Näytetään tekstit, joissa on tunniste positiivisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste positiivisuus. Näytä kaikki tekstit

torstai 4. heinäkuuta 2013

Hymyilyttää

sillä nyt näitä onnenkantamoisia tulee ovista ja ikkunoista ja otan kaikki kiitollisuudella vastaan. Sain yhden n. 25 tunnin projektin, johon kävin toimistolla vain kouluttautumassa ja saan tehdä se kotoa käsin oman aikatauluni mukaisesti. Eli aamukuudesta teen töitä siihen asti kun prinsessa herää ja sitten saan rauhassa hoidella hänen aamupuuhansa ja viedä kesäleirille. Sitten paiskin hommia kesäleirinsä ajan neljä tuntia tauotta ja saan lopettaa kahdelta iltapäivällä. Parhautta.

Ja sitten tulee vielä viikonlopuksi ystäviä grillailemaan. Ja sääennustekin on hyvä.

Enkä edes pyydä anteeksi tätä yltiöpositiivista postausta.

kesäleiriltä tuli tuomisina äidillekin näin hieno muffinssi

lauantai 10. lokakuuta 2009

Tänään olen (myös) kiitollinen

Sydänystävä muistutti sähköpostissaan niistä pienistä asioista, joista kannattaa välillä ihan kiittää. Joten tässä.
Tänään kiitän siitä, että
- kuuma vesi riitti iltapäiväiseen suihkuun asti
- Prinsessa koko päivän nukkumaan menoon asti superhyper hyvällä tuulella (illan lopuksi tullutta, väsymyksestä johtunutta känkkäränkkäkohtausta ei lasketa)
- ruohonleikkurin vika korjaantui vain yhden 9 euron osan uusimisella
- löysin kirsikankivi tyynyni ja 3 min mikrossa lämmitettynä antaa hetken helpotuksen niveliini
- löysin 59 sentillä valokuvakansioita omien askartelujuttujen säilytykseen
- löysin hiekkapaperia 99 sentillä yhteen white paper -projektiin
- Koo on kertonut mulle ainakin 5 ohi mennnen kertaa rakastavansa mua - viimeksi äsken patiolle mennessään sanoi "by the way, je t'aime"
- Prinsessa on tullut syliin omasta halustaan ja rutistanut + antanut suukon
- Droghedassa ei satanut koko päivänä
- minulla on ystäviä, joille kirjoitella

ja paljosta muustakin olen kiitollinen. Nuo tulivat tajunnanvirralla.

perjantai 7. elokuuta 2009

Mitä nyt tekisin

päivä täynnä huolta ja huojennusta.

Nyt ovat kaikki seikkailijat majoittautuneet huoneisiinsa ja istun itsekseni alakerrassa ja mitä muutakaan tekisin kuin bloggaisin. Olohuoneen lattialla täydellinen kaaos. Keittiön jo siivosin kuntoon, mutta mietin että jos nyt korjaan kaikki lelut ja askareet 4,5 ja 8 veen jäljiltä niin todennäköisesti kun aamulla herään niin tilanne jopa pahempi. Joten "bloggaamaan, bloggaamaan joka aamu sännätään..." ai onkin ilta.

Huolia ja huojennuksia
- 13v & 16v lähtivät kaksistaan Dubliniin
+ olivat kotona ennen kuin pimeä koitti
- tulin kotiin ja totesin että ulko-ovi auki, hälytykset poissa eikä ketään kotona
+ 13v ja 16v eivät vain olleet osanneet laittaa ovea lukkoon ja hälytyksiä päälle
++++++ kukaan ei ollut käyttänyt tilaisuutta hyväkseen
- riittääkö kilo ranskalaisia 2 teinille, 2 aikuiselle ja 2 kasvavalle
+ riittivät
- Pääsenkö yhteyksiin Koon kanssa, kun maaseudulla yhteydet vähän niin ja näin
+ sain tekstiviestin

Työelämästä ei kommentteja... Päiviä jäljellä 15 ja maanantaina työterveys tutkii, että olenko kykenevä tekemään nuo päivät...





Luulin, että kamera ei tallentanut mitään kuvia, mutta löysinkin sieltä jotain jotka laitoin hämäämään. Kuvilla ei mitään tekemistä tekstin kanssa

perjantai 17. heinäkuuta 2009

Perjantai-ilta - meinasin purnata

Odotin perjantaita. Odotin ja odotin. Viikko tuntui ehkä pisimmältä ikinä. En pystynyt kunnolla edes päivittämään tätä blogia, kun ei oikein tullut mieleen positiivisia asioita. En silti halua muuttaa päätöstäni, että tänne vain niitä kivoja juttuja. Mietin kyllä jo uuden "purnaan, paasaan ja vaikerran" blogin perustamista... mutta kun ne negatiiviset asiat muistaa muutenkin.

Nyt sitten kaivan niitä ilon pisaroita, jos en muualta niin lähipiiristäni

+ kahdeksankymmpiset vanhempani ovat hankkineet upo-uuden auton hyvin toimivan (tosin yli 10 vuotiaan) autonsa tilalle. Pääasiallisin syy tietojeni mukaan ilmastoinnin puute vanhassa autossa. Joutuvat tosin odottamaan autoa syyskuuhun asti, kun haluamaansa väriä-mallia tms. ei ollut maassa
+ täällä on ollut tosi mukavan kesäisiä iltapäiviä, kaikista sääennustuksista huolimatta
+ jouduin tänään liikennekaaoksen joukkoon sivutieltä päätielle, näin tilanteen etukäteen ja jo kiukkusin mielessäni miten ikinä pääsen liikenteen joukkoon: kun pääsin risteykseen asti ENSIMMÄINEN päätiellä oleva autoilija päästi mut edelleen!
+ hyvä ystäväni on ryhtynyt miettimään isoa muutosta elämässään ja siitä voi koitua mullekin kaikkea kivaa
+ löysin alennuksesta "meidän" viiniä, jota tarjosin Koolle kun hän oli ensimmäistä kertaa luonani syömässä. En silloin uskaltanut ostaa ranskalaiselle ranskalaista vaan ostin silloista italialaista suosikkiani, josta sitten tuli "meidän" viini.
+ samasta kaupasta löysin tuoreen kokonaisen lohen edulliseen hintaan, savustuspussissa uunin NAM!
+ sain kaksi kiitos-sähköpostia asiakkailta
+ vihdoin ON perjantai-ilta ja käperryn kohta Koon kainaloon sohvalle ja tiedän että ruikuttamalla kanava vaihtuu ja katsomme jotain yltiöromskua Top Gearin sijaan

IHANAA VIIKONLOPPUA!

perjantai 15. toukokuuta 2009

Pieniä iloja

Eilen oli sateisuudesta huolimatta aika pirteä päivä ja tapahtui hauskoja sattumoisia, jotka oikeastaan alkoivat jo keskiviikkona.
- Fiiun bensamittari näytti punaista kun hain Koon junalta ja päätimme kiertää kuitenkin yleensä halvimmalle bensikselle, bensis oli kiinni mutta näytti hintaa 1,11 euroa / litra mikä muillakin asemilla. Emme sen enempää kierrelleet vaan ajoimme kotimatkan varrella olevalle bensikselle enkä ollut uskoa hintaa: 1,08 (oli ollut päivällä 1,11)
- Yleensä sovimme Koon kanssa kumpi lottoaa niin nyt olimme molemmat ostaneet kupongit (yksi meidän tapa tukea hyväntekeväisyysjärjestöjä ;O))). Voitimme molemmilla kupongeilla raaputusarvat.
- Eilen sain parkin aivan lääkäriaseman oven edestä ja selvisin alle 5 minuutissa kun kaikki paperit olivat valmiina
- En joutunut selittämään miksi haluaisin uuden ajan 24h verenpainemittaukselle, kun respan tyttö sanoi, että olikin soittamassa kun heidän mittarinsa rikki ja joutuu uudelleen organisoimaan kaikki ajat! Kun soittaa uudelleen on helpompi sitten sopia mulle sopivampi aika
- Huokaisin hetken koska oli "school run" ruuhka ja mietin että milloin joku päästää mut väliin eikä ryntää vihreisiin valoihin: kun olin laittanut vilkun että tämä tätsä haluaisi ulos parkkiruudusta niin toinen auto pysähtyi ja ystävällinen nainen heilutti kättään että menepäs siitä
- Olin jo parkkimittarilla seuraavassa etapissani, kun kuulin ystävällisen heloun ja tarjosi mulle maksettua parkkilappuaan kun oli jo lähdössä ja sanoi, että parkkiaika jää käyttämättä eikä huolinut maksua. Olen tehnyt näin monta, monta kertaa itse mutta mulle tarjottiin lippua ensimmäisen kerran (parkkipaikka selllainen all-day-parking missä minimi ja koko päivä maksaa 2 euroa)

Tästä päivästä tulkoon yhtä hyvä päivä! Piirros myös mun & Prinsessan näpertelyblogissani, mutta ilahduttakoon nämä saparopäät kaikkien perjantaita:

sunnuntai 15. maaliskuuta 2009

Sunnuntaiaamu

Eilen illalla oli taas yksi niitä ilmaisia elämän herkkuhetkiä. En viitsinyt tuhlata "vapaata" koti-iltaani Prinsessan nukkumaan menon jälkeen telkkaria katsomalla, joten pujahdin suihkun jälkeen ulkoilmassa kuivuineiden, raikkautta hohkaavien ja tuoksuvien lakanoiden väliin kirja kädessä kymmenen aikaan. Tekstasin Koolle "bonne nuit" ja nautin epätavallisesta yksinolosta. Laitoin radion päälle ja sieltä tuli live irkkumusiikkia jostain pubista. Pidän kyllä pubi-illoistakin (varsinkin sen jälkeen kun niistä tuli savuttomia) ja erityisen mukavia ne ovat silloin kun on elävää musiikkia, mutta eilen en olisi iltaani sellaiseen vaihtanut vaikka olisi ollut babysittereitä jono oven takana.

Irkkumusiikki ja pubin hälinä ei oikein sopinut tunnelmaani, joten sammutin radion. Ehkä kaksi sivua luettuani olen nukahtanut ja heräsin ensimmäisen kerran kun kello näytti 04:37. Olin virkeä, mutta en kuitenkaan noussut ylös (niinkuin joskus teen), vaan jatkoin lukemista. Vähän ennen kuutta tuli sitten Prinsessa ilmoittamaan että on aamu. Nyt olemme olleet reilun tunnin alakerrassa ja eilen ennen nukkumaan menoamme suoritettua tavaroiden paikoilleen laittamista ei kyllä enää usko kukaan. Nyt on lattialla brazit ja barbit somassa kaaoksessa. Ei haittaa, siivoan ennen kuin papaKoo tulee kotiin.

Aamuaurinko valaisee ihanasti kotimme. On rauhallista. Lähden keittelemään kahvia. Tästä tulee hyvä päivä!

torstai 12. helmikuuta 2009

Ilta ennnen perjantaita

Koska olen luvannut itselleni, että tämä blogi muistuttaa mua niistä positiivisista asioista joita jokainen päivä tuo tulleessan niin NYT täytyy myöntää, että on ollut vähän hankalaa päivittää tätä blogia. No mitä positiivista hankaluudesta sitten viimein löydän: Sen että positiivisuutta sitten kuitenkin löytyy vaikka välillä todella täytyy hakea - tässä kuitenkin listaa:
* meillä kummallakin vakituinen työpaikka
* asuntolaina /kk on yhä pienempi kuin meidän yhteiset vuokrakulut vuonna 1999 - 2005 / kk
* olemme pysyneet työkykyisinä sitten töihin paluuni
* meillä on yhä ystäviä myös tällä saarella
* on SKYPE ja tekstiviestit ja sähköposti ja blogi ja Facebook pitää ei tällä saarella olevat ystävät lähellä
* selvisimme liukkaista keleistä naarmuitta (autot ja me)
* Ryanair lentää yhä kummankin kotimaahan ja tarjoaa edullisia lentoja kevään mittaan

Nyt katse tulevaisuuteen ja miettimään miten viettää kesällä 5-v hääpäivää... (PapaKoo surffaa läppärillä lentohintoja)

Positiivista iltaa kaikille tämän riemun saattelemana:

keskiviikko 21. tammikuuta 2009

Onnenkantamoisia

Kolmas vapaa iltapäivä tuli käytettyä tosi tehokkaasti ja se oli täynnä onnenkantamoisia ja hyviä hetkiä.

Kun lähdin työpisteestäni niin ikkunasta näin että sataa kaatamalla, kun pääsin ulko-ovesta ulos sade oli pysähtynyt ja pääsin kuivana autolle.

Tulin ensin kotiin kahville ja noutamaan pakettikortin, kotona oli vielä toinenkin pakettikortti eli säästyin ylimääräiseltä ajolta.

Olin varautunut, että mun pitää maksaa yhdestä paketista mutta en sitten joutunutkaan jostain syystä mitään maksamaan.

Olin pyytänyt puhelimitse uusimaan lääkereseptini ja kun kävin hakemassa sitä niin olin varautunut maksamaan 15 euroa - sitä ei tällä kertaa perittykään.

Tällä kertaa apteekissa oli kaikki lääkkeet varastossa ja en joudu hakemaan toista kertaa.

Ruokakaupassa oli tarjouksessa just ne muutamat tuotteet, joita menin hakemaan (jugurtti ja leipä). Mainostivat avoimesti, että "cheaper than in Lidl". Kassalla kaikenlisäksi asiakaspalvelija parhaasta päästä, ystävällisyyttä sydämestä ei opetettuna.

Poikkesin vielä Puola-kaupassa hakemassa pikaisesti maksamakkaraa ja löysin Baltic herring silliä - aiemmin en ollut nähnyt. Lauantaina varmaan syödään uusia perunoita ja silliä.

Prinsessan synttäripaketeista (jotka siis hain postista) löytyi mulle Anna ja suklaakahvia sekä aivan huippu Heli Laaksosen 2009 seinäkalenteri. Kiitos Suomeen äidille ja siskolle.

arvatkaa lottosinko...

torstai 15. tammikuuta 2009

Hyvä päivä


Eilen kostean illan jälkeen pikkupakkasessa Fiiu sanoi: vummmmmmmmm, vummmmmmmmmm, vummmmmmmmmm eikä käynistynyt. Soitin äkkiä kolleega S:lle naapuriin, ja hän oli vasta sulattamassa jäätä kiehuvalla vedellä tuulilasista joten lampsimme Prinsessan kanssa sinne ja saimme kyydin hoitoon ja töihin. Päälimmäisenä mielessä oli, että ihanaa kun on tällainen tilanne että lähellä apu, eikä se että autossa joku vika. Siitä alkoi hyvä päivä.

Ensimmäisenä laitoin pomolle lomahakemukset:
* Tyttöjen viikonloppu helmikuun 20.pvä - neljä päivää irti arjesta ilman miestä ja lasta. Hyväksytty.
* 5-v hääpäivän ympärille anotut lomapäivät kesäkuussa. Hyväksytty.
* Ystävien häiden ympärille anotut lomapäivät heinäkuun lopussa. Hyväksytty.

Sitten vielä Prinsessan haku hoidosta järjestyi. Kolleega B, joka asuu myös täällä ja tekee töitä vaan ma-ke, lupasi hakea Prinsessan 20.2. hoidosta että voin ottaa Ryanairin aamulennon ja papaKoo ehtii aamulla viedä. En edes kysynyt - juteltiin vaan siitä että Koon vaihdettava aikaiseksi vuoroksi ja lähdettävä aikaisemmin töistä ja mun otetttava kalliimpi lento että voin viedä hoitoon. Mieletöntä.

Kotiin tultuani buukkasin lennot helmikuulle ja alan jo olla täpinöissäni.

PapaKoo käynnisti auton ongelmitta eli kosteus + pakkanen oli väsyttänyt Fiiuni. Nyt on 9 astetta lämmintä joten ei pitäisi olla ongelmaa, mutta S lupasi jälleen olla apuna jos on.

Oli hyvä päivä.

keskiviikko 10. joulukuuta 2008

Positiivisuutta pitää välillä ihan etsiä

Kun aloitin blogini, aloitin sen jotensakin päiväkirjamuodossa. Tavoitteeni oli että kirjaan tänne päivien aurinkoisia ja positiivisia puolia, jotta niitä voin selata jälkeenkinpäin. Niin usein muistaa vain ne negatiiviset asiat, tunteet ja kokemukset. No eilinen... yritetään vaikka luettelomuodossa.

Aamu
Löysin kuin löysinkin prinsessalle puhtaat ja silitetyt vaatteet jotka lopulta kelpasivat, mulla on loistava skraba jolla sain auton ikkunat nopeasti raavittua irti jäästä, sain hyvää jäärata-ajo harjoitusta kesärenkailla ekat kilometrit, olin ajoissa töissä.

Työpäivä
Mulla on vakituinen työpaikka, kanttiinista saa juomakelpoista kahvia alle euron muki, työpaikkalääkäri totesi työkykyiseksi kunhan jatkan lääkekuuria noin maaliskuulle ja että on olemassa lääkitys jolla pysyn työkykyisenä, työkaverit osaavat hauskuuttaa.

Kotimatka
PapaKoo soitti ja oli niin paljon paremmassa kunnossa että oli lähtenyt jouluosotoksille pohjoisen puolelle (ei ollutkaan hakenut vielä prinsessaa hoidosta), ei ollut enää liukasta, fiiu kulkee 120km/h kevyesti ja ongelmitta, että on mukava hoitopaikka, jossa prinsessa viihtyy hyvin ja että ehdin sinne lopulta ajoissa, en kaatanut joulukuusta sisääntullessani.

Ilta
Kun ruoka ei ollutkaan odottamassa, sain tehdä illalliseksi mitä itse halusin, sain kolmannen nimeni nimipäivälahjaksi Sainsbury Magazinen, soittaessani onnitellakseni äitiäni hänen nimipäivänsä johdosta, sainkin puhua rauhassa isäni kanssa kun äiti oli jouluillallisella ja siellä muutenkin kaikki hyvin, pääsin suht ajoissa nukkumaan

Ei aina ole helppoa vain positiivisia asioita löytää ja paljon jäi päivästä kirjaamatta, mutta onnistuin kuitenkin!

Tämä aamu ollut jo nyt hyvä kun kerrankin prinsessa nukkuu niin sain omaa aikaa tunnin verran. Onneksi olen yleisesti ottaen aamuvirkku ja viideltä nouseminen oli ok.

Nyt onkin edessä viikon viimeinen ja koko vuoden täyspitkä työpäivä ja papaKookin ymmärsi, että mulle on "hieman" stressittömämpi kotimatka kun tiedän että hän hakenut neidin hoidosta...

Kepeää keskiviikkoa!