Dáiddár Nils-Aslak Valkepääs nappo Áillohaččas dahjege Áillus, nu mo oahppásat su gohčodedje, lea čállon golmma oasát girjeráidu. Áillohaš riegádii jagis 1943 Giehtaruohttasis ja jámii 2001 Espoos, Mátta-Suomas.
Dutki Marjut Aikio lea dutkan su eallima sullii 20 jagi. Son háliidii dovdat duođalaš Áillu, go lei gullan máŋggalágan muitalusaid su birra.
– Gii son lei olmmožin? Mii lei su suollemasvuohta, mo su dáidda riegádii. Mun in háliidan čállit Áillus nugo bassi olbmuid birra čállo, ahte son livčče dego deadjogovva, man liktejit gaskkohagaid. Háliidin baicca gávdnat dan duođalaš Áillu, oaivvilda Aikio.
Vaikke leage muitalus Áillohaččas, de dat muitala seammás maid sámiid kulturhistorjjá. Aikio oaidná, ahte Áillohačča ja sámiid kulturhistorjjá ii sáhte earuhit nubbi nuppis.
– Dat láktasit čavga oktii iige sáhte muitalit daid sierra ja dat lea sivva maid dasa, ahte das šaddá nu viiddis golmma oasát ráidu, čilge Aikio.
”Áilu lea sápmelaš ikona”
Aikio dutkamušaid mielde Áillohaš beaitalii olu iežas historjjá ja juoba duššadii reivviid. Son maid čiegadii olu áššiidis. Aikio figgá dutkamušas geavahit dakkáraš jáhkehahtti duohtavuođa bismára.
– Mun jurddašin, ahte Áilu lea nu mearkkašahtti dáiddár ja sápmelaš ikona, ahte lea áigi diehtit su birra duođalaš olmmožin ja dahkat vuoigatvuođa sutnje, su iluide ja morrašiidda, oaivvilda Marjut Aikio.
Boahtte jagi galggašedje almmustuvvat eallingearddi guokte maŋimuš oasi. Giehtačállosat girjiide leat jo gárvá. Nubbi ja goalmmát oasis muitalit su mátkkiid birra miehtá máilmmi ja su barggus juoigin ja nástin lávddi alde.
– Muhto maiddái su stuorra prošeavttain. Vuosttas mearkkašahtti lei loddesinfoniija Sápmi Lottážan. Dan maŋŋá buot leavai nugo jiellan loddesinfoniijas gitta Beaivi, áhčážan -girjái.
Dutkanbargu álggii dološ reivves
Marjut Aikio gávnnai Sárestöniemi museas dovddus diktačálli reivve, man lea beaivádan dáiddár Reidar Särestöniemi miessemánus 1970. Reivves lei cealkka, mii bovttii dutki beroštumi: ”Dat lappalaš, gean ráhkistat ja son ráhkista du.”
Dalle Aikio árvidii, ahte gažaldat lei Áillohaččas. Aikio diđii muhtin veardde sudno gaskavuođas.
– Dát reivve bohciidahtii mu dutkat lasi sudno gaskavuođa, ja dalle mu ávžžuhedje čállit Áillus eallingeardde, muittaša Aikio.
Sihke suopmelaččat ja sápmelaččat movttiidahtte su čállit Áillohaččas.
Go son dutkagođii Áillohačča eallima, de gáttii ahte diehtá ja beare čálista girjji, muhto jođánit sutnje čielggai duohtavuohta. Ledje dušše ovdagáttut ja veháš hutkojuvvon legeanddat.
– Gal dihten unnán loahpaloahpas sus. Áillu birra lea čállon olu, muhto su eallimis, sogas, bearrašis, sus olmmožin, su gaskavuođain, duođalaš diehtu sus ja su dáidaga ruohttasiin, dain lea hui unnán diehtu.
Marjut Aikio lea dutkan Valkeapää soga gitta 1600-logu rájes. Dutkamuša mielde Áillohačča eallin ii lean álki. Son muitala girjjis, ahte Áillohaš lei soahtemánná ja eváhkku. Máŋgasat Áilohačča fulkkiin jávohuvve eaige háliidan hállat Áillohaččas.
– Juhán Duommás fuolkke mánáin ožžon mávssolaš dieđuid Áillus. Son ovdamearkka dihtii muitalii Áillu ja Kaj Franck gaskavuođas. Franck lei dávjá Beattegis Áillu luhtte, muitala Aikio.
Dáiddárat Kaj Franck ja Reidar Särestöniemi váikkuheigga sákka Áillohačča eallimii ja su dáidagii.
– Ovdamearkka dihtii Kaj Franck oahpahii su visuálalašvuhtii ja veahkehii su gávdnat iežas dakkárin go lea. Reidar Särestöniemi fas oahpistii su govvadáidagii ja fámolaš ivnniid geavaheapmái. Särestöniemi maid movttiidahtii su diktet, oaivvilda Aikio.
Girjji čállin váldán 20 jagi
Dutkanproseassa áigge Marjut Aikioi lea vehážiid mielde čielgan, makkár persovdna Áillohaš lei. Son ii leat dego earát.
– Su persovdna lei áibba eahpedábálaš, son lei karismáhtalaš, sus lei erenomáš modji, mii suonjardii birrasii. Dát modji ja karismáhtalašvuohta rabai sutnje buot uvssaid. Son lei roahkkat buot áššiiguin, maiguin álggii, dadjá Aikio.
Aikio čállá eallingearddis maid áššiin, mat hástaledje Áillohačča.
– Áillus bosso sihke vuostebiekkat ja miehtebiekkat. Visot ii lihkostuvvan ja son duššástuvai maid, dadjá Aikio.
Marjut Aikioi dán eallingearddi dutkan ja čállin leamašan hui miellagiddevaš. Dat válddii sus 20 jagi ja lea gáibidan olu návccaid. Proseassa olis son lea beassan deaivat suopmelaš dovddus dáiddáriid nugo Oiva Toikka, Lasse Mortensson ja eará beakkániid.
– Leahan dat leamašan hui lossat, go lea ferten olu čohkkát, olu johttit ja deaivvadit olbmuid. Áillus lei viiddis fierpmádat, mas eai ovdal diehtán.
