Näytetään tekstit, joissa on tunniste hattu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hattu. Näytä kaikki tekstit

maanantai 1. heinäkuuta 2019

Akustiset synttärit

Tänään on taas se ihana kesäpäivä, jolloin juhlitaan maailman kauneimman, pehmoisimman ja suvereenisti suloisimman Nuppu Nöpönenän synttäreitä. Aloitin juuri sopivasti pariviikkoisen kesälomani, jotta voin vastata synttäritytön kaikkiin toiveisiin. Niistä ensimmäinen oli maittava juhlabrunssi, jonka aikana avasimme kokonaista kaksi Ziwi-tölkkiä, ja jukeboksissa pyöri jatkuvalla toistolla erilaisia synttärilauluja.
 
Hyvää syntymäpäivää, sinulle Nöppis, hyvää syntymäpäivää, emo toivottaa näin! 


Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan, paljon onnea, Pööpö,
paljon onnea vaan! Plus kukkuroittain possunsydäntä!

Ja tässä vielä juhlatulppaani ikinuorelta pikkuveikalta.

Lahja oli selvästi melkein yhtä mieluinen kuin vanhat jäytötuolit!
 
Seuraavaksi Nuppu kietaisi uuden aristokattihuivin kaulaansa ja näytti odottavan jotakin lisää.

Kauhistuin hieman, koska synttäribeibi oli selvästi show'ta vailla, mutta räppäri Juju ei ollut varmistanut vielä keikkaansa. Se kyllä kuittasi saaneensa Olgan synttäreiltä voittamani jumbosijalahjan, ja levy-yhtiön somefeedin kuvavirrasta näin, että muistikirja oli otettu heti käyttöön:



Yo! Vaikka Juju ei ole esiintynyt pariin vuoteen, se rakastaa yhä musiikkia.

Biitit saavat kuulemma pepun edelleen sheikkaamaan...

...mutta lyriikoiden kanssa on ollut vähän ongelmia.

Ettei Jujulla vain olisi vuosien räppäriuran jälkeen uudistumistarpeita?
Se on harkinnut konemusiikkiin siirtymistä ja taiteilijanimeä DJ sMAUg.

Nuppu ei kuitenkaan halua mitään jumputusta vaan kunnollista musiikkia.

Onnistuin houkuttelemaan Jujun lopulta juhlapaikalle, kun lupasin stailata sen uudestaan. Ei enää Star Wars -lippiksiä ja lapsellisia kultakettinkejä vaan jotain, mikä uppoaisi aikuiseen makuun. Eihän Nuppukaan ole enää mikään ruotohäntäinen untuvassa kieritelty kissanpentu vaan seitsenvuotias oman arvonsa erittäin hyvin tunteva ragdoll-leidi. Ja tadaa, tällainen on Jujun kypsempi look:


 
Aikamoisen charmantti muusikonretale, vai mitä? Onkohan luvassa akustista settiä?

Nuppu kiipesi uteliaana aitioon ja kurkisti hupsuskoopin läpi lavalle.
 
Juju naukui reteästi mikrofoniin ”Nöppis, Nöppis, sä veit possunsydämen”.
Sitten se renkutti kappaleet ”Ankkurin Nuppu” ja ”Villejä räggärejä.”

Nupun huomio oli taattu, ja se kiisi heti kauppaan ostamaan J. Ujulaisen kokoomalevyn.

Suosittelemme albumia myös muun rotuisille huligaanikateille maatiaisvillikkoja unohtamatta.

Synttärit jatkuvat tästä eteenpäin leikkien, herkuttelun ja suukkomylläköiden merkeissä.
Onnea vielä kerran, oma rakas Nuppu – olet vuosi vuodelta vain ihanampi! <3

perjantai 1. toukokuuta 2015

Hassunakkien lakitus

Kävin tänään vappukävelyllä, vaikka pupupiponi korvat lerpattivat tuulessa kuin viimeistä päivää. Läpätys korostui entisestään, koska kaikilla vastaantulijoilla oli arvokas ylioppilaslakki päässään. Oman seilorihattuni olinpaikasta minulla ei ole ollut havaintoa vuosikausiin, sillä mitä hattuihin tulee, arvokas ei ole adjektiivi, jolla suosikkipäähineitäni kuvailisin.
Prinsessamme Nuppu taas on hyvinkin arvokas eikä suostuisi
missään nimessä näyttäytymään vappubrunssilla ilman tiaraa.
Jopa Juju oli sitä mieltä, että emon pipovalinta oli tänään vähän ”ups”.
Huumorintajuani koeteltiin, kun molemmat katit olivat muka niin noloina puolestani, että peiton
alle piiloutuminen ei riittänyt, vaan häpeilypaikka löytyi petauspatjan ja aluslakanan välistä.

En nyt halua parjata rakkaita kissojani millään lailla, joten jätän teidän lukijoiden arvioinnin varaan, oliko Nupun ja Jujun seuraava varttitunti hengeltään arvokas vai apinallinen:

Tyylikkyyden määrittelee mielestäni se, tanssiko Juju foxtrottia vai gangnam stylea.
Entä miksi kummassa Nupulla oli niin kiire peittää aina kasvonsa?

Nuppu jatkoi härdelliään vielä siinä vaiheessa, kun Juju yhtäkkiä muisti, mikä päivä olikaan kyseessä. Se päätti tehdä äkkiä korjausliikkeen, jonka taltioin hetki hetkeltä, vaikkei minulla ollut totta puhuakseni aavistustakaan siitä, mitä pikku kissalla oli mielessään.

Aiemman hassuttelun perusteella kuvittelin, että Juju haluaa vain
vitsailla Nupun kustannuksella matkimalla sen meritähtiposeerausta.

Notkea poika pääsi yllättämään, sillä se käynnistikin pyykkikoneen.

Tuuhealle hännälle valittiin totta kai hienopesuohjelma.
Sitten häntä pääsi kuivausrumpuun, jossa se pöyhittiin ihanan kuohkeaksi.

Lopuksi tajusin, että Juitsihan halusi osoittaa minulle,
kuinka tyylikkään ylioppilashatun saa loihdittua
hätätapauksessa vaikka yöpöydän lampusta.

Nuppu-neiti oli riehunnan päätteeksi kovin unelias, mutta sekin
suostui demonstroimaan, että tyyli on aina kiinni asenteesta.

 Ihanan letkeää vappupäivää ja viikonloppua! 


lauantai 13. joulukuuta 2014

Kirje Korvakarvatunturille

Blogimme sivupalkissa pyöri menneellä viikolla kysely, jossa sai veikata, mitä joulukolli kärrää Juicy Fruitylle eli Juju-räsylle joululahjaksi. Ilahduin kovasti, kun pläräsin tänään vastauksia ja huomasin, että deluxe-kamera kiri kirkkaasti kärkeen, ja sen rantautuminen Hupsuttamoon onkin vain ajan kysymys. Jujukin oli asiasta mielissään, sillä se hallitsee jo poseeraamisen jalon taidon ja sen kauniit, selvärajaiset piirteet digibittiytyvät helposti jopa ilman salamaa:

Tällainen taulu sopisi heti vaikka modernin fotogeenikeskuksen vetonaulaksi.

Innokkaampi Juju sen sijaan oli kyselyn kakkostuloksesta: punaisesta urheiluautosta. Vaarallinen vauhti ja tiukat kurvit saavat huimapäisen poikamme tunnetusti venyttämään tassunsa suoriksi, eikä emoakaan haittaisi, jos pääsisimme joulupäivänä pienelle ajelulle tuliterällä sporttibemarilla. Kunhan Juju vain lupaa, ettei aja luu ulkona ja pidä ikkunaa auki niin, että lumi tuiskuaa emon naamaan. Nuppu ei tietenkään lähtisi ajelulle mukaan, sillä se haluaisi mieluummin asetella kotona höpsöjä pipoja uutukaiseen Bratz-kampauspäähänsä. 

Toistaiseksi Nupulla on leikeissä tällainen Bratz. Yllätin Nupun sovittamassa
nuken päähän emon uutta Wienistä ostettua hattua. Se kun on kissaneidistä
aivan eri luokkaa kuin kissamyssyt tai luppakorvakanipipot.

Nuppua silti nolotti, että tästäkin hommasta piti napata kuva blogiin.
Eihän se ole vielä saanut Bratzin meikkiä tai hampaita kuntoon.

Jujun mielestä emo on uusi hattu päässään niin nätti ja ihana!
Kuka voisi olla hurmaantumatta Jujun sanoista ja eleistä?

Kyselytuloksista vielä mainittakoon, että yhden äänen saivat risut! Tämän pahan mielen rosoäänen antoi mieheni, joka niskotteli meille alkuviikosta sattuneen viattoman virhearvion takia. Mies oli ihan itse jättänyt syömävalmiiksi huuhdellut tonnikalansa pöydälle niin, että eräs pieni räggäriraggari pääsi työntämään kuononsa herkkujen sekaan ja ehti anastaa sieltä yhden pienen tonnikalapalasen ennen kuin tilanne huomattiin ja äkkiä keskeytettiin. Asia kuitenkin sovittiin, ja mies väittää kivenkovaa, että Jujulla riittää kyllä huumorintajua risuvastauksen sulattamiseen.

Minulle oli onneksi heti selvää, mitä Juju viestitti tempauksellaan.
Niinpä meillä on nyt ekstrasatsi kissoille sopivaa tunaa.

Jujun mielestä neljä purnukkaa ei riitä korvaamaan
iskän huonoa huumoria. Onneksi kaapista löytyi
muitakin herkkuja.

Vaikka joululahja-asiat ovatkin nyt aika selvät, ehdotin, että katit kirjoittaisivat silti kauniin kirjeen joulukollille, joka asustaa Korvakarvatunturilla. Tällaisia toivomuksia ne minulle sanelivat:



Yritin ehdottaa, että kissat muokkaisivat pyyntöjään vähemmän käskyttävään suuntaan, mutta niiden mielestä joulukolli mouruaa itsekin sen verran muhkeasti, ettei se vähästä pahastu. Näin toivon minäkin, mutta lähetin silti varmuuden vuoksi hieman toisenlaisen kirjeen Zooplussalle. Jouluna paljastuu, mitä paketit pitävät sisällään! Sillä välin voitte muuten sivupalkista äänestää, mikä lahja sopisi parhaiten Nupulle...

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Hupsujen syysmuotishow

On täysin perusteltua, miksi Hupsu ja tosi höpsö ei ole muotiblogi. Tärkein syy on se, että Nuppu ja Juju elävät elämäänsä täysin nakupelleinä, joten päivän asuissa ei olisi kovin paljon variaatiota. Toisina päivinä itse kunkin turkki sojottaa enemmän ja toisina vähemmän, mutta vaatisi hyvin harjaantuneen silmän erottamaan muita vivahde-eroja. Toinen este muoti- ja life style -bloggaukselle on emon täydellisen nolo epätrendikkyys. Nuppu ei voi ikityylikkäänä fashionistana ymmärtää, mikä on mennyt pieleen, kun emoon ei ole kahden vuoden aikana vielä tarttunut ripaustakaan muotitajua. Eilenkin emo shoppaili ostoskeskuksessa, eikä mukaan tarttunut mitään etäisestikään uskottavaa. Vai mitä tuumaatte tästä ”löydöstä”, joka sai emossa aikaan ihastunutta hihkuntaa?

Jujusta emon uusi jumppapaita on ihana ja jotenkin tutun oloinen.
Mitä sitten, että se löytyi H&M:n lastenosastolta, vaikka emo
ei ole lapsi tai teini vaan iän puolesta muka hyvinkin aikuinen!

Nuppu oli nolona emon ostoksesta. Sen mielestä olisi tyylikkäämpää, jos emo
ostaisi Burberryn jakkupuvun, sitoisi tukan klassiselle nutturalle ja sipsuttaisi
toimistolle Manolo Blahnikin korkkareissa niin kuin Carrie Bradshaw konsanaan.


Emon piti oikeasti ostaa eilen kumisaappaat, sillä ensi viikoksi on luvattu sadetta ja vanhoissa, Barbapapan-värisisissä kalosseissa on reikä. Koska sopivan villejä saappaita ei löytynyt, emo jatkoi muita ostoksia intuitionsa ohjaamana ja hankki jälleen uuden syyspipon. Ostos oli kaikin puolin järkevä, sillä syyskuu lähestyy jo loppuaan eikä ensimmäisiin pakkasaamuihin ole enää kauan. Vanhoja päähineitä on toki kaapin täydeltä, mutta jokaisella on omat heikkoutensa, ja se hyväksyttäköön. Nuppu kieltäytyi ensin yhteistyöstä ostosten esittelyssä mutta sitten ajatus muotibloggauksesta alkoi hieman kutkuttaa sitä. Niinpä sain lopulta kokonaista kaksi kattia kanssani runwaylle esittelemään tämän syksyn hattumuotia. Tässä silmien täydeltä hupsujen, tosi höpsöjen ja täysin trendittömien syysmallistoa, var så goda:

Nuppu leikkii tässä kuvassa mainostavansa uutta kissanpetiä, koska se kirpaisisi vähemmän.
Totuus kuitenkin on, että kyseessä on emon pakkassäiden pelastus: nallepäähine,
jossa on mukana myös kaulaliina ja lapaset. Ostettu aikoinaan Münchenistä.

”OMG!” Nuppu huudahti, kun esiin kaivettiin viime kevään suosikkipäähine.
On sula ihme, että emolla on ylipäänsä enää työpaikka ja ystäviä.
Ja tässä sitten on se uusin härveli! Nuppu niin toivoisi, että emon pää olisi isompi eivätkä
nelivuotiaiden lasten pipot mahtuisi siihen. Vai onko pieni pää ja pienet aivot syy sille,
ettei emo millään ymmärrä edes trendikkyyden alkeita?
Juju rakastaa onneksi mamaa, oli sillä päässään mitä tahansa! <3
Nupullekin tuli kiire tunnustaa, että onhan emo emo,
vaikka välillä vähän muotiasioissa apua kaipaisikin.
Liika on kuitenkin liikaa! Nuppu päätti esittää kuollutta,
jotta kaikki ymmärtäisivät, ettei sillä ole pipovalintaan
osaa eikä arpaa. Vai onko pupu sittenkin Nuppusen mieleen?!