Máŋggat Turku duopmogirkui boahtán sápmelaččat sihkko gatnjaliid eret muođuin, go earkebisma Tapio Luoma ánui Suoma evangelalaš-luteralaš girku ovddas sápmelaččain.
Nu dagaiga maid anárlaš Evá Hánssa Hilma, Hilma Mustonen ja naantalilaš Veahčak Ásllat Ovllá Uhca-Máreha Maiju, Maiju Lukkari.
– Mus gal bohtet dakkár dovddut, ahte in sáhte oba iešge jáhkkit. Mus gal bohte gatnjalat čalmmiide, go nu bivde ándagassii mis. Mus gal váibmu rahpasii, govvidii Mustonen dovdduidis ipmilbálvalusa maŋŋá.
– Mu guoskkahii dat, go bivde nu njuolga ándagassii, go ledjen smiehttan ahte mo ándagassii bivdin ollašuhttojuvvo. De mun jurddašin buot máttuidan, geaid mun guottán váimmustan ja liikkistan. Jurddašan, ahte dat mearkkašii issorasat, dadjáges Lukkari.
Maiddái Tauno Ljetoff lei dovdduid siste ipmilbálvalusa maŋŋá. Sus illá gávdnojedje sánit govvidit dan, maid lei aiddo vásihan.
– Dan ferte vehá suoskkadit vel. Olles dát meassu, mo dat lei ráhkaduvvon ja jurddašuvvon. Munnje šattai dakkár dovdu, ahte earkebisma lei dan ášši duođai smiehttan, ja háliida bargat ovttas sápmelaččaiguin.
Maiju Lukkari jáhkká, ahte dán ándagassii bivdimis ii leat mearkkašupmi dušše girku siste muhto baicca maiddái olles servošis. Son ieš lea vásihan rasismma sápmelašvuođa dihte.
– Lean gártan oahpahit maiddái iežan mánáide, ahte go leat jođus gávttit badjelis de ferte ráhkkanit dasa, ahte midjiide huikkašit. Mu leat cielahan hui fasttit. Dát ii leat girku vihki, muhto dat govvida servodaga árvvuid, Lukkari lohká.
Son sávvá, ahte dáhpáhusas lea viiddis mearkkašupmi dasa, mo sápmelaččaid oidnet.
Ándagassii addin lea sierra proseassa
Nu mo earkebisma Tapio Luoma iešge jo árat dajai, dás lei sáhka namalassii ándagassii átnumis. Ándagassii addin boahtá leat sierra proseassa, iige ándagassii bivdinge vel dása nohkan.
Luoma vásiha, ahte ándagassii bivdima proseassa álggii jo iešalddes jagis 2012 go bisma Samuel Salmi šállošii girku doaimmaid persovnnalaččat iežas bealis.
Maiddái Oulu bisma Jukka Keskitalo guorrasii dasa ovdal ievttá virggálaš ándagassii átnuma.
– Dat ii leat dakkár, ahte lea dušše okta dáhpáhus, muhto dat lea sierra proseassa, man čađahit. Dat lea juoga dakkár, mii ii noga dušše ovtta buolvva vásáhusaide, muhto das gieđahallat čiekŋalis, kollektiivvalaš servoša muittuid, dadjá earkebisma Luoma.
Magga: ”Sáhka ii leat dušše dolin dáhpáhuvvan áššiin”
Sámi sosiálaráđđi Ristenrauna Magga ii lean vuos njuorrasan ándagassii átnuma maŋŋá. Son oaivvilda, ahte dál girku galgáge čájehit konkrehtalaš daguiguin, ahte áigot duođas dás ovddos váldit sámebarggu vuhtii.
– Mun evttohin jo vuosttažin, ahte girku galgá dahkat dakkár sámeprográmma, mas leat dat konkrehtalaš doaimmat ja mihttomearit. Dat hávit leat nu čiekŋalasas, ándagassii addin ii nie fal leat vejolaš. Dáinna áššiin galgá girkuin ovttasbargat.
Magga oaidná, ahte dás ii leat sáhka dušše beare dolin dáhpáhuvvan áššiin. Son oaivvilda, ahte muhtin searvegottiin vel otná beaivvege vuhtto sápmelaččaid badjelgeahččan.
– Ovdamearkka dihte Márjjábeivviin Heahtás go sámegiella gullui ja sápmelašvuohta oidnui girkotekstiillain, de muhtumat váidaledje ahte girkus dahkko arena gos čájehallat. Dat dadjet, ahte oktage sámegiel sátni lea liiggás olu Eanodaga girkus. Dat ii leat láhppon gosage.
