Näytetään tekstit, joissa on tunniste huonekasvit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste huonekasvit. Näytä kaikki tekstit

maanantai 5. helmikuuta 2024

Runebergin kodin huonekasveja

 

Tänään vietämme Runebergin ja suomalaisen kirjallisuuden päivää.
Sen kunnaksi julkaisen muutaman kuvan
Runebergin kodista, Porvoosta, joka toimii museona.

Kansallisrunoilijamme puoliso Fredrika Runeberg 
tunnetaan herkullisesta leivoksestaan. 
Hän oli myös ansioitunut kirjailija, toimittaja, 
yhteiskunnallinen vaikuttaja sekä tasa-arvon puolustaja. 
Tämän kaiken lisäksi hän oli taitava kasviharrastaja sekä sisällä että ulkona puutarhassa.
Käydessäni Runegergien kodissa ihailin upeita huonekasveja ja
 tässä teillekin muutama kuva inspiraatioksi ja vihersisustamisen malliksi.


Jos haluat lukea enemmän Fredrikan kasveista,
tietoa löytyy kirjasta:
Unelmien puutarha
Fredrika Runebergin kukkiva keidas ja hyötytarha
Kirja on Porvoon museoyhdistyksen julkaisu nro 10.
 Se sisältää mielenkiintoista tietoa myös huonekasveista.


jättipeikonlehti
Monstera deliciosa
モンステラ


sinisarja 
Agapanthus
アガパンサス

Muita Fredrika Runebergin huonekasveja olivat mm.
- Aspidistra elatior, tuonenkielo
- Crassula ovata, rahapuuu
- Crinum moorei, kapmaankriinum
- Epiphyllum oxypetalum, tuoksulehtikaktus
- Haemanthus albiflos, valkotupsukki
- Pelargonium x fragrans "Old spice", tuoksupelargoni
- Schlumbergera x buckleyi, joulukaktus
- Euonymus japonicus, sorvarinlaakeri
Nämä huonekasvit löytyvät Runegergin kodista alkuperäiskantana.

Mitä näistä löytyy sinun kodistasi tällä hetkellä?
Meillä on rahapuu, valkotupsukki ja tuoksupelargoni,
jättipeikonlehden lisäksi.
Sinisarja talvehtii autotallissa.


Oikein hyvää Runebergin ja suomalaisen kirjallisuuden päivää!




Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.


perjantai 24. marraskuuta 2023

Vihreyttä marraskuuhun

Mainos / Kasvit saatu blogiyhteistyönä Huiskula Oy:lta 

 
Vihreytta marraskuuhun

flamingokukka
Andrenflamingokukka
Anthurium Andreanum-ryhmä
アンスリウム


Marraskuun harmauden vastakohdaksi
 kaipaa jotain hieman eksoottista vihreyttä.
Itselleni tulee valtava huonekasvi-innostus yleensä juuri marraskuussa, 
ennen joulukukkien huumaa.
Esittelen teille meidän uusimman viherkasviasukkaan,
flamingokukan.

Vihreytta marraskuuhun

Flamingokukassa on totisesti hieman eksoottista vivahdetta ja 
sen kiiltävät lehdet ja kukat näyttävät jopa liian täydellisiltä ollakseen eläviä ja aitoja.
Kiiltävä, vahamainen pinta on kuitenkin mahtavan kestävä 
ja lehtien tumma sävy suorastaan huokuu sademetsien tunnelmaa.
Ne ovat kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta.

Flamingokukan tunnetuin lajike lienee kirkas punainen,
mutta myös muita sävyjä löytyy.
            Ainakin vaaleanpunainen, lime ja valkoinen lajike on yleisesti saatavilla
 punaisen rinnalla.

Vihreytta marraskuuhun


Flamingonkukka on kukkiva, ruohovartinen ja pystykasvuinen huonekasvi.


Vihreytta marraskuuhun

Kukat ovat yleisiä ja kestäviä myös leikkokukkina.



Flamingonkukan hoito-ohje:

- Viihtyy varjossa tai hajavalossa.
-Pitää lämpimästä ja on erittäin arka kylmälle.
- Kastele säännöllisesti, mutta anna mullan kuivahtaa kastelujen välissä.
Flamingonkukka pitää myös suihkuttelusta. 
- Lannoita vähätyppisellä lannoitteella maaliskuusta marraskuuhun, 
kerran kuukaudessa.
- Istuta uuteen ruukkuun joka toinen kevät.
- Lisätään jakamalla, ruukun vaihdon yhteydessä. 


Vihreytta marraskuuhun

Flamingokukan lehdet ovat herttamaiset.


Vihreytta marraskuuhun

Olisi kiva kuulla, minkä värisiä flamingokukkia
te olette nähneet tai teillä on itsellänne?

Mukavaa viikonloppua!



Kiitos Huiskula Oy:lle 
 tästä kauniista marraskuun piristyksestä!




Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.


keskiviikko 28. kesäkuuta 2023

Oleanteri

Kasvi saatu blogiyhteistyönä: Huiskula Oy

 

oleanteri
Nerium oleander
Oleander
キョウチクトウ


Oleanteri on yhtäaikaa tuttu perinnekasvi isoäitiemme ikkunalaudoilta ja 
monta kertaa nähty ruukkukasvi etelän majapaikkojemme ovenpielistä.
Samoin kuin pelargonin kanssa, yhdistelmä tuntuu melkein utopistiselta.
Mutta niin vain on, että moni etelän maiden kasvi on meille tuttu 
ja monivuotinen talvettavuutensa vuoksi.

Oleanteri oli Suomessa jopa biedermeierkauden (1820-1850) huonekasvi, 
jota säätyläiset suosivat.
Maaseudulla se yleistyi vasta seuraavan vuosisadan alkupuolella, 
1920-1930 luvulla.
Muualla maailmassa se on vieläkin vanhempi kasvi, 
sillä jo antiikin kreikkalaiset kasvattivat sitä suurissa ruukuissa.



Espanjassa tutustuin oleanteriin tutun Airbnb-asuntomme ovella. 
Olemme olleet paikalla talvikuukausina, 
joten se on kaunistanut ovenpieltä kukkimattomana,
mutta kauniin vihreänä.
Siksi se pärjää meilläkin talvetettavana kesäkukkana,
joka vaatii talvilevon viileässä. 
Siinäkin mielessä se on samantyyppinen kasvi kuin pelargoni.
Ennen vanhaan taloissa oli myös viileitä huoneita,
 jolloin se saatettiin viedä talveksi vain johonkin takavasemmalle, 
mutta nykykodeissa on oleanterille liian lämmin.
Paras talvetuspaikka on esimerkiksi autotalli tai varasto, 
jossa lämpötila on viiden ja kymmenen asteen välillä. 

Kesällä se kuitenkin viihtyy lämpimässä kasvupaikassa,
eteläseinustalla tai aurinkoisella ikkunalaudalla.
Oleanteri on lämmön kasvi, mutta se on myös veden kasvi.
Tieteellinen nimi Nerium tulee kreikan sanasta vesi
ja se kertoo olennaisen asian kastelun tarpeesta. 
Oleanteria ei saa päästää kuivumaan.
Nuput putoavat helposti, jos riittävästä kastelusta ei ole huolehdittu.
Kesällä oleanteria kannattaa myös lannoittaa kastelun yhteydessä.
Talvella sille riittää niukka kastelu,
eikä lannoitusta tarvita. 

Oleanterista kasvaa pieni pensasmainen kasvi,
jota voi leikata ja muotoilla keväisin.
Keväällä voi myös tarvittaessa vaihtaa kasvualustaa ja ruukkua.





Meille valikoitui tuttuun tapaan valkokukkainen oleanteri, 
mutta sitä on saatavilla myös puna- ja keltakukkaisena.
Espanjassa näin yleisimmin punakukkaisia oleantereita.

Oleanteri on myrkyllinen kasvi
ja se sisältää glygosidia, jota on käytetty oikein annosteltuna lääkkeenä, 
mutta samalla se on ollut myös myrkky, 
joka on aiheuttanut jopa kuolemia.
Samaan tapaan kuin rohtosormustinkukkaa (Digitalis), 
oleanteria on käytetty sydämen vaajatoiminnan hoitoon.



Istutin oleanterin saviruukkuun,
koska se oli minusta ainoa oikea ruukku perinnekasville,
jota myös Välimerenmaissa kasvatetaan. 
Saviruukusta tulee jotenkin juuri oikea tunnelma. 


Onko oleanteri sinulle tuttu kasvi?
Oletko onnistunut sen talvettamisessa?



Löysin tietoa oleanterin historiasta
Anu Rannan kirjasta
Hienohelma ja vanhapoika
Rakkaat huonekasvit
Otava 2010

Kasvi saatu blogiyhteistyönä: Huiskula Oy





Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.


lauantai 29. huhtikuuta 2023

Venuksenkenkä

Kasvi saatu blogiyhteistyönä Huiskula Oy:ltä
 

venuksenkenkä
Paphiopedilum
パフィオペディルム


Olen möyrinyt joka päivä puutarhassa
ja leikellyt pensaita ja tehnyt muita kevättöitä.
Myös sisällä olevat kasvit kiinnostavat edelleen, 
vaikka puutarha vihertyy silmissä ja sieltä löytyy uusia ilonaiheita päivittäin.

Ilonaiheita löytyy nimittäin myös sisätiloista.
Olohuoneen ikkunalla minulla on pitkä rivi perhosorkideoita,
jotka kukkivat oikeastaan koko ajan.
Ne ovat jo vuosia vanhoja ja 
niin helppohoitoisia.
Olen viime aikoina lukenut muutamaakin romaania
 kasvitieteilijöistä ja orkideaharrastajista.
Ehkä niiden vaikutuksesta olen alkanut itsekin innostua 
orkideasuvun kasveista yhä enemmän.
Suomessa orkideaharrastajia on paljon
ja heidän tietämyksensä ja lajikemääränsä ovat huikeita.
Itse olen innostunut vasta näistä yleisimmistä ja helposti saatavista lajikkeista.
En tiedä, jääkö tämä innostus tähän tasolle,
vai johtaako se joskus hieman pidemmälle.
Tällä hetkellä kuitenkin ihailen ja innolla seurailen 
omia muutamia orkideasuvun kasveja.



Uusin tulokas on venuksenkenkä,


    Venuksenkengän hoito-ohje:

- Viihtyy hajavalossa, ei kestä paahdetta ja suoraa auringonvaloa
- Venuksenkenkä pitää lämmöstä, alle +15 astetta on liian vähän.
- Kastele säännöllisesti. 
Kasvualustaa ei saa päästä kuivumaan kokonaan.
Talvella voi kastella hiukan niukemmin.
Sen voi kastella myös upottamalla, kuten esimerkiksi perhosorkideat.
- Lannoita orkidealannoitteella kerran kuussa keväästä syksyyn.
Talvella se ei tarvitse lannoitusta.
- Venuksenkenkä ei tarvitse lepokautta.
- Kasvualustana käytetään orkideoille tarkoitettua kasvualustaa, 
se ei viihdy tavallisessa mullassa.
- Mahdollisia tuhohyönteisiä ja kasvitauteja ovat 
kilpikirvat, vihannespunkit ja sienitaudit.


Venuksenkengän erikoinen kukka muistuttaa mielestäni myös lihansyöjäkasveja.
Se ei olekaan kaukaa haettua, 
sillä kukan pussimainen huuli houkuttelee pölyttäjähyönteisiä. 
Täydellisestä luonnon suunnittelusta kertoo se, 
että yläpuolella oleva kääntynyt terälehti toimii sateenvarjona 
ja estää sadeveden kerääntymisen pussiin.
Sivulla olevat kaksi terälehteä puolestaan ohjailevat ja 
houkuttelevat pölyttäjähyönteisiä.
Kukan eri osilla on siis kaikilla omat tärkeät tehtävänsä.



Venuksenkengät ovat kotoisin Oseaniasta ja Aasiasta.
Niitä on noin 70 eri lajia.
Koko orkidea- / kämmekkäkasviheimossa on yli 800 sukua ja yli 200 000 lajia.
Niitä on myös risteytetty kauan ja paljon, 
joten eri lajien välisiä risteymiäkin on saatavilla yli 100 000.
Eli ei ole ihme, että kämmekkäkasviharrastajia löytyy paljon.
Niissä tosiaan riittää ihmettelemistä.

Olisi kiva kuulla, 
onko siellä ruudun toisella puolella muitakin kämmekkäkasveista innostuneita?
Suosittelen tutkimaan niiden ihmeellistä maailmaa.
Minä ainakin jatkan näitä ihmettelyjäni ja
katson, mihin tämä innostus johtaa.

   


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
 sekä blogit.fi:n  kautta.




torstai 23. maaliskuuta 2023

Lippuarvonnan voittaja

 Liput arvontaan saatu: Messukeskus / Kevätmessut 

perhosorkidea, perhoskämmekkä
Phalaenopsis
コチョウラン


Kiitos kaikille Kevätmessujen lippuarvontaan osallistuneille!

Oli mahtavaa kuulla, että kevätinspistä kaivataan jo kovasti 
ja puutarhan uudet suunnitelmat ovat monella mielessä.
Itsekin kaipaan jo kevättä valtavasti.
Tämä talvi tuntuu jotenkin todella pitkältä,
vaikka olinkin välillä lämpimässä talvea paossa.
Nyt mielen täyttää oman puutaharhan puuhat ja 
vihreyden odotus.
Menen itsekin Kevätmessuille hakemaan inspistä ja 
tapaamaan tuttuja sekä yhteistyökumppaneita.
Jos nähdään messuilla,
tule ihmeessä  moikkaamaan! 

Nyt onnekas lippujen voittaja on arvottu
ja onni osui 
Annen kohdalle, joka kommentoi blogissa näin:
Odotan yleistä kevät fiilistelyä 🙂

Anne


Laitatko Anne sähköpostiosoitteesi minulle osoitteeseen
vaahteramaki@phnet.fi
Lähetän liput sinulle sähköisesti.

Onneksi olkoon
ja mukavia messuiluja kaikille!



Tänä vuonna Kevätmessut järjestetään 
torstaista sunnuntaihin 30.3.-2.4.
Voit käydä tutustumassa messujen tarjontaan täällä:
Samoilla messuilla ja samalla messulipulla voi tutustua myös
 Lähiruoka & luomu -messuihin, Golfmessuihin ja OudoorExpoon.
 
Kannattaa mennä katsomaan messujen tarjontaa
 ja inspiroitumaan keväästä ja
 kaikista sen suomista mahdollisuuksista!



Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.

maanantai 27. helmikuuta 2023

Muistoja lapsuudesta

Blogiyhteistyö: Huiskula 


 isoanopinkieli
Sansevieria trifasciata


Olin viikonloppuna lapsuuden ystäväni 
(rakas ystävä myös näin aikuisuudessa) syntymäpäivillä. 
Mietimme jo aiemmin puhelimessa meille lapsuudesta tuttuja asioita. 
Muistot pyörivät myös mielessäni, kun tutkin vanhoja kuvia korttia varten. 
Kuvia katsellessa katselin lapsuudenkotiani ja bongailin tuttuja yksityiskohtia. 

Tuo ensimmäisessä kuvassa oleva sininen aurinkopullo vilahti useassa kuvassa.
Se löytyi ikkunalta kynttilänjalkana, maljakkona sekä 
ihan vain koristeena miltei koko olohuoneen seinän peittävältä kirjahyllyltä. 
Rakastin lapsena sinistä ja äitini antoi aurinkopullon minulle jo vuosia sitten.
Nykyään se ei ole ollut aina esillä, mutta se on yksi rakkaimmista esineistä,
koska se muistuttaa minua lapsuudesta. 
Pidän myös edelleen kovasti sinisestä, vaikka värimakuni onkin aika vaalea.

Monessa kuvassa vilahti myös monia huonekasveja. 
Vanhempani ovat aina pitäneet huonekasveista ja 
niitä on vaalittu ja ihmetelty usein yhdessä.
Joitakin huonekasveja muistan erityisen selvästi ja yksi sellainen on anopinkieli. 
Niitä taisi olla meillä aina. 
Enkä yhtään ihmettele, sillä anopinkielihän on yksi helppohoitoisimmista kasveista.
Se pärjää melkein hoidotta ja valotta, 
eikä ole herkkänahkainen oikeastaan millekään.
Nykyäänkin sekä meillä että lapsuudenkodissani on anopinkieli. 




Anopinkielen hoito-ohje:

- Viihtyy hajavalossa, kellastuu suorassa auringonvalossa.
Pärjää melkein valottomassakin paikassa.
Voit tarkkailla valon sopivuutta lehtien värin muutoksista.
Kasvin lehdet haalistuvat, jos se on liian vähässä valossa. 
Kannattaa kuitenkin muistaa, 
että anopinkieliä löytyy monta eri lajiketta, joiden väri vaihtelee.
- Kastele aluslautasen kautta tai altakastelusäiliöön varovasti.
Anna mullan kuivahtaa kunnolla kastelujen välillä.
Talvella kasteluväliä voi harventaa reippaasti.
Anopinkieli kuolee helpommin märkyyteen
kuin kuivuuteen.
- Lannoita vähätyppisellä lannoitteella keväästä syksyyn.
Talvella anopinkieli ei tarvitse lannoitusta.




Jos kaipaat samantyyppistä kasvia kuin anopinkieli,
 mutta pienemmässä koossa, tutustu myös anopinhampaaseen:

Onko anopinkieli sinulle tuttu kasvi?
Mitä muita kasveja muistat lapsuudestasi?


   


Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
 sekä blogit.fi:n  kautta.