Suoma eana- ja meahccedoalloministtar Sari Essayah ádde Sámedikki ja sápmelaččaid kritihkka das, go Suoma bealde báikki olbmot eai beasa ávkkástallat ja bivdit buggeluosa Deanus. Essayah lea ieš maid fuolas Deanu rastábuođu váikkuhusain eamiluossanállái.
– Ministeriija ožžon dieđuid mielde buggeluosat goit besse álgogeasis goargŋut Suoma beallái ja daid besse bivdit EBI-guovddáža fidnuid vehkiin. Buđđui maid ráhkadedje ráiggi sihkarastin dihte atlánttaluosa goargŋuma, čilge Essayah.
Suoma Sámediggi gáibidii borgemánu álggus Norgga burgit rastábuođu farggamusat. 20 miljon ruvnnu máksán rastábuođđu lea Sieiddá gili buohta Norgga bealde. Buđđui vuodjan guliin sirrejuvvojit buggeluosat, mat dađistaga goddojuvvojit.
Báikki olbmot leamašan krihtalaččat buođu doaibmamis ja stuorámus fuollan lea dat, ahte buođđu heađušta deanuluosa goargŋuma. Sii maid sávašedje beassat bivdit buggeluosaid ja oaivvildit, ahte lea boastut, go dál Norgga eiseválddit bivdet buot luosaid.
Vaikko Norga oamasta ja hálddaša buođu, de Norgga eiseválddit leat čoahkkimasttán vahkosaččat eana- ja meahccedoalloministeriijain ja EBI-guovddážiin das, ahte mo buggeluossabivdu ovdána rastábuođu luhte.
– Mii leat ožžon dieđu, ahte norgalaččat leat ain dađistaga divustan buođu suopmelaččaid sávaldagaid mielde, vai eamiluossa beassá goargŋut buorebut. Norggas lea goit suverenitehta bargat iežas guovllu guoski mearrádusaid, deattuha Essayah.
Sámediggi fuolas guolástanárbevieruin ja vuoigatvuođain
Suoma Sámediggi lea gáibidan maid čálalaš čielggadusaid Suoma ja Norgga eiseválddiin buođu ceggemis. Dassážii Sámediggi ii leat vel ožžon vel makkárge vástádusaid, muitala Sámedikki vuosttas várreságadoalli Leo Aikio.
Ministtar Essayah mielde eana- ja meahccedoalloministeriija ii leat vel vástidan Sámediggái, go čielggadanbivdda lea boahtán luopmoáigge.
Sámediggi oaivvilda, ahte Deanu luossabivdu lea oassi sámekultuvrras ja eamiálbmotvuoigatvuođain. Danin buggeluossabivddu ferte dahkat vejolažžan Deanus dan láhkai, ahte dat doarju sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja árbevieru seailuma.
– Buggeluossabivdduin sáhtašii buhttet dan vahága, man atlánttaluosa váilun lea dagahan. Jus dat eamiluossa vel ovtta čáppa beaivve gierdá bivddu, de goit leat ain bivdoárbevierut ja kultuvrra seilon, dadjá Aikio.
Vaikko buggeluossa leage meroštallojuvvon vierisšládjan, de Jaskesábi guolli orru sajáiduvvamin davi jogaide. Aikio mielde dál galggašii čielggadit mo buggeluosa sáhtašii ávkkástallat.
– Galggašii guorahallat jođánepmosit, ahte mo dat sáhtášii váikkuhit Ohcejoga gieldda eallinfápmui ja sáhtašiigo dat buktit dietnasa gildii.
Eassayah dadjá, ahte sámiid rivttiid ja árbevieruid leat geahččalan váldit vuhtii guolástannjuolggadusa mearrádusain. Ministeriija áigu ain dás duohkoge deattuhit ášši, go ráđđádallet Norggain.
– Árbevirolaš bivdui laktašeaddji buggeluosa spiehkastatlohpebivddu maid berre ain ovddidit, oaivvilda ministtar Essayah.
Norga áiggošii burgigoahtit buođu borgemánu bealle muttus
EJB-guovddáža dieđuid mielde Norga lea bivdán Deanu rastábuođuin vádjit 28 000 buggeluosa. Norgga eiseválddit leat árat almmuhan, ahte burget rastábuođu borgemánu bealle muttus.
Sámedikki vuosttas várreságadoalli Leo Aikio lea goit sakka fuolas rastábuođu váikkuhusain.
– Ii gávdno makkárge dutkojuvvon diehtu das, ahte jorggihago luossa buođu luhtte eret ja vuodjá fas merrii. Vai máhccágo dat fas johkii. Danin mii gáibidit dán, go das sáhttet leat hui stuorra ja árvitmeahttun váikkuhusat sámekultuvrii, čilge Aikio.
Luondduriggodatguovddáš LUKE lea dutkagoahtán luossaveajehiid vádjoleami ja birgema mátkkis Ohcejotnjálmmis Deanunjálbmái. Dutkamušain háliidit oaidnit luossaveajehiid láhttema Sieiddá rastábuođu luhtte ja leago buođus eanet ávki go hehttehus. Bohtosat dán dutkamušas leat oaidnimis goit easka dán jagi golggotmánus.
Oalát buggeluosaid haga gal eai leat Deatnogátti olbmot báhcan, go rastábuođus fuolakeahttá buggeluosat besse goargŋut Deanu bajás. Dán geasi EBI-guovddáš mieđihii 16 bivdojovkui spiehkastatlobi buggeluossabivdui Suoma beallái. Oktiibuot bivdojoavkkut godde veháš badjelaš 2 000 buggeluosa iešguđetlágan bivdovugiiguin.
EBI-guovddáža mielde Suoma bealde buggeluossabivdu lea goit dál jaskkodan, eaige bivdojoavkkut leat šat dahkan dán vahkus bivdoalmmuhusaid. Spiehkastatlohpebivdu nohká borgemánu 15. beaivve.
