Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hai. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hai. Näytä kaikki tekstit

torstai 12. helmikuuta 2015

Gigin ja Henryn toinen

Kellopelikuningas - Magdalena Hai

Julkaistu: Karisto 2013
Sivumäärä: 330 s.
Kansi: Sára Köteleki

Kirjastosta

Gigin ja Henryn tarina jatkuu. Kerjäläisprinsessan tapahtumien jälkeen Gigin isä on saanut töitä Keloburgin pääkeksijänä. Hänen tehtävänään on rakentaa Keloburgille ilmalaiva, joka jättää loistokkuudellaan kaikki muut vähäpätöisemmät purkit varjoonsa. Gigin isä on elementissään koneiden keskellä, mutta kaikilta perheenjäseniltä nouseminen Keloburgin arvoasteikossa ei suju aivan niin vaivattomasti.

Erityisesti Gigi kaipaa huolettomia päiviä Keloburgin Alhaistossa, jossa sai mennä ja tulla mielensä mukaan. Nyt päivät täyttyvät sosiaalisista tapahtumista ja Gigin siskoineen oletetaan käyttäytyvän prinsessojen lailla. Tyllihameessa on kuitenkin niin hankala seikkailla!

Perheen elämä vaikeutuu, kun Sokean Jumalan veljeskunta alkaa saarnata ilmalaivoja ja kaikkea jumalanpilkaksi kokemaansa vastaan. Gigi perheineen joutuu jostain syystä veljeskunnan silmätikuksi. Vilunkipeliä aavisteleva Gigi alkaa tutkia veljeskunnan puuhia tarkemmin ystävänsä Henryn kanssa.

Jäin Kerjäläisprinsessan kohdalla kaipaamaan syvempää maailmanrakentelua. Keloburg miljöönä on kuitenkin niin kiehtova, että siitä olisi halunnut kuulla lisää. Onneksi Kellopelikuningas täyttää kaikki odotukset tämän suhteen ja kaupungin katuihin päästään tutustumaan oikein perinpohjaisesti. Meno on muutenkin, jos mahdollista, hurjempaa ja jännittävämpää kuin edellisessä osassa. Laajemmat juonikuviot alkavat nousta päivänvaloon ja Gigin tulevaisuus alkaa hiljalleen hahmottua. Jännitys säilyy hyvin koko kirjan ajan ja uusia, yllättäviäkin juonipaljastuksia saadaan oikein mukava määrä.

Pidän Gigi & Henry-sarjassa erityisesti siitä, että Hai ei ole siloitellut tapahtumien seurauksia mitenkään. Päähenkilöihinkin voi sattua ja pahasti. Täytyy tosin sanoa, että sen verran synkkään suuntaan tarina tuntuu olevan menossa, että kirjat eivät taida soveltua kovin nuorille. Tällaista kolmekymppistäkin hetkittäin hirvittää, mitä kaikkea kirjassa voikaan sattua.

Susikuningatar on hyllyssä jo odottamassa lukemistaan. Hyökkäsin varaamaan sen kirjastosta heti kun laskin Kellopelikuninkaan käsistäni. Oli tämä vaan niin mukaansa tempaava kirja!

5/5

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Lupaavahko alku fantasiatrilogialle

Kerjäläisprinsessa - Magdalena Hai

Gigin perhe on joutunut pakenemaan Umbrovian vallankumouksen tieltä. He asuvat nyt köyhinä siirtolaisina Keloburgissa. Gigi seikkailee Keloburgin Alhaiston-kaupunginosassa ystävänsä Henryn kanssa ja elää rahavaikeuksia lukuunottamatta aika huoletonta elämää.

Kaikki kuitenkin muuttuu, kun huhut ihmissusista leviävät kaupungissa. Gigin kotiin heitetään pommi ja käy ilmi, että Gigin perheen pettänyt mies on palannut jälleen etsimään heitä. Gigi päättää ryhtyä yhdessä Henryn kanssa tiukkaan vastarintaan ja pistää petturin suunnitelmien rattaisiin kapuloita.

Steampunk! Höyryä ja helvetinkoneita-kokoelmassa oli yksi Keloburgiin sijoittuva novelli, jonka miljöö oli varsin vaikuttava. Esittelytekstissä puhuttiin Gigistä ja Henrystä ja kävi pian ilmi, että kyseinen kirjasarja on puhututtanut blogimaailmassa monia, joten täytyihän kirjoihin tutustua siis tarkemmin. Ajoitukseni oli aika hyvä, koska trilogian kolmas kirja julkaistiin juuri.

Kirjasarja on tarkoitettu nuortenkirjaksi ja monta kertaa kirjaa lukiessani jouduin muistuttamaan itseäni tästä asiasta. Näin aikuisena olisin kaivannut paljon enemmän yksityiskohtia Gigin ja Henryn Keloburgista ja juonestakin ylipäätään. Tapahtumat seuraavat toisiaan aika huimalla vauhdilla, eikä kiehtovaan miljööseen tai Gigin ja Henryn taustoihin päästä oikein kunnolla paneutumaan. Olen aika varma, että 10-vuotias Riikka olisi kuitenkin ollut haltioissaan kirjan ihmissusista, prinsessoista, pommeista ja eläköityneistä merirosvoista.

Yksi kirjan parhaita puolia on kuitenkin se, että tarinaa ei yritetä siloitella, vaikka kyseessä nuortenkirja onkin. Pahikset ovat oikeasti pahoja ja ihmisiin voi taistelun tuoksinnassa tosissaan sattua, kuten Gigi perheineen joutuu kokemaan.

Tarina paranee loppua kohti ja lupailee hyvää tulevia kirjoja silmälläpitäen. Olen kuullut, että toinen osa olisi tätä kirjaa parempi. Toivottavasti siinä päästään tutustumaan Keloburgiin vielä perinpohjaisemmin.

3/5
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...