Kirjamuistikirja

Mathura: Kimalaispäivä Kumalasepäev ; suom. Katja Meriluoto Basam Books, 2015, 70 s.  Kävin Helsingin kirjamessuilla kuuntelemassa kun esiteltiin uutta käännöskokoelmaa 8 + 8 Lauluja lahden yli. Kokoelmassa on suomalaisten runojen vironnoksia ja virolaisten suomennoksia. Antologia on jo toinen lajissaan, ensimmäinen, 8 + 8 : Eesti ja Soome luulet = suomalaista ja virolaista runoutta, julkaistiin vuonna 2013. Kiinnostuin varsinkin virolaisista runoilijoista joita en entuudestaan montaakaan tunne. Sattumalta olin jo ennen messuja lainannut kirjastosta jälkimmäisessä antologiassa mukana olevan Mathuran juuri suomennetun kokoelman Kimalaispäivä .  Takakannessa kerrotaan kokoelman runojen syntyneen kolmen kesän aikana pohjoisvirolaisessa kalastajakylässä. Runojen maisemat ovat tuttuja ja niiden tunnelmaan solahtaa kuin itsestään. Luonnon läheisyys, meren ranta, niityt ja valon liike kosteissa vanhoissa huoneissa yhdistyvät ihmisen mielentilaan nähtävästi hyvin...

Luik, Viivi: Varjoteatteri Varjuteater, suom. Anja Salokannel Tammi, 2011, 264 s. Tämän kirjan lukeminen oli suuri nautinto. Ihastus ei syntynyt niinkään siitä, mitä kerrottiin, vaan siitä, miten se kerrottiin. Kuinka joku kykeneekin katsomaan elämäänsä noin, että pienestäkin eleestä syntyy silkkaa taikaa ja mystiikkaa! Ja lisäksi valitsemaan sanansa noin, että lukija pääsee täysin osalliseksi tuon katseen kauneudesta! Viivi Luik on ennen proosaan siirtymistään julkaissut useita runokokoelmia, ensimmäiset jo 1960-luvulla. Harmi vain, että niistä yhtäkään ei taida olla kokonaisuudessaan käännetty suomeksi. Kahdessa 1980-luvun  antologiassa suomennoksia sentään on; Pihlaja esittelee kahdeksan eestiläistä naisrunoijaa ja Uusien sulkien kasvaminen puolestaan kymmenen nykyvirolaista runoilijaa. Varjoteatteri alkaa muistikuvalla lapsuudesta. Pieni tyttö katsoo kuvaa, kirja on levällään tyhjän tuvan lattialla. Talonväki on otettu kiinni ja kyyditetty pois, muut lapset juosse...

Puhdistus / Sofi Oksanen WSOY, 2008, 308 s. Tätä kirjaa en lukenut, vaan kuuntelin. Kesällä 2008, loma oli juuri alkanut ja mökillä oli sateista. Loikoilin kammarissa ja yritin näyttää ihan normaalilta aina kun tytöt tulivat sisään. Silti ne kysyivät:  Äiti, mikä sun on? Näytin varmaan aika järkyttyneeltä. Aliide Truun erakonpäivät häiriintyvät pahoinpidellyn Zaran ilmestyessä Viron maaseudulla sijaitsevat talon pihalle. Molemminpuolisen epäluuloisuuden vähitellen kadotessa vanha Aliide ja nuori Zara paljastavat yhä enemmän itsestään. Naisten elämäntarinoiden  kautta piirtyy terävä kuva niin nykyaikaisesta naiskaupasta kuin Viron historian naisiin kohdistuneesta väkivallastakin. Tarina on ajankohtainen, raju ja likainen, kieli raikkaan arkista ja romaanin rakenne ja yksityiskohdat loistavia. Puhdistus on kohta napsinut kaikki mahdolliset kirjallisuuspalkinnot ja aivan syystä. Työkavereiden kanssa vitsailtiin, että Nobel...