Oktiibuot 15 olbmo navdet leat oasálažžan roava rihkkosiin stuorra boazodollui laktáseaddji áššis. Guovddášrihkuspoles ja Lappi rádjegozáhus leat gárven rihkusollislašvuođa ovdadutkama, ja ášši lea ovdánan áššáskuhttinvihkkehallamii.
Guovddášrihkuspolesis muitalit, ahte ovdadutkama áigge leat dutkan earret eará roava ruhtabassama, roava behttosiid, roava meahcástanrihkkosiid ja roava luonddusuodjalanrihkkosa. Navdojuvvon rihkkosat leat dáhpáhuvvan golmma bálgosa guovllus.
Ovdadutkamis leat oktiibuot 15 rihkkosii oasálažžan navdojuvvon olbmo. Daguid navdet dáhpáhuvvan jagiid 2020–2025.
Guovddášrihkuspoles lea dutkan áššis ekonomiija- ja opmodatrihkkosiid ja Lappi rádjegozáhus lea dutkan meahcástan- ja luonddusuodjalanrihkkosiid.
Guovddášrihkuspolesa rihkusbajitkomissára Teemu Mäntyniemi muitala, ahte ovdadutkanollislašvuohta leamašan erenomáš viiddis.
– Mu áddejumi mielde gažaldagas lea okta viidáseamos boazodollui laktáseaddji ovdadutkanollislašvuohta, muitala Mäntyniemi.
Dutkanmateriála lea čoggon máŋgačuođi siiddu.
Gittaváldimat ja viessodutkamat
Ollislašvuhtii gullet sihke opmodat-, ekonomiija- ja meahcástanrihkkosat.
Guovddášrihkuspoles lea dutkan golmma bálgosa guovllus dáhpáhuvvan bohccuid suoládemiid ja suoláduvvon bohccuid čiehkamiid. Dasa lassin bođii ovdan ovdadutkama áigge eahpádus roava behttosis spire- ja johtolatvahágiid buhtadusaid meannudemiin.
Ášši ovdadutkan lea ádjánan.
Poles dieđihii áššis vuosttas geardde diibmá geassemánus, go guovddášrihkuspoles ja Lappi rádjegozáhus dutke davvin viesuid ja válde olbmuid gitta. Dasa lassin duoguštedje navdojuvvon rihkkosiidda laktáseaddji duođaštusmateriála.
Mäntyniemi lohká ášši dutkama goittot álgán jo olu árat.
– Dađe eanet in kommentere ášši dán muttus, lohká Mäntyniemi.
Yle dieđuid mielde poles lea geavahan ášši dutkamis iešguđetge bákkuhangoansttaid, dego navdojuvvon telefovnnaid teleguldaleami.
Poles muitala, ahte geasi ja čavčča ohcamiin čoggojuvvon materiála manne čađa ja dahke gažademiid.
Ruhtabassanrihkkosiid oasil navdet, ahte áššeoamasteaddjiid suoláduvvon bohccuid leat sirdán navdojuvvon olbmuid dahje sin lagažiid oamastussii. Dasa lassin navdet, ahte bohccuid leat dolvon sin namas njuovahahkii dahje bealljemearkkaid leat rievdadan.
Lágahis guovžžabivdu
Lappi rádjegozáhus lea bealistis dutkan 2025 giđa navdojuvvon roava meahcástan- ja luonddusuodjalanrihkkosiid.
Ollislašvuohta šaddá máŋgga iešguđetge dáhpáhusas, mat laktásit eanáš guovžža lágahis bivdui boazodoalloguovllus. Ovdadutkama vuođul rihkkosa motiivan leamašan boazovahágiid geahpedeapmi.
Navdojuvvon dagut leat dáhpáhuvvan cuoŋo-miessemánus 2025.
– Ovdadutkamis čoggon dieđuid mielde guovžžaid leat ohcan ja vuohttalan mohtorgielkkáin, man maŋŋá elliid leat gavdnjen lihkadit ja daid lihkademiid leat čuvvon máŋgga olbmo ovttasbarggus, muitala leutnánta Frans Hietanen Lappi rádjegozáhusas.
Ovdadutkama vuođul guovžžaid čuovvuma ulbmilin leamašan vuojehit guovžžaid dakkár báikái, gos daid lea álki goddit.
Ovdadutkama áigge leat boahtán ovdan maiddái stuorragazzalottiide guoski roava luonddusuodjalanrihkkosat. Ovdadutkama mielde ráfáidahtton goaskimiid leat geahččalan vahágahttit ja báhčit boaittobeale guovlluin.
Ollislašvuođas navdet sihke dan, ahte leat bivdán dárbbašlaš lobiid haga ja doaibman spiehkastatlohpeeavttuid vuostá bivddu oktavuođas.
Nuppi ášši rievttis
Maŋimuš moadde jagi áigge lea polesis leamaš máŋga boazosuolavuhtii laktáseaddji ášši Sámis.
Cuoŋo-miessemánus Lappi gearretriekti gieđahalai rihkusollislašvuođa, mas golbma olbmo leat áššáskuhtton roava suoládeamis ja roava vearistemis. Sáhka lea máŋgga boazosuolavuođas, mat leat dáhpáhuvvan Báišduoddara guovllus Ohcejogas.
Gearretriekti addá duomu áššis árvalusa mielde geasseluomuid maŋŋá.
