Boahtte giđa šaddet riikkabeaiválggat ja áirrasevttohasat gilvalit jienasteaddjiid jienaid háhkamis. Jus ovdalaš áiggiid lappilaš riikkabeaiáirasat leat háhkan jienaid sámiid rivttiid vuostálastimiin, de dál dilli soaitá rievdan, árvala Lappi universitehta davi politihka ja hálddahusa professor Laura Junka-Aikio.
Son vuordá miellagittuin, mo jienat bohtet juohkásit bellodagaid, erenomážit ruonáid, sosiálademokráhtaid ja guovddášbellodaga gaskka Lappi válgabires boahtte giđa riikkabeaiválggain.
– Árbevirolaččat Lappi riikkabeaiáirasat leat áiggiid čađa vuostálastán sámiid rivttiid. Doallá deaivása, ahte sámiid vuostálastimiin Lappi eanagottis soaitá fidnet jienaid. Goittotge sámediggeláhkaođastusas bohciidan riikkaviidosaš ságastallan leamašan hui eahpedábálaš. Vuosttas háve riikadásis lea sámiide boahtán ollu doarjja, mii lea vuhtton maiddái Davvi-Suomas, son čilge.
Ovdamearkan Junka-Aikio namuha sámediggelága bealis álggahuvvon adreassa, man leat vuolláičállán 18 000 olbmo. Son rehkenasttii, ahte Lappi válgabires adreassa leat vuolláičállán measta 2 000 olbmo.
– Jáhkán, ahte dát speadjalastá viiddit oaivilnuppástuvvama. Vaikko sámiid vuostálastin livččiige ain okta vuohki geahččalit háhkat jienaid, de dasa lassin lea dál badjáneamen maid nuppelágan jienasteaddjigoddi. Sin jienaid livččii vejolaš fidnet dainna, ahte doarju sámiid, son lohká.
Evttohasain Mikkel Näkkäläjärvi lea čielgasamosit profileren iežas sámiid rivttiid bealušteaddjin
Junka-Aikio lohká miellagiddevažžan Mikkel Näkkäläjärvi vejolaš válgamenestusa.
– Näkäläjärvi lea sosiálademokráhtaid evttohassan hástaleamen dálá riikabeaiáirasa Johanna Ojala-Niemelä. Das fuolakeahttá lihkostuvvágo son vai ii, čuovošin dan jietnameari, man Näkkäläjärvi oažžu.
Junka-Aikio čujuha dasa, ahte Näkkäläjärvi lea áidna sápmelaš riikkabeaiáirrasevttohas, guhte lea maid profilerejuvvon čielgasit sámeáššiid bealušteaddjin.
Son oaidná, ahte Näkkäläjärvi menestus geažidivččii Lappi jienasteaddjiid vejolaš oaiviliid nuppástuvvama sámeáššiin.
– Jáhkán, ahte son sáhtášii fidnet jienaid dánge geažil, mii de sáhttá boahttevuođas váikkuhit maiddái eará bellodagaide, mat čuvvot olbmuid oaiviliid nuppástuvvama, dadjá Junka-Aikio.
Junka-Aikio: ”Lappi guovllus leamašan dakkár ipmárdus, ahte olbmot eai jienas evttohasa gii figgá doarjut sámiid”
Junka-Aikio oaivvilda, ahte sámediggelága ođasmahttima vuostálastin riikkabeivviin bohciida ideologalaš ruossalasvuođain ovdamearkka dihtii eanageavaheami hárrái.
– Earret eará guovddášbellodaga jurdagat eanageavaheamis leat ruossalágaid sámiid eanageavahanvugiin. Lappi guovllus leamašan maiddái dakkár ipmárdus, ahte sámiid rivttiid vuostálastimiin doarjalit viiddit jienasteaddjigoddái, dahjege nuppegežiid olbmot eai jienas evttohasa gii figgá doarjut sámiid.
Son čilge ášši nu, ahte eanageavahanrivttiin háladettiin báikkálaččat vásihit, ahte ovtta etnalaš joavkku rivttiid nanosmahttin heajudivččii earáid rivttiid.
– Dát leat dakkár fádda, man oktavuođas leat ságastallan ja deattuhan, ahte sáhka ii leat ovttaskas olbmo rivttiin, baicce kollektiivvalaš rivttiin, ja váikkuhusat suopmelaččaide eai livčče geavadis mearkkašahttit. Jearaldat lea stuorát fidnuin, nu mo ruvkkiin.
Son fuomášuhttá, ahte dákkár baluid geavahit ávkin politihkalaš retorihkas. Son váldá ovdamearkan Mikko Kärnä menestusa Lappi válgabires namalassii sámiid vuostálastima geažil. Kärnä ii leat Lappi válgabire evttohassan boahtte giđa.
2.1.2023 dii. 16.45 Ođđasa gaskabajilčála divvojuvvon. Ovdal muitaleimmet ahte Mikkel Näkkäläjärvi lea áidna lappilaš evttohas, gii rahpasit doarju sámiid rivttiid. Ođas divvojuvvon nu, ahte Näkkäläjärvi lea áidna evttohas guhte lea profileren iežas sámiid bealušteaddjin.
