Tampereelle halutaan strateginen ohjelma naisvihan torjumiseksi.
Valtuustoryhmän puheenjohtaja Vilma Järvisalo (vihr.) ja 28 muuta valtuutettua jättivät huhtikuussa aloitteen, jossa kaupunkia kehotetaan valmistelemaan torjuntaohjelma naisvihan ennaltaehkäisemiseksi.
Tampereen valtuustossa on 67 valtuutettua, eli aloitteella on lähes 45 prosentin kannatus.
Kuntaliitossa ei ole tietoa aivan vastaavista naisvihan torjuntaohjelmista muualla Suomessa. Väkivallan vastainen työ on usein huomioitu kuntien lakisääteisessä hyvinvointisuunnitelmassa ja -kertomuksessa.
Empatiataulun takia kuuluisassa Tampereen hyvinvointisuunnitelmassa ei mainita naisvihaa, mutta lähisuhdeväkivalta kahdesti: ”Lisätään tietoisuutta lähisuhdeväkivallasta ja sen ehkäisystä.”
Lisäksi löytyy maininta, jossa ”vahvistamme kaupungin henkilöstön valmiuksia lähisuhdeväkivallan sekä kunniaan liittyvän väkivallan ennaltaehkäisyyn ja tunnistamiseen.”
Järvisalo käyttää aloitteessaan naisvihaa kattokäsitteenä, joka ohjaa ennaltaehkäisyn ja asennemuutostyön suuntaan. Kun puhutaan lähisuhdeväkivallasta, ollaan hänen mukaansa jo aika pitkällä teoissa.
Helsingissä on lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä ja toimintaohjelma lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi.
Tampereella konkreettisia toimia tulisi kohdentaa erityisesti lapsiin ja nuoriin sekä ammattilaisten kouluttamiseen, sanoo Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n turvakotipalvelujen päällikkö Milka Suuniittu-Sakari.
– Toivoisin, että mietittäisiin nimenomaan ennaltaehkäisyä. Usein lähisuhdeväkivallassa keskitytään paljon palveluihin, mutta mikään määrä palveluita ei riitä, jos asenteet yhteiskunnassa eivät muutu, Suuniittu-Sakari kertoo Ylelle.
Hänen mukaansa kaupunki voisi huomioida lähisuhdeväkivallan ehkäisemistavoitteen varhaiskasvatuksessa, koulussa, harrastustoiminnassa ja nuorisopalveluissa.
Kunnilla on velvollisuus ja vastuu lähisuhdeväkivallan torjunnassa, Suuniittu-Sakari muistuttaa.
– Suomessa ei ole huomioitu lähisuhdeväkivaltaa varhaiskasvatuksessa tai kouluissa kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tavalla eikä ammattilaisten osaaminen ole sillä tasolla kuin pitäisi olla.
Tampereen turvakodit usein täynnä
Tampereen kahdessa turvakodissa oli viime vuonna vajaat 650 asiakasta, ja käyttöaste oli yli 90 prosenttia.
– Viime vuonna ohjasimme 410 henkilöä muualle, koska turvakodit olivat täynnä, Suuniittu-Sakari kertoo.
Valtuustoaloitteen tekijä Vilma Järvisalo toivoo Tampereelta pistemäisten toimien sijaan strategista, laajaa otetta asiaan.
– Käytäisiin keskustelua siitä, riittävätkö nykyiset resurssit esimerkiksi tunne- ja turvataitojen opetuksen suhteen, vai olisiko syytä panostaa tähän asiaan enemmän, Järvisalo sanoo.
Suuniittu-Sakarin mukaan lapsia ja nuoria voidaan kasvattaa ikätasoisesti ymmärtämään, miksi väkivalta on väärin ja miten toimitaan turvallisesti ystävyys- ja seurustelusuhteissa.
Järvisalo näkee, että Tampere voisi ottaa edelläkävijän roolin.
– Meillä on iso kaupunki, jossa lapsia ja nuoria on mahdollista tavoittaa laajasti. Isona keskuskaupunkina voimme myös näyttää mallia, hän perustelee.
Rahapula haasteena
Järvisalo myöntää, että uusien toimien rahoittaminen on haastavaa nykyisessä taloustilanteessa. Hän näkee kuitenkin mahdollisuuksia olemassa olevien resurssien uudelleen ohjaamisessa.
– Pormestariohjelmaan on kirjattu, että naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa torjutaan Tampereella. Tämän pohjalta ohjelma olisi täysin perusteltua, Järvisalo sanoo.
Aloitteen käsittely etenee tavanomaisen päätöksentekoprosessin mukaisesti. Nyt se on vasta valmistelussa.
– Pormestariohjelman linjaus naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisesta tarkoittaa Tampereella tekoja. Kyse on jo olemassa olevan työn kokoamisesta ja vahvistamisesta, sillä turvallinen kaupunki syntyy, kun puututaan ajoissa, viestittää pormestari Ilmari Nurminen (sd.) sähköpostitse.
Naisiin kohdistuva väkivalta aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, pelkästään fyysinen väkivalta aiheuttaa Suomessa terveydenhuollon suoria lisäkuluja 150 miljoonaa euroa vuodessa.
Suuniittu-Sakari korostaakin ennaltaehkäisyn merkitystä myös taloudellisesti.
– Kaikki, mikä lasten ja nuorten kanssa tehdään, ei mene hukkaan. Se maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.
