Ilmaista Oiva Toikkaa

Kirpputorien SAA OTTAA- hyllyistä tekee toisinaan hyviä löytöjä.
Minulla on yksi suosikkipaikka, Nastolassa sijaitseva Missiokaupan kirpputori josta ei koskaan tule lähdettyä tyhjin käsin. Ilmaishyllyssä on hyvää käyttötavaraa, lautasista kukkaruukkuihin. Joukossa toisinaan kotimaista lasia ja Arabiaa, ehjää hyvää tavaraa.
Olen kantanut sieltä mm. sylillisen kotimaisia lasivateja, Merilasia, Humppilaa ja Lasiseppien tuotteita, Iittalan maljakon ja Arabian kynttilänjalan.
Tässä yksi päivä hyllystä löytyi kuitenkin paras aarre, Oiva Toikan Nuutajärven lasille suunnittelema lila maljakko. Maljakko on ollut tuotannossa vuosina 1965-1969.
Tämä oli vielä jännästi sen ison SAA OTTAA paperikyltin takana, nostin paperia ylös ja sieltä paljastui. En olisi varmaan huomannut, jos en olisi älynnyt katsoa paperin taakse.
Miksi maljakko oli sitten laitettu hylkytavaraksi? Kuten tuossa jo sanoin, muutakin nimilasia olen löytänyt hyllystä (tarroin/pohjamerkinnöin nimikoitu, joten tuotteen tunnistamisen puute ei voi olla kyseessä), joten taitaa olla hinnoittelijan oma tuntuma tuotteesta. On katsottu esim. että onpas ruma turha tuote, ei varmaan kukaan osta, laitetaan ilmaistuotteeksi.

Jouluista tunnelmaa kuvaan tuo yksi tänä vuonna löytämäni Weiste piipunrassitonttu (euron ostos), tämä on tosi hauska kun sillä on rillit! Se on kuin minä. Weisten tonttujen suhteen vaikuttaisi olevan aika normaali joulu, olen löytänyt neljä tonttuvanhusta tähän mennessä. Muita koristeita ei juurikaan mitään.

Mukavaa viikonloppua!

Jouluostos

Viime vuonna kirjoittelinkin soivasta joulukirkosta, nyt sain sellaisen myös itselleni. Kirkko löytyi Lahdessa avatusta uudesta Toivon Keskus kirpputorista (4eur), katsoin vain laatikon sisällön että mukana on kaikki osat, ja laatikko matkaan. Toki aina on riski ettei toimikaan kun sähkölaitteesta kyse.

No ihan sinältään ei homma toiminut, pistoke oli vanhan mallinen eikä käynyt pistorasioihin, eikä soittorasiakaan soinut. Ikkunassa olevat kalvomuovit olivat irtoilleet reunoista, niitä jouduin liimailemaan uudelleen. Laatikon mukana oli vanha made in Finland Airamin lamppu, se oli ehjä.
Isäntä otti asiakseen soittorasian puhdistamisen ja öljyämisen, sekä johdon vaihtamisen.

Nyt kirkko on kunnossa ja pauhaa Jouluyötä.

Joulukoristeita

Tässä tämän vuoden joulukoristelöytöjä.
Yksi piipunrassitonttukin vielä odotteli ostajaansa edellisten lisäksi.
Pienen pieniä saumapalloja paketissaan maksoi naurettavat 10 centtiä kierrätyskeskuksessa. Sitten on heijastinpalloja ja lamettapakkaus. Tämä punainen pakkaus on 70-luvun alusta. Silloin lametta tehtiin vielä rypistyvästä alumiinifoliosta, nykyinen muovifolio tuli käyttöön v. 1975.

Ja yksi hopealangasta ja foliokukasta tehty kuusenkoriste, joka onkin vanha, 40-50-luvulta. Tämän tyyppisiä meillä oli kotona, ja jokunen taitaa vielä olla sen verran hengissä että siskoni koristelee niillä omaa kuustaan.

Ja kaikkihan on Made in Finland!

Kierrätyskeskuksen ilmaishyllystä otin mukaani vielä ison Lapsen tähden, näitähän myytiin jouluna 1973 Lastentautien tutkimussäätiön hyväksi. Kaunis koriste on kuvanveistäjä Terho Sakin suunnittelema.

Ja kuten kuvasta näkyy, taidamme saada tänne eteläänkin valkoisen joulun!

Tonttujoukkoa

Tässä on tonttujoukko jonka olen tänä vuonna löytänyt, kotimaisia Weisteen tonttuja. Yhden pohjassa on tarra jossa lukee Handmade in Finland. Onkohan näitä tehty sarjatyönä jakaen työvaiheita, vai yksi henkilö näprännyt alusta loppuun aina yhden tontun? 

 Eivät maksa paljon tavallisilla kirpputoreilla nämä tontut, yksi oli ilmaislootasta ja kallein oli euron. Nuorempi väki ei näiden päälle ymmärrä. Minun mielestä ovat ihanimpia vanhoja joulukoristeita. 

Ja sitten on Hän.

Olen etsinyt sinua monta vuotta. Olet ihan samanlainen kuin se tonttu jolla leikin lapsena.

 Leikin sinulla kuin nukella, kampasin partaasi, letitin sitä, taisin jopa vähän leikelläkin sitä. Laitoin juuttisäkkiisi pieniä tavaroita, koristelin kädessäsi olevaa pikkukuusta. Köpöttelit menemään pöydällä ja tapasit leikeissäni muita tonttuja.

Kiitos että löysin sinut, ja palautit mieleeni mukavan muiston lapsuuden jouluista!

Soiva joulukirkko

Vanhat Anttilan joulukuvastot tulee lukulistalle aina näin joulun alla, vaikka joka vuosi katselee, ei niihin kyllästy koskaan.

Tässä tuon mieliin kaksi 70-luvun joulukoristetta, ensimmäinen on perinteinen paperitähti.
Kun sähkökyntteliköt eivät vielä olleet yleisiä, oli paperitähti se joka loisti ikkunalla. Ja tämähän oli valtava, 50cm leveä. Anttilan kuvastossa tuo nimi Ikkunatähti muuttui myöhemmin nimeksi Adventtitähti.
Toinen koriste on ehkä meillä tuntemattomampi Soiva joulukirkko. Se tulee Ruotsista, ja siellä taas ollut yleisempi koriste jota nyt mieluusti ostettaisiin nostalgiamielessä.
Kirkko on soittorasia, jossa on valaistus, ja se soittaa sävelmää Jouluyö, juhlayö.
Kuva on vuoden 1972 joulukuvastosta jossa kirkon sanotaan olevan uutuus (Anttilassa). Kirkkoa on myyty useita vuosia, mutta vanhan erottaa ainakin siitä että se on puusta tehty, kun uudemmat ovat muovia.

Meillä oltiin kotona aika vanhoillisia joulun suhteen, joulukuuseenkin sähkökynttilät tuli vasta 70-luvun jälkipuoliskolla, eikä meillä ollut mitään muita jouluisia sähkövalaisimia.
Noista kuusenkynttilöistä on jäänyt mieleen se kuinka aitoja kynttilöitä poltettiin vain aattona lyhyt hetki ja joku vahti vieressä, yleensä äiti. Meillä oli siihen aikaan paljon kissoja joilla oli myös joulumieli päällä ja rymistelivät kuusen alla, ja välillä kiipesivät kuuseenkin. Tarkkana sai olla. Olihan se valtava helpotus kun kynttilöitä sai sitten poltella huolettomasti yötä päivää. Nyt kuusta pääsi kunnolla ihailemaan.

Elf on the self

Joulu on keräilyihmisen parasta aikaa, on ihanaa tutkia kirppareiden joulutarjontaa ja löytää jotakin vanhaa, ehkä muistoja lapsuudesta.

Tämä oli hauska löytö, jalkojaan halaileva Elf on the self -tonttu. Kaveri oli kuvista tuttu, mutta ei ole kuulunut minun lapsuuden joulukoristeisiin.
Mitään kotimaista tässä 60-luvun pöytätontussa ei ole, ja se onkin ulkomaan tuontitavaraa Kaukoidästä. Maahantuoja on Weiste, jolla oli oman tuotannon lisäksi vilkasta joulukoristeiden maahantuontia jo 50-luvulta alkaen.

Joskus olisi niin kiva tietää näiden esineiden tarina, missähän tämäkin tonttu on ollut, mistä ostettu ja milloin? Millaista perhettä ilahduttanut?

Lisää Karenia

Tuossa edellä kirjoitin Karen K tontuista ja olipas taas jännä, että sen jälkeen kun menin kirpputorille, löytyi heti lisää Karenia!

Tällaisia pahvisia 60-luvun koristeita, skannasin ne tähän, niiden koot ovat 12-15cm. Karen K puumerkit löytyy. Aika ihania, takana on lyijykynillä merkitty hinta, 40 penniä.
Kiitokset taas että joku oli tuonut ne lahjoitustavarakirpputorille myyntiin, eikä heittänyt roskiin.

Ja mitähän ensi kerralla löytyy? Nyt aika hyvä putki päällä.

Karen K tontut

Tällainen tonttupoika on pyörinyt meillä joulukoristeiden joukossa, se on tullut miehen matkassa, joka muistaa sen olleen heillä kotona lapsuudessa. Olen ajatellut sen olevan joku krääsä vaan, vaikka söpöinen onkin.
Sitten viime jouluna samantapaisia hahmoja vilahteli ruotsalaisissa ja tanskalaisissa instagramtileissä, ja tajusin että ovat jotain muuta.
Tonttuhahmojen takana on tanskalainen kuvittaja-piirtäjä Karen Kjaersgaard (1932-2014) joka on piirtänyt samoja tonttuja myös esim. postikortteihin.

Tässä tanskalainen sivusto jossa kerrotaan Karenin muovihahmoista:

Mikaels Karen K. blog

Ja postikorteista:

www.piaper.dk

Aloin heti etsimään kirpputoreilta Karenin "nissejä", mutta en löytänyt silloin ensimmäistäkään.
No nyt sitten tänä vuonna onnisti, Pelastusarmeijan kirpputorilta löytyi viisi.
Näin sain itselleni uuden jouluisen keräilykohteen.

Tähti lapsen tähden

Kirpputorin joulukoristepussukasta löytyi mielenkiintoinen koriste.

Muovista joulutähteä on myyty Lastentautien Tutkimussäätiön hyväksi ainakin jouluna 1973. (Muista vuosista en löytänyt tietoa.)
Yksityisiltä saatujen lahjoitusvarojen turvin toimineen säätiön rahakirstun pohja oli melkein paljas, ja Lastenklinikan toimintatilat olivat ahtaat vanhanaikaiset. "Meidän olisi helpompi saada tuloksia, jos saisimme lisätilaa ja varoja tutkimustyöhömme", sanoi Lastenklinikan johtava ylilääkäri professori Niilo Hallman tuolloin.
Kuvanveistäjä Terho Sakki suunnitteli varojen hankkimiseksi koteihin myytävän kultaisen joulutähden. Muistaako kukaan miten tätä myytiin, ovelta ovelle vai kuinka?

Lapsen tähden -tähti oli joka joulu mummolan joulukuusessa, muistelisin että joinakin jouluina ihan latvatähtenäkin. Kummastelin erikoista koristetta kuitenkaan kyselemättä sen alkuperää.

Kotiliesi 1973

Nukketonttu

Vielä en ole löytänyt kovin montaa Weisteen piipunrassitonttua, tiukassa tänä vuonna. Mutta tämä nukketonttu on ehkä vielä parempikin löytö.

Hänellä on hiukan huolestunut hätääntynyt ilme ottaessaan tukea puunkarahkasta, ja kädessä aito kynttilä, jota on vähän poltettu. Parta ja tukka pumpulia. Korkeus n. 18cm.
Puun pohjaan on onneksi iänmäärittelyn varmistukseksi kirjoitettu vuosiluku "1972".
Mutta muuten ei tietoa mistä tulee.

Kunnes jälleen tapaamme

Tulipahan ihan tippa silmään kun tapasin tämän tonttuperheen kirpparilla.
Tässä on nimittäin tuttu sakki lapsuudestani, joka on vuosien saatossa hävinnyt mystisesti jonnekin. (Koira syönyt?)
No ei ole SE sama perhe kuitenkaan, vaikka samanlainen. Perheen pojallakin sama takakeno, pysyy pystyssä vain vaivoin. Hän ei kuitenkaan tarvitse sinitarraa jalkapohjiinsa kuten "veljensä."

Pieni tarina tähän joulukoristeeseen liittyy, siksikin se tuo niin vahvasti mieleen muistoja.

Elettiin 80-lukua ja tulin kerran myöhässä kotiin, kyläpaikassa oli mennyt pitempään, enkä ollut ilmoittanut siitä kotiin.
Vanhemmat huolesta mykkyrällä ettei ole mitään vain sattunut, autokolaria tms., jolloin palattuani sain aiheesta läksytystä. Siinä jonkun itkunkin tirautin, jolloin äiti lohdutellakseen näytti tonttuperheen jonka oli sinä päivänä ostanut: "Kato kuinka hauskat, eikö oo kivat?" 💓

Tonttuja on myyty Anttilassa, Anttilan joulukuvastossa vuodelta 1979 komeilevat kansilehdellä.

Hyvää joulua kaikille!

Weisteen hymypojat

Ohhoh, kylläpä löytyi tänä vuonna Weisteen tonttuja. Löysin 12 piipunrassitonttua, enemmän kuin muina vuosina edes yhteensä.

Nämä haluan vielä esitellä, yksi vanhus ja vähän nuoremmat pojat.

Muistatteko suklaapalloja hautovat tontut?

Nyt hautovat tässä superpalloja,

kun mistään ei löytynyt sopivan kokoisia oikeita suklaapalloja.

Vanhaa hopealankaa.

Hyvin ohutta, voisi pujottaa vaikka neulansilmään.
Hopealankaa leviteltiin kuuseen kimmeltäväksi verkostoksi
ja ohuena se helposti sotkeentui kuusta riisuttaessa.

Tämä pussi on taidegraafikko Toimi Kiviharjun (1915-1975) suunnittelema.
Hän suunnitteli myös muita myyntipakkauksia Weisteelle.

Jouluhan se taas on täällä

Parin viikon kirppistelytauon aikana paitsi talvi niin myös joulu se olikin jo saapunut liikkeisiin.  Kontti tosin aloittaa vasta 17.11, ja taitaa olla tällä kertaa valtakunnallinen tuo aloituspäivä. Parhaat joulujutut löytyi taas tänäkin vuonna kierrätyskeskuksesta.

• joulukuusenpalloja
• lahjapapereita
• Havin ja Juhavan pallokynttilöitä
• piipunrassitonttuja
• lintukoriste joulukuuseen
• Mirja Vännin joulutaulu 'Tontut ja kuumailmapallo' (Pelastusarmeijan kirppariostos)

Tonttusakista vanhin on vasemman velmuileva, hänellä tonttulakkikin on vielä kreppipaperista.

Keskellä olevan pohjasta löytyy muistokirjoitus:

Lintukoriste on vähän samanlainen kuin viime vuonna löytämäni, mutta tämä taitaa olla muovia ja on "halvemman oloinen."

***

Näistä minun nostalgisista koristeista tehtiin juttu tämän vuoden Kaikkien aikojen joulu -lehteen.

Juttu on tehty loppukesällä ja haikailen siinä mm. lapsuuden huurrepallojen perään. No eilen sitten löytyikin yksi keltainen huurrepallo lisää! Ja vielähän tässä on aikaa jouluun, ja Kontinkin tarjonta katsomatta, -ei voi koskaan tietää.

Joulupallot

Joulukuusi on taas koristeltu hyvissä ajoin, tykkään tosiaan että joulu on alkupäästä pitempi, ja sitten kun ohi niin unohdan samantien ja koristeet pois. Kun uudessa paikassa ollaan niin kuusikin tuli koristeltua vähän erilailla. Mutta kaikki vanhat killuttimet on ja pysyy.

Onko tämä pallo tuttu? Ikä? En ole koskaan aiemmin nähnyt, mutta saumallisena se ei ole kuitenkaan ihan uutta tuotantoa. Takaosa on hopean värinen, edestä läpinäkyvä. Kuvituksena on joulupukki, mistelinoksa ja kuusi.
Muoks* Löysinkin tiedon että pehmeitä saumapalloja on valmistettu vuoteen 1979.

 

Sitä saksalaista lasia lisää, käsinmaalattu, voisi olla 50-60-luvulta.

 Maahan toivat ainakin Weiste ja Paasivaara.

 

 

Lumihiutalepalloja on isoja ja pieniä eri väreillä, ostan aina jos löytyy.

 Muistuttavat lapsuuden mummojen joulukuusista. Pidän perinnettä yllä.

Sälää, 10 senttiä

Kirpparilla oli yhdessä pöytää selvästi pistetty kuolinpesä tms. mummon kama myyntiin ja pilkkahintaan. Ostin siitä joitakin lehtiä, sekä joulusälää laatikollisen. Hinta oli oikeasti 20cent, mutta viimeiset myyntipäivät niin -50% alella jo. Käyttöön tulee ainakin huurrekäpy ja piipunrassikätiset enkelit.

 

Hienoin kuitenkin on lasinen lintu. Harmi että jalka ja kiinnitysnipsu millä laitetaan kuusen oksalle puuttuu. Täytyy kehitellä joku "tekojalka". Pyrstö on lasikuitua. Tämän ikää voi vain arvaille, mutta kyllä saa mennä ainakin 50 vuotta taaksepäin.

Pakkaus kertoo ajasta

Joulukoristeita alkuperäisissä pakkauksissaan on tänä vuonna löytynyt useampi. Laitan tähän nämä kaksi, koska näistä osaan kertoa hiukan jotakin. Tietolähteenä mainio joulukoristeista kertova kirja: Joulupuu on rakennettu.

Nämä pakkaukset ovat 60-luvun lopulta.
Silloin lamettaa eli välkettä tehtiin vielä alumiinista. Erittäin haurasta käsitellä, katkeaa helposti ja menee ryppykasaksi. Voitte kuvitella jos alkaa leikkaamaan suikaletta alumiinifoliosta, että mitä siitä tulee.
Nykyään materiaalina on muovifolio.

Meillä ei kotona joulukuusessa ollut koskaan punosta, vaan ainoastaan lamettaa. Ja sitä sanottiin lameeksi (lame). Nyt laitan jo punostakin.

Tutulta vaikuttava punospakkaus on ollut käytössä v. 1973-74.

Pahvipakkauksesta löytyy toinenkin ajasta kertova juttu: hintalappu RAKETTI Markkinatalo.

"Vuonna 1970 Hämeensaaressa avattiin Hämeenlinnan ensimmäinen alennustavaratalo, Tuko Oy:n valtavan kokoinen Raketti-markkinatalo, jossa oli itsestään aukeavat ulko-ovet. Autopankissa asiakkaat voivat asioida nousematta ulos autosta".  
 -Hämewiki-

Ihanat vanhat herrat

Tänä jouluna on löytynyt vanhoja joulukoristeita enemmän kuin muutamina jouluina yhteensä. Sattunut oikeaan aikaan paikalle, sillä kyllähän esim. nämä Weisteen tonttulit häviää pöydältä nopeaan.

 Isokokoiset piipunrassipukit, korkeus n. 22cm. 50cent/kpl.

Kävyllä istuva tonttu 50cent, orrella istuva 1.20e. Ripustettava koriste.

Kuusi on koristeltu

Koristelemme joulukuusen aina jo useita päiviä ennen joulua, ja sitten toisesta päästä lyhennämme, eli kuusi lähtee pois heti uudenvuoden jälkeen. Vielä tällä viikolla löytyi kirpputorilta aarrelaatikko koristeita, jossa oli mm. Aarikan joulukuusenkoristeita.

Aarikka toi 70-luvun puolivälissä markkinoille puisia joulukuusenkoristeita. Pelkkä yksinkertainen puinen muoto mm. omena, sydän, enkeli, lintu, kello.
Nämä kuvissa olevat ovat uudempia ja huopakoristein modernisoituja versioita. Kuusessamme roikkuu lisäksi Aarikan kelloja ja enkeli.

 

 

 

 

 

 

Joulun söpöisin koriste, pieni enkeli kuusenkoriste.

 

 

 

 Tadaa, sain ostettua paketillisen Sarpanevan vanhoja pallokuusenkynttilöitä.

Kynttilät tulivat tuotantoon jo 1963 ja valmistus loppui -90-luvulla.

Kynttilöille olisi kysyntää kyllä vieläkin,

kun ihmiset omistavat paljon 70-80-luvun kynttilänjalkoja,

 joihin käy parhaiten vain tämä kynttilämalli.

Kotimaisia kuusenkoristeita

V. 1977 Nuutajärven lasitehtaalle suunnitellut 12 erilaista lasista joulukuusenkoristetta, ja vuodesta 1979 alkaen tehtiin myös erillistä vuosikoristetta.
Sarja kutistui kuitenkin niin, että vuodesta 1982 tehtiin enää vuosittaisen koristeen lisäksi vain viittä kuviota: enkeli, lintu, omena, sydän ja lumikide.
Kokonaan sarja loppui v. 1991.

Kuvan linnun ja omenan olen saanut lapsena, varmaan silloin heti kun tullut myyntiin, loput koristeet ostettu kirpputoreilta. Mansikka on vuoden 1982 vuosikoriste.

Kuusessa eivät kuitenkaan ole olleet, ikkunassa olen joskus riiputtanut.


Iittalan lasitehtaalla tehtiin 1986-87 Jorma Vennolan suunnittelemaa hiukan samantyyppistä kolmen koristeen sarjaa; kuusi, sydän ja lumikide. Myytiin pienessä pyöreässä lastulevyrasiassa silkkinauhan kera.
Muoks* Kuusi löytyi tekstin kirjoittamisen jälkeen kirpputorin ilmaispöydästä.


Huom ! Kerään ja ostan tuosta Nuutajärven alkuperäisestä sarjasta olevia koristeita, joita ovat ainakin joulukello, kuusi, pipari, possu, joulupukki, käpy, tähti.
Yliviivatut jo löytyneet.