Tänään on ollut hyvin lämmintä.
Koirakaverin kanssa käytiin aamupäivän puolella lenkillä ja auringon puoleista korvaa ihan kuumotti, kun taas toinen kylki oli varjon puolella viilessä.
Iltapäivällä roskia viedessäni pihatien ylämäessä oli yhtä kuuman tuntuista kuin helteiden aikaan. Lämpö tuntui niin mukavalta, kun oli pari edellistä päivää ollut viileämpää (pidän ulko-ovea takapihalle auki lähes koko päivän ja välillä tuntuu hyvinkin kylmältä).
Koirakaveri on halunnut muutamana päivänä jäädä lenkin jälkeen makaamaan multapenkkiin, mukavahan siihen viileään on asettautua. Tänään maltoin jäädä hetkeksi seuraan istumaan ja katselemaan ympärilleni. Toivoin, että eilinen amiraaliperhonen lentelisi tänäänkin oreganon kukilla. Ei näkynyt.
Puisto-osaston työntekijä on pitkästä aikaa leikkaamassa puiston nurmea. Otin kuvan tästä kukasta, ennen kuin leikkuri sen silppuaa maahan. Ihan pahaa tekee, kun ajattelen kuinka monta tuhatta hyönteistä tuolla pitkässä heinikossa ja kukkien seassa on ja nyt päätyvät surman suuhun. Ei jää perhosille ja pörriäisille kukkia, joista etsiä ruokaa 😭
Mutta olisihan pihoilla kukkia, tervetuloa vaan!
Oi oi miten suloisuia pikkukukkasia. Aina kannattaa istahtaa ihmettelemään maailman kauneutta.
VastaaPoistaEhdottomasti! Hetken pysähdys luonnon keskellä antaa mahtavasti iloa ja kauneutta arkiseen päivään.
Poista