Vuohččulaš Orbosa Ovllá Niillasa ja Gábe Biera Biret-Elle Esko, Esko Palonoja lea vádjolan borgemánus 81-jahkásažžan. Son barggai guhká sámepolitihkain.
Palonoja lei vuođđudeamen Sámi parlameantta 1970-logu álggus ja doaimmai maiddái vuosttas bajis várreságadoallin.
Son lei mielde Sámi parlameanttas olles dan doaibmahistorjjá áigge gitta jahkái 1995. Go dálá Sámediggi álggahii doaimmas jagis 1996, de lei Palonoja aitosaš lahttun vuosttas válgabajis gitta jahkái 1999.
Esko Palonoja muitalii Yle Sámerádio jearahallamis jagis 2006, ahte mii oaččui su searvat politihkkii.
– Mis lei dovdu, ahte galgá beassat sámi áššiide váikkuhit, dajai Palonoja.
”Buorre sámepolitihkkaris eai leat vašálaččat”
Esko Palonoja vilbealli ja guhkesáigásaš sámepolitihkar Pekka Aikio muitala, ahte soai leigga lagažat. Mánnávuođa rájes soai jođiiga seamma bálgáid mielde. Vilbealleguovttos barggaiga ovttas nu meahcis boazobargguin go maiddái politihkasge.
– Esko lei hirbmat aktiivvalaš olmmoš. Son háliidii álot sámi politihka ovddidit ja lei gearggus dasa, muitala Aikio.
1970-logu doajáldagas vuođđudedje Suoma beale Sámis olu sámeservviid. Palonoja lei ieš maid vuođđudeamen Vuohču sámiid searvvi jagis 1971 ovttas Pekka Aikioin ja ednuinis Jouni Aikioin.
Ovttasbargu riikkarájáid rastá eará sápmelaččaiguin lei Palonojai earenomáš dehálaš.
– Jus mii eat bargga ovttas eará sápmelaččaiguin, mii eat birge. Dat lea deháleamos ášši, ahte mii sápmelaččat leat okta álbmot, Esko gal doarjjui dan. Ja sus ledje olu ustibat Norggas, Ruoŧas ja Ruoššas, muitala Aikio.
Palonoja ieš muitalii Sámerádio jearahallamis, ahte sámepolitihkkár galggai dovdat sihke Suoma ja sápmelaččaid historjjá ja maiddái kultuvrra ja globalisašuvnna.
– Lea dehálaš dovdat olbmuid vai sáhttá áššiid ovddidit. Muhto galgá maid guldalit iešguđet guovllu olbmuid. Dat ii oaivvil dan, ahte iežas prinsihpaid hilgu. Sáhttá váikko geainna háleštit ja eaige leat vašálaččat, govvidii Palonoja sámepolitihkkara buori iešvuođaid Yle Sámerádioi.
Ovddidii ođđaáigge eallima ja áššiid
Esko Palonoja lei riegádan Badje-Luiros badjebearrašii. Riegádettiin su sohkanamma lei Magga, muhto su áhčči Niillas rievdadii dan Palonojan, go guovllus ledje nu olu seamma nammasaš olbmot.
Palonoja barggai eallinagis bohccuiguin ja doaimmai maid Lappi bálgosa boazoisidin. Sápmelaččaid eananvuoigatvuođat ledje su váimmuášši.
– Sus lei čielga oaidnu ja son háliidii ovddidit ja mannat mielde ođđaáigásaš eallimii. Ii son dušše háliidan doarjut ja ovddidit daid boaresáigásaš áššiid. Son ipmirdii dan, ahte eananvuoigatvuođat lea okta vuođđoášši man galgá seailluhit, muittaša Pekka Aikio
Esko Palonoja hávdáduvvui Soađegillái borgemánu 30. beaivve.
