Anára searvegoddeviesu šiljus ledje maŋŋebárgga iđit olbmot movttegis ja vuordevaš mielain njuikemin linnjabiilla fárrui. Sámis vulge linnjabiilla dievva olbmot Turkui, Mátta-Supmii, gos lea dál jođus evangelalaš-luteralaš girkolaščoahkkin.
Dán čoahkkima oktavuođas Sápmelaččat girkus -fidnu loahpparaporta almmustahttojuvvo ja girku bivdá sápmelaččain virggálaččat ándagassii.
Anárlaš 18-jahkásaš Sáranne Näkkäläjärvi vuordá gealdagasas beassat duođaštit dán historjjálaš dáhpáhusa.
– Mun jáhkán, ahte gal mun muitán dán reaissu dán rádjai go lean boares áhkku, dadjá Näkkäläjärvi.
Vuohččulaš Tuula-Maija Magga-Hetta lea maid njuiken biilii. Su mieđušta mátkkis historjjá dovdu ja doaivaga čuovgasat boahtte áiggis.
– Dat buktá sápmelaččaid guovddážii, ahte mii leat ain leahkimen. Mu váimmu dat gal ligge, lean jo eallilan olmmoš ja leat leamašan olu rokkit dán luottas girkuin ja servodagain, muhto dál lea doaivva vuosttas dovdun, govvida Magga-Hetta.
Girku lea gearggus árvvoštallat doaimmaidis
Suoma girku earkebisma Tapio Luoma muitalii vuossárgga girkolaščoahkkima rabadettiin, ahte son boahtá girku beales atnut virggálaččat ándagassii sápmelaččain. Ándagassii atnun dáhpáhuvvá duorastaga Turku duopmogirkus girkolaščoahkkima oktavuođas, go Sápmelaččat girkus -fidnu loahpparaporta ja ávžžuhusat geigejuvvojit girkoráđđái.
Earkebismá Luoma deattuha, ahte dás lea sáhka namalassii ándagassii bivdimis iige vel ándagassii addimis dahje árpmis.
– Albma soabadeami ii olat, jus ii leat vuos soabadan iežas lossa historjjáin. Sápmelaččaid dáfus háliidat dán áššis beassat ovddosguvlui. Erenoamážit háliidat geahčadit, gos leat dahkan boastut ja bivdit ándagassii dan boasttuvuođa mii lea dagahuvvon, lohká earkebisma.
Girku ja sápmelaččaid historjjá lea leamašan máŋgga láhkai bávččas ja das leat guhkes ruohttasat. Earkebisma Luoma oaidná, ahte girku leamaš čielgasit almmolaš riektedoaibmi ja lea loavkidan sápmelaččaid iešmearridanrievtti, kultuvrraš identitehta ja olmmošárvvu.
– Leat olu suttut maid girku lea dahkan, earret eará sámegielaid geavaheami ja obalohkái sápmelaččaid kultuvrra ovdanbuktima gieldin dahje daid oaidnin eahpekristtalažžan. Okta lossadamos lea dat, ahte girku attii lobi roggat hávddiid ja váldit váinniid nálledutkamušaide.
Searvegottiin vurdojuvvojit konkrehta dagut
Ándagassii bivdin lea oassin sápmelaččaid ja girku gaskasaš duohtavuođa- ja soabadanproseassa, ja lea maid oassin Sápmelaččat girkus -fidnu, man ulbmilin lea leamašan giehtadallat sámiid ja girku gaskasaš oktavuođa.
Anára girkohearrá Tuomo Huusko lea čuvvon dán proseassa jo máŋggaid jagiid. Son illuda beassat duođaštit dán historjjálaš bottu.
– Mun sávan, ahte dat lea vuođđun buoret boahttevuhtii sápmelaččaide girkus ja obalohkái sámeálbmoga eallimii.
Ándagassii átnuma lassin son oaidná dehálažžan, ahte sámeguovllu searvegottiin váldet boahttevuođas Sápmelaččat girkus -fidnu ávžžuhusaid vuhtii.
– Mii geahččalit de girkoeallimis ollašuhttit daid áššiid, mat buktet konkrehta áššiid sápmelaččaid eallimii min girku siste, dakkár ovdamearkkaid ja symbolaid, muitala Tuomo Huusko.
