Seikkailijat

 

Akileijat ovat mielestäni kivoja puutarhan seikkailijoita. 

Tosin kuin sormustinkukka, akileija pysyy kyllä paikallaan, 

mutta siementaimia putkahtelee sieltä täältä.

Niitä ei oikein raaski kitkeä pois ennenkuin tietää millaisen kukan se tekee. 

Akileijat nimittäin risteytyvät keskenään. 

Olen kasvattanut akileijoja siemenestä, niitä on saatu ja mökiltä tuotu,

muutama ostotaimikin joukossa on.

Nyt niitä alkaa tontilla olla jo aika kivasti.

Akileijan lehdistö ränsistyy usein kukinnan jälkeen, 

joten mikään eturivin kaunokainen se ei ole.

Siksipä on kiva, jos akileijoja kasvaa siellä täällä muiden perennojen joukossa.

Viime viikon myrsky "vienosti" painoi akileijojen kukkavarret vinoon.

Mikään ei onneksi katkennut.

Yhdellä bampukepillä sai kukinnot tuettua siististi pystyyn.

Mukavaa ja lämmintä alkavaa viikkoa :D

Kaikenlaista ihanaa

Vietin tänään ylimääräistä vapaapäivää. 

Päivällä kiertelin kameran kanssa puutarhassa. 

Kaikkea ihanaa sieltä löytyy. 

Hieman tuuli haittasi kuvausta ja tovin piti odotella tyyntä hetkeä. 

Nyt iltaa kohden tuuli vaikuttaa hieman yltyneen. 

Kesämyrskyä huomiseksi lupaa.

Williamin tytär?

Lehtoakileija 'William Guinness'

Tilasin joskus vuosia sitten 'William Guinness'-akileijan siemeniä. Niistä kasvatetut taimet kasvoivat mökkipuutarhassa ja sieltä siirsin muutaman yksilön tänne kotipihalle. 'William Guinness'- akileijan tumma purppura, miltei musta väri tekee siitä todella kauniin.

Kasvatin samaan aikaan alla olevaa hempeän vaaleansinistä akileijaa, jonka lajikenimi on jo unohtunut. Niitäkin siirsin mökiltä kotipihalle silloin muutama vuosi sitten.

Akileija on siitä kiva, että se risteytyy. Joskus siis siementaimista tulee erikoisia yksilöitä. Nämä kaksi edellä mainittua ovat asustelleet neljä vuotta samassa kukkapenkissä. Kenties ne olivatkin päättäneet lisääntyä keskenään ;)

Tontilta löytyy nyt huikean ihana tyllihame. Ihan selvästi siis Williamin tytär ;)

Puutarha yllättää välillä ;)

Jumalatar

Akileijoissa on jotakin herkkää, mutta samalla jotain voimakasta. Wikipedian mukaan akileija on omistettu jumalatar Freijalle. Keskiajalla siitä tuli yksi Neitsyt Marian tunnuksista  (kuten moni muukin pakanallinen nimitys tai tapa sai silloin uuden kristillisen merkityksen)

Akileija on puutarhan hippi. Kukinnnan jälkeen hieman ränsistyy, joten hieman syrjemmälle nämä kaunokaiset sijoittaisin. Puutarhan hippien tapana on myös tehdä siementaimia ja nousta sitten mistä lystää. Minusta siemenestä leviävät perennat eivät koskaan ole oikeastaan ongelma. Ne on helppo kitkeä.

Luontoportin sivulta lainattua:

Lehtoakileija on perinteisimpiä koristekasvejamme: maastamme tuskin löytyy monta sellaista vanhaa puutarhaa, jossa se ei kasvaisi. Aluksi akileija oli luultavasti luostarien puutarhojen, aateliskartanoiden ja pappiloiden pihapiirien koristus – joka torpan ja mökin kukka siitä tuli joskus 1800-luvun aikana kun rahvaskin alkoi istuttaa kotinsa ympärille koristekasveja. Vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten perennoja ja hyötykasveja vaihdettiin ja annettiin yleisesti lahjaksi vierailujen yhteydessä. Näin monet maatiaiskasvit yleistyivät ja levisivät pihalta toiselle.

Laji voi säilyä hylätyissä puutarhoissa ja vanhojen asumusten sijoilla vielä kauan sen jälkeenkin kun puuosat ovat lahonneet ja kivijalka peittynyt sammaleen alle.....

Rimpsuhameita ja linnunkauloja

Siis postaus akileijoista, ei näihin kyllästy koskaan. Kirjo on valtaisa, jokaiselle löytyy varmasti suosikki. Käykääpä vaikka täällä kurkkaamassa Akileijat -nuo hurmaavat viettelijät

'Tower Light Blue' viime kesän kylvö

Melkoinen hienostelija;)

'Winky Red and White' kääntää kukkansa kohti valoa

'Willian Guinness'

On niin upea kuin odotinkin;)

 Näitä lisää;)

Kummajaisia

Aika outoja kavereita puutarhasta löytyy kun pistää mukaan hieman mielikuvitusta. Nimittäin akijeijojen nuput ovat melkoisia olioita ;)

'Winky red and white'

Perinteisen lehtoakileijan nuppu vasta omituinen on :)

'Black Barlow' on jo jokseenkin normaali

'Lime Sorbet' on varsinainen kaunotar

Illakkojen edessä nupulla on viime vuonna kasvattamani 'William Guinness'.
Kukkii siis tänä kesänä ekaa kertaa.

Tervetuloa mökkipuutarhaan lukijaksi Hitunen!