Runebergin kodin huonekasveja

 

Tänään vietämme Runebergin ja suomalaisen kirjallisuuden päivää.

Sen kunnaksi julkaisen muutaman kuvan

Runebergin kodista, Porvoosta, joka toimii museona.

Kansallisrunoilijamme puoliso Fredrika Runeberg 

tunnetaan herkullisesta leivoksestaan. 

Hän oli myös ansioitunut kirjailija, toimittaja, 

yhteiskunnallinen vaikuttaja sekä tasa-arvon puolustaja. 

Tämän kaiken lisäksi hän oli taitava kasviharrastaja sekä sisällä että ulkona puutarhassa.

Käydessäni Runegergien kodissa ihailin upeita huonekasveja ja

 tässä teillekin muutama kuva inspiraatioksi ja vihersisustamisen malliksi.

Jos haluat lukea enemmän Fredrikan kasveista,

tietoa löytyy kirjasta:

Unelmien puutarha

Fredrika Runebergin kukkiva keidas ja hyötytarha

Kirja on Porvoon museoyhdistyksen julkaisu nro 10.

 Se sisältää mielenkiintoista tietoa myös huonekasveista.

jättipeikonlehti

Monstera deliciosa

モンステラ

sinisarja 

Agapanthus

アガパンサス

Muita Fredrika Runebergin huonekasveja olivat mm.

- Aspidistra elatior, tuonenkielo

- Crassula ovata, rahapuuu

- Crinum moorei, kapmaankriinum

- Epiphyllum oxypetalum, tuoksulehtikaktus

- Haemanthus albiflos, valkotupsukki

- Pelargonium x fragrans "Old spice", tuoksupelargoni

- Schlumbergera x buckleyi, joulukaktus

- Euonymus japonicus, sorvarinlaakeri

Nämä huonekasvit löytyvät Runegergin kodista alkuperäiskantana.

Mitä näistä löytyy sinun kodistasi tällä hetkellä?

Meillä on rahapuu, valkotupsukki ja tuoksupelargoni,

jättipeikonlehden lisäksi.

Sinisarja talvehtii autotallissa.

Oikein hyvää Runebergin ja suomalaisen kirjallisuuden päivää!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 

sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Vihreyttä marraskuuhun

Mainos / Kasvit saatu blogiyhteistyönä Huiskula Oy:lta 

 

flamingokukka

Andrenflamingokukka

Anthurium Andreanum-ryhmä

アンスリウム

Marraskuun harmauden vastakohdaksi

 kaipaa jotain hieman eksoottista vihreyttä.

Itselleni tulee valtava huonekasvi-innostus yleensä juuri marraskuussa, 

ennen joulukukkien huumaa.

Esittelen teille meidän uusimman viherkasviasukkaan,

flamingokukan.

Flamingokukassa on totisesti hieman eksoottista vivahdetta ja 

sen kiiltävät lehdet ja kukat näyttävät jopa liian täydellisiltä ollakseen eläviä ja aitoja.

Kiiltävä, vahamainen pinta on kuitenkin mahtavan kestävä 

ja lehtien tumma sävy suorastaan huokuu sademetsien tunnelmaa.

Ne ovat kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta.

Flamingokukan tunnetuin lajike lienee kirkas punainen,

mutta myös muita sävyjä löytyy.

            Ainakin vaaleanpunainen, lime ja valkoinen lajike on yleisesti saatavilla

 punaisen rinnalla.

Flamingonkukka on kukkiva, ruohovartinen ja pystykasvuinen huonekasvi.

Kukat ovat yleisiä ja kestäviä myös leikkokukkina.

Flamingonkukan hoito-ohje:

- Viihtyy varjossa tai hajavalossa.

-Pitää lämpimästä ja on erittäin arka kylmälle.

- Kastele säännöllisesti, mutta anna mullan kuivahtaa kastelujen välissä.

Flamingonkukka pitää myös suihkuttelusta. 

- Lannoita vähätyppisellä lannoitteella maaliskuusta marraskuuhun, 

kerran kuukaudessa.

- Istuta uuteen ruukkuun joka toinen kevät.

- Lisätään jakamalla, ruukun vaihdon yhteydessä. 

Flamingokukan lehdet ovat herttamaiset.

Olisi kiva kuulla, minkä värisiä flamingokukkia

te olette nähneet tai teillä on itsellänne?

Mukavaa viikonloppua!

Kiitos Huiskula Oy:lle 

 tästä kauniista marraskuun piristyksestä!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 

sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Oleanteri

Kasvi saatu blogiyhteistyönä: Huiskula Oy

 

oleanteri

Nerium oleander

Oleander

キョウチクトウ

Oleanteri on yhtäaikaa tuttu perinnekasvi isoäitiemme ikkunalaudoilta ja 

monta kertaa nähty ruukkukasvi etelän majapaikkojemme ovenpielistä.

Samoin kuin pelargonin kanssa, yhdistelmä tuntuu melkein utopistiselta.

Mutta niin vain on, että moni etelän maiden kasvi on meille tuttu 

ja monivuotinen talvettavuutensa vuoksi.

Oleanteri oli Suomessa jopa biedermeierkauden (1820-1850) huonekasvi, 

jota säätyläiset suosivat.

Maaseudulla se yleistyi vasta seuraavan vuosisadan alkupuolella, 

1920-1930 luvulla.

Muualla maailmassa se on vieläkin vanhempi kasvi, 

sillä jo antiikin kreikkalaiset kasvattivat sitä suurissa ruukuissa.

Espanjassa tutustuin oleanteriin tutun Airbnb-asuntomme ovella. 

Olemme olleet paikalla talvikuukausina, 

joten se on kaunistanut ovenpieltä kukkimattomana,

mutta kauniin vihreänä.

Siksi se pärjää meilläkin talvetettavana kesäkukkana,

joka vaatii talvilevon viileässä. 

Siinäkin mielessä se on samantyyppinen kasvi kuin pelargoni.

Ennen vanhaan taloissa oli myös viileitä huoneita,

 jolloin se saatettiin viedä talveksi vain johonkin takavasemmalle, 

mutta nykykodeissa on oleanterille liian lämmin.

Paras talvetuspaikka on esimerkiksi autotalli tai varasto, 

jossa lämpötila on viiden ja kymmenen asteen välillä. 

Kesällä se kuitenkin viihtyy lämpimässä kasvupaikassa,

eteläseinustalla tai aurinkoisella ikkunalaudalla.

Oleanteri on lämmön kasvi, mutta se on myös veden kasvi.

Tieteellinen nimi Nerium tulee kreikan sanasta vesi

ja se kertoo olennaisen asian kastelun tarpeesta. 

Oleanteria ei saa päästää kuivumaan.

Nuput putoavat helposti, jos riittävästä kastelusta ei ole huolehdittu.

Kesällä oleanteria kannattaa myös lannoittaa kastelun yhteydessä.

Talvella sille riittää niukka kastelu,

eikä lannoitusta tarvita. 

Oleanterista kasvaa pieni pensasmainen kasvi,

jota voi leikata ja muotoilla keväisin.

Keväällä voi myös tarvittaessa vaihtaa kasvualustaa ja ruukkua.

Meille valikoitui tuttuun tapaan valkokukkainen oleanteri, 

mutta sitä on saatavilla myös puna- ja keltakukkaisena.

Espanjassa näin yleisimmin punakukkaisia oleantereita.

Oleanteri on myrkyllinen kasvi

ja se sisältää glygosidia, jota on käytetty oikein annosteltuna lääkkeenä, 

mutta samalla se on ollut myös myrkky, 

joka on aiheuttanut jopa kuolemia.

Samaan tapaan kuin rohtosormustinkukkaa (Digitalis), 

oleanteria on käytetty sydämen vaajatoiminnan hoitoon.

Istutin oleanterin saviruukkuun,

koska se oli minusta ainoa oikea ruukku perinnekasville,

jota myös Välimerenmaissa kasvatetaan. 

Saviruukusta tulee jotenkin juuri oikea tunnelma. 

Onko oleanteri sinulle tuttu kasvi?

Oletko onnistunut sen talvettamisessa?

Löysin tietoa oleanterin historiasta

Anu Rannan kirjasta

Hienohelma ja vanhapoika

Rakkaat huonekasvit

Otava 2010

Kasvi saatu blogiyhteistyönä: Huiskula Oy

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Venuksenkenkä

Kasvi saatu blogiyhteistyönä Huiskula Oy:ltä

 

venuksenkenkä

Paphiopedilum

パフィオペディルム

Olen möyrinyt joka päivä puutarhassa

ja leikellyt pensaita ja tehnyt muita kevättöitä.

Myös sisällä olevat kasvit kiinnostavat edelleen, 

vaikka puutarha vihertyy silmissä ja sieltä löytyy uusia ilonaiheita päivittäin.

Ilonaiheita löytyy nimittäin myös sisätiloista.

Olohuoneen ikkunalla minulla on pitkä rivi perhosorkideoita,

jotka kukkivat oikeastaan koko ajan.

Ne ovat jo vuosia vanhoja ja 

niin helppohoitoisia.

Olen viime aikoina lukenut muutamaakin romaania

 kasvitieteilijöistä ja orkideaharrastajista.

Ehkä niiden vaikutuksesta olen alkanut itsekin innostua 

orkideasuvun kasveista yhä enemmän.

Suomessa orkideaharrastajia on paljon

ja heidän tietämyksensä ja lajikemääränsä ovat huikeita.

Itse olen innostunut vasta näistä yleisimmistä ja helposti saatavista lajikkeista.

En tiedä, jääkö tämä innostus tähän tasolle,

vai johtaako se joskus hieman pidemmälle.

Tällä hetkellä kuitenkin ihailen ja innolla seurailen 

omia muutamia orkideasuvun kasveja.

Uusin tulokas on venuksenkenkä,

joka kuuluu maaorkideoihin.

Sen kukka on jännän nielumainen ja värejäkin löytyy useita.

Vahamaisten kukkien sävyjä ovat mm. ruskea, vihreä, keltainen, oranssi ja purppura.

Itse ihastuin tähän rusehtavan sävyiseen venuksenkenkään.

Kukan yksityiskohdat saavat melkein haukkomaan henkeä.

Miten noin monimutkaista kukkaa voi ollakaan!

Siitä tulee vähän mieleen myös Iris-suvun kasvit.

Muistan ensimmäistä puutarhaa perustaessani,

kun sain anopiltani saksankurjenmiekan alkuja.

Ihmettelin niiden kukkiessa, että kuinka omassa puutarhassani 

voi kasvaa jotain niin kuninkaallista ja kaunista.

Nyt vuosien ja puutarhainnostuksen syvenemisen jälkeen

on ihana huomata, että innostusta ja ihmettelyä löytyy edelleenkin.

Kasvien maailma on niin upea, ettei koskaan voi olla nähnyt kaikkea,

eikä ihmettelylle näytä tulevan loppua.

    Venuksenkengän hoito-ohje:

- Viihtyy hajavalossa, ei kestä paahdetta ja suoraa auringonvaloa

- Venuksenkenkä pitää lämmöstä, alle +15 astetta on liian vähän.

- Kastele säännöllisesti. 

Kasvualustaa ei saa päästä kuivumaan kokonaan.

Talvella voi kastella hiukan niukemmin.

Sen voi kastella myös upottamalla, kuten esimerkiksi perhosorkideat.

- Lannoita orkidealannoitteella kerran kuussa keväästä syksyyn.

Talvella se ei tarvitse lannoitusta.

- Venuksenkenkä ei tarvitse lepokautta.

- Kasvualustana käytetään orkideoille tarkoitettua kasvualustaa, 

se ei viihdy tavallisessa mullassa.

- Mahdollisia tuhohyönteisiä ja kasvitauteja ovat 

kilpikirvat, vihannespunkit ja sienitaudit.

Venuksenkengän erikoinen kukka muistuttaa mielestäni myös lihansyöjäkasveja.

Se ei olekaan kaukaa haettua, 

sillä kukan pussimainen huuli houkuttelee pölyttäjähyönteisiä. 

Täydellisestä luonnon suunnittelusta kertoo se, 

että yläpuolella oleva kääntynyt terälehti toimii sateenvarjona 

ja estää sadeveden kerääntymisen pussiin.

Sivulla olevat kaksi terälehteä puolestaan ohjailevat ja 

houkuttelevat pölyttäjähyönteisiä.

Kukan eri osilla on siis kaikilla omat tärkeät tehtävänsä.

Venuksenkengät ovat kotoisin Oseaniasta ja Aasiasta.

Niitä on noin 70 eri lajia.

Koko orkidea- / kämmekkäkasviheimossa on yli 800 sukua ja yli 200 000 lajia.

Niitä on myös risteytetty kauan ja paljon, 

joten eri lajien välisiä risteymiäkin on saatavilla yli 100 000.

Eli ei ole ihme, että kämmekkäkasviharrastajia löytyy paljon.

Niissä tosiaan riittää ihmettelemistä.

Olisi kiva kuulla, 

onko siellä ruudun toisella puolella muitakin kämmekkäkasveista innostuneita?

Suosittelen tutkimaan niiden ihmeellistä maailmaa.

Minä ainakin jatkan näitä ihmettelyjäni ja

katson, mihin tämä innostus johtaa.

   ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, 

 sekä blogit.fi:n  kautta.

Lippuarvonnan voittaja

 Liput arvontaan saatu: Messukeskus / Kevätmessut 

perhosorkidea, perhoskämmekkä

Phalaenopsis

コチョウラン

Kiitos kaikille Kevätmessujen lippuarvontaan osallistuneille!

Oli mahtavaa kuulla, että kevätinspistä kaivataan jo kovasti 

ja puutarhan uudet suunnitelmat ovat monella mielessä.

Itsekin kaipaan jo kevättä valtavasti.

Tämä talvi tuntuu jotenkin todella pitkältä,

vaikka olinkin välillä lämpimässä talvea paossa.

Nyt mielen täyttää oman puutaharhan puuhat ja 

vihreyden odotus.

Menen itsekin Kevätmessuille hakemaan inspistä ja 

tapaamaan tuttuja sekä yhteistyökumppaneita.

Jos nähdään messuilla,

tule ihmeessä  moikkaamaan! 

Nyt onnekas lippujen voittaja on arvottu

ja onni osui 

Annen kohdalle, joka kommentoi blogissa näin:

Anonyymi21. maaliskuuta 2023 klo 17.41

Odotan yleistä kevät fiilistelyä 🙂

Anne

Laitatko Anne sähköpostiosoitteesi minulle osoitteeseen

vaahteramaki@phnet.fi

Lähetän liput sinulle sähköisesti.

Onneksi olkoon

ja mukavia messuiluja kaikille!

Tänä vuonna Kevätmessut järjestetään 

torstaista sunnuntaihin 30.3.-2.4.

Voit käydä tutustumassa messujen tarjontaan täällä:

Kevätmessut

Samoilla messuilla ja samalla messulipulla voi tutustua myös

 Lähiruoka & luomu -messuihin, Golfmessuihin ja OudoorExpoon.

 

Kannattaa mennä katsomaan messujen tarjontaa

 ja inspiroitumaan keväästä ja

 kaikista sen suomista mahdollisuuksista!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:n, blogipolun tai bloglovinin kautta.

Muistoja lapsuudesta

Blogiyhteistyö: Huiskula 

 isoanopinkieli

Sansevieria trifasciata

Olin viikonloppuna lapsuuden ystäväni 

(rakas ystävä myös näin aikuisuudessa) syntymäpäivillä. 

Mietimme jo aiemmin puhelimessa meille lapsuudesta tuttuja asioita. 

Muistot pyörivät myös mielessäni, kun tutkin vanhoja kuvia korttia varten. 

Kuvia katsellessa katselin lapsuudenkotiani ja bongailin tuttuja yksityiskohtia. 

Tuo ensimmäisessä kuvassa oleva sininen aurinkopullo vilahti useassa kuvassa.

Se löytyi ikkunalta kynttilänjalkana, maljakkona sekä 

ihan vain koristeena miltei koko olohuoneen seinän peittävältä kirjahyllyltä. 

Rakastin lapsena sinistä ja äitini antoi aurinkopullon minulle jo vuosia sitten.

Nykyään se ei ole ollut aina esillä, mutta se on yksi rakkaimmista esineistä,

koska se muistuttaa minua lapsuudesta. 

Pidän myös edelleen kovasti sinisestä, vaikka värimakuni onkin aika vaalea.

Monessa kuvassa vilahti myös monia huonekasveja. 

Vanhempani ovat aina pitäneet huonekasveista ja 

niitä on vaalittu ja ihmetelty usein yhdessä.

Joitakin huonekasveja muistan erityisen selvästi ja yksi sellainen on anopinkieli. 

Niitä taisi olla meillä aina. 

Enkä yhtään ihmettele, sillä anopinkielihän on yksi helppohoitoisimmista kasveista.

Se pärjää melkein hoidotta ja valotta, 

eikä ole herkkänahkainen oikeastaan millekään.

Nykyäänkin sekä meillä että lapsuudenkodissani on anopinkieli. 

Anopinkielen hoito-ohje:

- Viihtyy hajavalossa, kellastuu suorassa auringonvalossa.

Pärjää melkein valottomassakin paikassa.

Voit tarkkailla valon sopivuutta lehtien värin muutoksista.

Kasvin lehdet haalistuvat, jos se on liian vähässä valossa. 

Kannattaa kuitenkin muistaa, 

että anopinkieliä löytyy monta eri lajiketta, joiden väri vaihtelee.

- Kastele aluslautasen kautta tai altakastelusäiliöön varovasti.

Anna mullan kuivahtaa kunnolla kastelujen välillä.

Talvella kasteluväliä voi harventaa reippaasti.

Anopinkieli kuolee helpommin märkyyteen

kuin kuivuuteen.

- Lannoita vähätyppisellä lannoitteella keväästä syksyyn.

Talvella anopinkieli ei tarvitse lannoitusta.

Jos kaipaat samantyyppistä kasvia kuin anopinkieli,

 mutta pienemmässä koossa, tutustu myös anopinhampaaseen:

Anopinhammas

Onko anopinkieli sinulle tuttu kasvi?

Mitä muita kasveja muistat lapsuudestasi?

   ♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

facebookissa, instagramissa,  Pinterestissä, 

 sekä blogit.fi:n  kautta.