Valon odottajat

 

Pelargonit sinnittelevät eteisen ikkunalla. 

Aika köppänöitä ne tähän aikaan vuodesta ovatkin. 

Eteinen on aika lämmin niille, ehkä kuitenkin muuta huushollia asteen pari viileämpi. 

Aika kuivaksi ehtii multa mennä kastelujen välissä, aavistuksen voisi enempi kastellakin. 

Toisaalta valon vähyyden vuoksi liika märkyys on pahempi juttu kuin kuivuus. 

Olen onnistunut hävittämään nimilaput useammastakin yksilöstä, 

joten keväällä jännätään kuka selvisikään talvesta.

Kyynelpisaran sain pysymään hengissä myös täällä eteisessä viime talven. 

Kasvatin sen pistokkaista toisen yksilön. 

Tavallisen verenpisaran sain pysymään täällä hengissä sen verran että sain siitäkin uuden kasvin. 

Saa nähdä kuinka tänä keväänä näille käy.

Kukkia raukat tekevät vieläkin. 

Taimikatsaus

 

Kelloköynnökset näyttävät pirteiltä. 

Kuin lankavyyhtinä ohjaan pitkiä versoja ylös alas tukikeppiin.

Toin osan kelloköynnöksistä keittiön pöydälle viime vuotiseen tapaan. 

Yläkerran taimipöydällä alkoi jo olla ahdasta.

Chilit ovat hieman piristyneet lannoituksen jälkeen. Ehkä pian saatan lannoittaa niitä lisää.

Tomaattini ovat vielä pieniä, mutta onhan kesään vielä aikaa ;)

Jättiverbenan pistokkaiden kanssa ei oikein mene putkeen.

Osan juurrutin vedessä ja osan suoraan mullassa.

Nuo pienemmät ovat juurtuneet mullassa. Eivät ole juuri kasvaneet.

Vedessä juurtuneista ekasta satsista kuoli valtaosa kun istutin ne multaan syvempään.

Reunassa näkyvä on uudemmasta pistokassatsista ja sitä en laittanut syvempään.

Typeränlainen hujoppi on.

Tähän mennessä jättiverbenan pistokaslisäys ei ole täällä saanut riemunkiljaisuja aikaan.

Pelargonin pistokkaat ovat niin helppoja ja hyvävointisia.

Verenpisaran ja kyynelpisaran pistokkaat ovat myös hyvässä kasvussa.

Jonkun verran on kylvetty muitakin siemeniä ja niiden itämistä odotellaan.

Saattaa tulla jonkunmoista tilanahtautta jos kylvökset onnistuu.

Eipä sitä itselleen mitään voi...taaskaan ;)

Taimilapset ja ne talven yli säilyneet

Pelargonit ovat piristyneet silmin nähden mullanvaihdon jälkeen.

Sinkkiämpäreissä olevat kellarista helmikuussa valoon tuodut jättiverbenat ovat suorastaan

 innostuneet kasvamaan melkoiseksi pöheiköksi.

Niistä otettuja pistokkaita ei kylläkään pääse kehumaan.

Tuossa vieressä olevat verenpisaran pistokkaat kasvavat paremmin. 

Olen ne latvonut ja pientä haarautumista on tapahtumassa.

Chilit ovat melko heiveröisiä. 

Laitoin niille lannoitetta vasta nyt, joten parempaa kasvua on odotettavissa

Helmikuun puolessa välissä kylvämäni kelloköynnökset on nyt istutettu suurempiin ruukkuihin.

Otin joskus töistä muoviruukkuja joissa tuli työmaalle imukärhivilliviiniä. 

Ruukut ovat korkeita ja aika tilavia.

Näissä kasvatin kelloköynnökset viime vuonna myös.

Minulla on nyt 17 taimea. Muutema taimi on vielä aika pieni. 

Ensin ajattelin jättää ne koulimatta ja heittää pois....mutta kun koulin parempia yksilöitä, 

nämä pienemmät tuijottivat minua suurine sirkkalehtineen koko operaation ajan....

En sitten raaskinut heittää niitä pois ja ne pienetkin pääsivät omiin ruukkuihinsa.

Niinpä, sellaista tämä on ;)

Vielä hetken ne kiltisti osaavat tarrata omaan tukikeppiinsä ;)

Aika maltillista on taimitouhu.

Tomaatit kylvin muutama päivä sitten.

Ehkä keväämmällä sitten lisää jotain.

Kasvariin voi tehdä jotain kylvöjä ja suorakylvöjä tietenkin ;)

Verenpisara eteisessä

Ensimmäistä kertaa aioin talvettaa verenpisaroita.

Läheskään joka kesä minulla ei niitä ole ollutkaan.

Tämän verenpisaran otin sisälle niin myöhään syksyllä että se oli jo ehtinyt lehtensä palelluttaa.

Versoissa oli vielä henkeä.

Se teki uudet hailakat lehdet

ja alkoi kukkimaan.

On kukkinut jo viikkoja.

Kaksi muuta verenpisaraa näyttääkin sitten melko surkealle.

Toisessa kasvua latvassa ja toinen taisi köppävöityä kokonaan.

Tämä yksilö on oikeastaan aika hellyttävä ;)

Hyvää alkaa viikkoa kaikille!