ole puhetta, vain musiikkia ja äänitehosteita. Näissä tunnetiloja (suru, ilo) ilmaisevissa äänitehosteissa animaattori Miler käytti tyttäriään.
Tarinoissa on tuon ajan tyyliin aina joku opetus.

Kirpputoreilta löytyy hyvin vhs-kasetteja ja kirjoja, tänään ostin kirjan "Myyrä kaupungissa" 2e. (En raaski ostaa uusia kirjoja kaupasta.)
Telkkarissa Sub Juniori kanavalla taitaa Myyrää päästä katsomaankin.


(Meillä tosiaan katsotaan vielä perinteisiä videoitakin, kirpputoreilta saa kasetteja 0,50cent- 1euron hintaan, katsoo aikansa, ja kun kyllästyy laittaa samaan hintaan eteenpäin. Kätevää.)



 

Lähes samanikäinen on itäsaksalainen Sandmann (1956), meillä alkoi näkyä 70-luvulla. Pikku Kakkosessa oli mukana jo alusta asti.

Nukkumatti raukka valjastettiin sosialismin ikeeseen eikä esimerkiksi käynyt koskaan kapitalistisissa maissa tai Saksan liittotasavallassa.

Useissa animaatioissa myös näkyy Saksan demokraattisen tasavallan vaakunan harppi ja vasara. Merkkejä näkyi mm. ilotulituksina ja eri rakennusten pääoven yläpuolella.

Nukkumatin katsotaan myös ottaneen kantaa Saksan demokraattisen tasavallan tiukkaan matkustamiskieltoon.
Eräässä animaatiossa hän liitelee riippuliitimellä, mikä oli DDR:ssa kiellettyä.

Mutta mehän ei lapsina näistä asioista vielä ymmärretty mitään. Minulla oli pienenä Nukkumattinukke, muistan kuinka kylvetin sitä saunassa paljussa.

Kuva: Wikipedia

Ja kun tsekkiläisestä piirrosanimaatiosta on kyse ei voi ohittaa Rosvo-Rudolfia.
Sitä tehtiin vuosina 1971-83 ja Suomessa nähtiin ensimmäisen kerran 1982. Viimeksi 1998.
Kertojana oli Jukka Virtanen.
Tähän partamiehen muistaa varmasti moni. Uusintakierros olisi paikallaan ?


Ja otetaas vielä yksi sieltä päin kotoisin oleva piirrosukkeli mukaan,
eli Professori Balthasar.
Linkistä pääsee kuuntelemaan piirrossarjan tunnusmusiikin. Tutulta kuulosti.
Sarjaa tehtiin 70-luvun alussa. Milloin lie viimeksi nähty meillä telkassa ?
Muoks* Löytyy nyt DVD:nä 2013.

Ne lapsuuden tv-klassikot

Ihanat Astrid Lindgrenin kynäilemät ja Olle Hellbomin ohjaamat elokuva/sarjaklassikot puree tänä päivänäkin, katsojakuntana niin lapset kuin aikuisetkin.

Peppi -sarjat ja elokuvat tehtiin 70-luvun taitteessa, Eemelit Ja Katto Kassinen sen jälkeen, Saariston lapset jo vanhempaa tuotantoa (1964-67) ja Marikki uudempaa (1980.)

Eniten tykkäsin Peppi Pitkätossusta, Eemelistä ja Katto Kassisesta.

Ja kaikkia näitä (sekä muita Lindgrenin elokuvia) voi lainata DVD:nä kirjastoista ja ostaa kaupasta omaksi.

Silloin tällöin tv:ssäkin nähdään, jokin aika sitten tuli Eemeli ja possuressu FST5-kanavalta, mikä onneksemme ajoissa huomattiin. Muuten kun siltä kanavalta ei katsota koskaan mitään.

Kuvat: lelutalo.fi