torstai 30. toukokuuta 2019

Kituviikon kohentelua

Tällä viikolla ei ole kannattanut puutarhassa ja taimitarhassa muuta tehdä kuin kitkeä ja kastella, sillä tällä kituviikolla kylvetyt ja istutetut pitäisi lähteä huonosti kasvuun. Koirakaveri on turhan innokas apulainen maan kääntämiseen, joten tänään keskityin takapihalla siivoamaan ja järjestelemään. Paljon olikin roskaa lentänyt laatoille, ja puista lentää kukkien terälehtiä lisää. 

Sisko poisti parvekerempan tieltä lattiaritilät, 
jotka päätyivät meidän pihalle. 
Kavensin yhtä ritilää sahaamalla siitä pois kolmen laudan leveydeltä palan. Isomman laitoin keittiön ikkunaseinustalle ja pienempi oli pituudeltaan passeli etupihan rautapenkin eteen. 

Loput kaksi jäävät odottamaan, että mieskulta muuttaa mieltään niiden käytöstä. Mielestäni ne kävisivät hyvin pöydän alle laattojen tilalle, mutta mieskullalle pitää antaa aikaa totutella ajatukseen Ü
Tuossa suojaisassa ja lämpimässä nurkassa aion kasvattaa osan tomaateista ja ehkäpä myös chilipaprikat. Ritilä on juuri sopivan pituinen kahdelle kasvatuslaatikolleni, mutta ehkä laitan siihen vain toisen ja viereen ruukkuja. Laatikoissa on kuusi pyörää alla, joten niitä voi liikutella ja ehkä toisen laatikoista pidänkin maassa ja siirtelen kasvien paikkaa olosuhteiden mukaan. 

Oikeanpuoleisen laatikon kohdalla (edessä) oli viime kesänä kuormalavan päällä tuo mieskullan tuoma lavakaulus ja siinä olleessa kasvatussäkissä kasvatin Hot Lemonini. 
Tämä tuulinen helatorstai innoitti puhdistamaan lumen aurauspaikalle kasaantunutta hiekoitussoraa, jota levittelin lisää hostan ympärille. Tuulenpuuskassa pudotin lapiollisen soraa muovin päälle ja toivoin tuulen vievän seasta mahdollisimman paljon kuivaa irtoroskaa mennessään. Sama toistui monta kertaa. Olihan se työlästä, roskaa oli paljon, mutta en halua maatuvia oksanpätkiä soran joukkoon. Siirsin tuohon hostan viereen seinustalta vapautuneen irtolaatan ja soraa riitti myös sen alle. 
Naapuri on poistanut pihansa kohdalta syreeniaitaa, joka vaikuttaa myös meidän pihan tuuliolosuhteisiin jonkin verran. Tässä voi nyt loppu viikon vielä kituilla ja tehdä istutussuunnitelmia. Miettiä, mitä laitan maahan ja mitä ruukkuihin kasvamaan. Maissille ei olekaan sitä suojaisaa paikkaa enää, jota sille suunnittelin. 

Ylihuomenna alkaa kesä ja ensi viikolle onkin ennustettu jo hellepäiviä. Saa nähdä millainen  kesä on tulossa. Jatkuuko lämmin ensi viikon jälkeenkin vai tuleeko vielä kylmiä jaksoja. 

Mukavaa viikonloppua!

-Sari-

maanantai 27. toukokuuta 2019

Juhannusruusun nuput

Jos nyt tulisi helteisiä päiviä, juhannusruusu alkaisi kukkimaan.
Ja vielä eletään toukokuun viimeisiä päiviä!

Illalla kävin ennen nukkumaan menoa katsomassa, mitä puutarhalle kuuluu. Siellähän oli kirjaimellisesti tarjottimella kerättävänä kotiloita. Kymmenkunta niitä oli kerääntynyt nauttimaan kitkemisjätteistä. Viime vuonna kotiloita oli hyvin vähän, nyt olen poiminut maasta jo kymmeniä tällaisia isoja. 
Hyvä kun tuli piipahdettua pihalla!
Hauskaa viikkoa, helatorstaita kohti kulkien!

-Sari-

sunnuntai 26. toukokuuta 2019

Rakastuin naapuriin

Nimittäin tuohon Marketanpuistoon.
Voi olla suurpiirteinen ja sanoa naapuriin, kun sijaitsee tuolla ihan kävelymatkan päässä. Jos joku kyselee, missä asun, niin vastaan yleensä, että siinä melkein Marketanpuistoa vastapäätä Ü 
Harva vaan tietää, missä päin koko puisto on! 
Tulevien päiväretkien kohde keväällä, kesällä ja alkusyksystä.
Eväät reppuun ja aikaa nauttia elämyksistä, yksin tai kaksin.  
Paikka näytti niin erilaiselta kuin ensimmäistä kertaa siellä käydessäni. Siitä onkin varmaan jo lähemmäs kymmenen vuotta. 

Pehtoorinkujalla tuli usein piipahdettua Cosy and Countryssa ja viereistä puutarha-aluetta kierreltyä ja vanhoja tammia ihmeteltyä, mutta puistossa en ole käynyt. Onneksi olimme tämän viikonlopun kotona ja pääsin nyt viettämään lauantain Kevätpuutarhapäivillä. Aikaa oli kierrellä ja vietinkin siellä melkein sen viisituntisen.
Tulppaanit kukkivat, samoin moni puu. 

Ihanat värit, valkoinen ja tumma vieretysten.
On siellä paljon katseltavaa. Kannattaa käydä tutkiskelemassa ja etsimässä vinkkejä omaan pihaan ja puutarhaan.





Oli ihana käydä, vaikka siellä "tuhlaantuikin" hyvä työpäivä. Olisi voinut touhuta ulkosalla, tänään kun sadetta ennustettu lähes koko päiväksi. Mutta nyt keskitytään niihin askareisiin, joita voi puuhastella sisällä. Vaikka korttiaskarteluun ja pyykinpesuun. 

Kun omassa pihassa ei juuri nyt ole paljon kukkivia kasveja, niitä sai ihastella Marketanpuistossa. Odotan jo innolla, millaiselta siellä näyttää elokuussa ja ruska-aikaan.
Illalla taas jännitetään, onko tänäänkin sinivalkoisten päivä.
Suloista sunnuntaita, sateen kera tai ilman!

-Sari-

lauantai 25. toukokuuta 2019

Toivottua vesisadetta

Heräsin sateen kohinaan ja pohdin, ennätänkö ämpäreineni ulos ennen kuin sade lakkaa. Sadekuuroja tuli useampia ja nyt on kaksi sankollista sadevettä ensi viikon kasteluihin.
Eilen varastosta etupihalle nostamani taimetkin saivat sadekylvyn. Toin ne sisään kasvilampun alle lämpimään kuivumaan. Kyllä tuo ulkoilma vankistaa varsia, taimet näyttävät nyt oikein hyviltä.

Nyt lähden kohti Marketanpuistoa katsomaan, mitä Kevätpuutarhapäivät tänä vuonna tarjoavat. 

Aurinkokin jo pilkahti pilvien raosta Ü
Mukavaa lauantaita!

-Sari-

perjantai 24. toukokuuta 2019

Syreenin tuoksua ja valkokukkaisia puita


Tule aamuhun hymyilevään
tule tuoksuun syreenein!

Ens´ kukkasista kevään
ens´ seppeleen ma tein.

Kevät lintujen laulussa helää
koko elämän ihanuus. 

On sille ken varjossa elää,
joka suvi ihme uus.

-V.A.Koskenniemi-
runo Ihme jatkuu myöhemmin

Eilen oli erittäin hämärä päivä. Aurinko alkoi paistamaan vasta yhden aikoihin iltapäivällä, kun kävimme koirakaverin kanssa puistolenkillä myöhäisen lounastauon päätteeksi. 
Muutamia tunnelmakuvia tuosta hetkestä.

Tuomesta leijailee kukkien valkoisia 
terälehtiä peittäen maan alleen.
Puistoa reunustaa vielä hetken valkokukkaisten puiden jono.
Kauempana puistossa kukkii kolme hedelmäpuuta ryhmänä.
Kauempaa näyttää, kuin tuossa olisi yksi valtava suuri puu.
Valkoisia kukkia.
Ja violetteja syreeninkukkia. 
Sateisena päivänä on mukava palata 
näihin auringon lämmittämiin kukkaisiin hetkiin.

Tule aamuhun hymyilevään
tule tuoksuun syreenein!

Ens´ kukkasista kevään
ens´ seppeleen ma tein.

Sadekuurot ne pilvensä harmaat
ohi ajoivat kyynelöin.

Nyt loistavan nään mä sen varmaan
suven suurin toivein, töin.

Mukavaa viikonloppua!

-Sari-

torstai 23. toukokuuta 2019

Taidekorttikurssilla

Kässäfestareilla oli tarjolla neljä korttikurssia kahden ihanan hollantilaisen naisen johdolla. Osallistuin perjantain ensimmäiseen taidekorttikurssiin, jossa opettajamme Mariette koukutti taustojen tekoon Nuance-jauheväreillä. 

Vieläkin ihastelen aikaansaannoksieni väri-ilottelua päivittäin Ü 
Ensimmäiseen korttiin valitut värit eivät olisi voineet olla enempää mieluisia. Kortti aivan hehkui oranssin ja pinkin lämpöä. Melkein hihkuin ääneen, niin iloinen olin mallikortin nähdessäni. Oma korttini jäi sen rinnalla ihan hailakaksi. 
Kortti rakentui pohjustamalla ensin tausta kahdella Nuance-värijauheella
Kun paperi oli kuivunut (kuumailmapuhaltimella nopeutettuna), tehtiin päälle kuvioita sapluunalla. Ja seuraavaksi leimaamalla.
Ja vielä muutamia pieniä leimattuja yksityiskohtia.
Korttiaskartelussa joutuu välillä hakemaan tarvikkeita keittönkaapista tai siivouskomerosta. Tämän kortin valmistamiseen tarvittiin hieman valkaisuainetta. 
Lopuksi lisäsin muutaman sydänhelmen.
Tämä kortti ei ennättänyt perille vielä äitienpäiväksi, mutta äitihän on tärkeä ja ajatuksissa vuoden jokaisena päivänä. Ilahduttakoon äitiäni silloin, kun saapuu määränpäähän.

Toinen kortti valmistui keltaisin ja vihertävin värein.
Ja tätä tekstien paloittelua tykkään käyttää korteissa ja tageissa. Useamman hyvän tekstin leimasettejä on vain niin vaikea löytää. Yksittäin myytäviä kaipaan enemmän.
Magentan osastolla kävin kartuttamassa askartelutarvikkeita leimasimilla, Nuance-värijauheilla ja ensimmäisillä hankkimillani sapluunoilla. Kun jostain saisin vielä pienen purkillisen valkaisuainetta, pääsisin testailemaan tuota värin poistamistakin.

-Sari-

sunnuntai 19. toukokuuta 2019

Kuin kesäpäivä

Nyt kun olen käyttänyt kaiken jaksamiseni puuhasteluun, on aika istahtaa hetkeksi lepäämään ja nauttimaan tästä kesäisestä sunnuntaipäivästä ja lasillisesta kuohuvaa.
Ensin tein kukkakierroksen lähialuueella. 
Nyt kukkii luhtalemmikit sinisinä pilvinä vihreällä nurmella.
Muutama tulppaani oli karkuteillä, toinen kukkii takapihallamme aidan vieressä ja toinen lähellä matonpuistelutelinettä. 

Tuo oranssipunainen saisi jäädäkin tähän meidän pihalle, 
on niin kivan näköinen väriläiskä. 

Se on ottanut kasvukaverikseen sireenintaimen. 
Pihan nurkassa hostan lehdet ovat rullalla. Poistin ympäriltä muovisuojuksen ja yritän pitää soralla kotilot poissa kasvustosta. Lisään jossain vaiheessa vielä ympärille kananmunan kuoria. 
Olen parina edellisenä vuotena siirtänyt vanhasta perennapenkistä turveharkkoreunaa suunnitelmissa olevaa uutta kukkapenkkiä reunustamaan. Nyt on rönsyansikki hyvin juurtunut paikoilleen, vaikka luulin sen viime kesän kuivuudessa kuolleen kokonaan. Kastelu ja alla olevan savimaan kosteus on auttanut pitämään juuret elävinä. Nyt voin alkaa perustamaan tuohon viereen uutta kasvualustaa eli kaivuuhommaa jossain vaiheessa tiedossa.
Meillä on perennapenkissä oma nokkoskasvusto. Tuosta saan lisärautaa nokkoslettuihin tai uutan nokkosvettä kutsumattomien vieraiden torjuntaan tai kasvien lannoitteeksi. 
Liljat ovat vielä evakossa muovikassissa. 
Hyvin ovat siinäkin tuuheutuneet.
Vaikka nyt tuulee aika kovasti, toin tomaatintaimet ensi kertaa ulos karaistumaan. Nostin vauvasängyn takapihalle ja sain tomaatit siihen kivasti kerättyä varjoisaan paikkaa lähelle seinustaa. Tomaatintaimia jäi minulle kymmenen, joista muutama pääsee kesäkuussa uuteen kotiin. Tässä osa taimitarhastani Ü
Ovat venähtäneet sisällä pitkiksi taimiksi, varret saisivat jo vankistua. Yritän pitää sisällä lämpötilan viileämpänä, mutta se onnistuu vain etäpäivinä, kun saan pidettyä silloin takaovea auki.
Mieskulta kasasi ulos pihapöydän, kun ensin putsattiin sen paikalta pihalaattojen rakoset koivunsiemenistä ja muista roskista. 

Tänään on tämän vuoden ensimmäinen ulkoruokintapäivä. Lämpömittari näyttää vielä melkein 25 astetta, vaikka aurinko on kääntynyt jo aikaa sitten eikä lämmittä enää pihaa. Vain pöydälle yltää vielä viimeisiä lämmittäviä säteitä.  
Pihalla ei olisi pystynyt puuhastelemaan ilman tätä hyttyslyhtyä. Loppui huitominen, kun sain kynttilän sytytettyä ja karkoite alkoi vaikuttamaan. Mainio keksintö tämä on ja kestävä. Tykkään etenkin lyhdyn luukun magneettikiinnityksestä. Sellainen täytyisi olla kaikissa kynttilälyhdyissä, niin kestäisi availemiset. 
Näitä lyhtyjä löytyy muun muassa Tokmannilta.
Tästä sunnuntaista olen nauttinut kuin kesäpäivästä. Ensimmäisen kesäkukan ostin keskiviikkona Muhevaisella käydessäni. 
Tämä rusokki valloitti hunajaisella tuoksullaan. 

Nyt alkaa olla jo ruokailun aika, joten siirryn 
keittiöön kasaamaan meille salaatin. 

Ihanaa sunnuntain jatkoa ja terveiset
täältä pihalta linnunlaulun saattelemana!

-Sari-