Ryytimaan kuulumisia

Ryytimaan yrtit eivät ihan samaa vauhtia ole lähteneet kasvuun, kuin tuo villi luonto, mutta kyllä vain puutarhan puoleltakin jo elovihreää löytyy. Toki luvassa on vielä kylmiä päiviä ja pakkasöitä, joten ei tähän toukokuun alkuun enempää kasvua toivoisikaan. 

Monivuotisia minulla ei ole aiemmin talven yli ollut muita kuin perennapenkissä kasvaneet minttu ja oregano. Tämä hyötyviljely ottaa siis täällä ryytimaalla vielä ensiaskelia. Vuosi sitten opettelin pienestä siemenestä alkaen kasvatusta ja tänä vuonna opettelen lisää sekä kasvatusta että käyttöä ja laajennan uusiin lajeihin.

Eilen pihapuuhien lomassa kävin kurkistelemassa viime kesäisiä kasvustoja. Kiva, että nämä viime kesän ensikertalaiset ovat selvinneet talven yli, ihan vain kasvatussäkissä talvehtien. 

Iisoppi on huulikukkaiskasveihin kuuluva puolipensas, joka kasvaa aurinkoisella paikalla hiekkapitoisessa ja hyvin ojitetussa maassa. Suomessa iisoppia käytettiin pitkään apteekkirohtona astmaan, keuhkoputkentulendukseen ja liman irrottamiseen hengitysteistä. Sitä on käytetty myös ulkoisesti haavojen, mustelmien ja ihosairauksien hoitoon. 

Iisoppia en ole hankkinut rohto- tai mausteyrtiksi, vaan ennemminkin mesi- ja karkotekasviksi sekä tietenkin myös koristamaan kukkasillaan ryytimaata. Tänä vuonna testataan iisopin hyöty kaaliperhosten karkottamiseen. Sen pieniä sinisiä kukkia tosin voi käyttää koristamaan ruokia, joten ehkä siihen käyttöön tulee myös. 

Laventeli on myös huulikkukkaisten heimoon kuuluva puolipensas ja sinikukkainen, kuten iisoppi. Viihtyy aurinkoisella paikalla ja kasvupaikan tulee olla laiha, hiekkainen ja hyvin ojitettu. Laventeli on hyvin antiseptinen yrtti ja sillä on rauhoittava vaikutus. Eteeristä öljyä tuleekin laitettua muutama tippa suoraan tyynylle hyvien unien ja kauniiden unien toivossa. 

Laventelin hankin koristeeksi sopivien kukkien sekä tuoksun takia. Jos pihalla olisi amme, laventelia voisi kasvattaa reilusti ja käyttää kylpyveteen sekoitettuna. Keittiön puolella laventelinkukkia voi sekoittaa sekä sokeriin että suolaan.

Laventelin pitäisi suojata etanoilta, joten 
sen voi sijoittaa penkkiin reunakasviksi. 

Sitruunamelissa, sydämen ilon yrtti. Se on monivuotinen sitruunalta tuoksuva ruoho, josta myös mehiläiset tykkäävät. Sitä käytetään yrttinä ruokien ja juomien maustamiseen ja myös koristeluun. Raparperijuomiin sitruunanelissa käy mainiosti. Säilyy parhaiten pakastettuna ja öljyssä ja viinietikassa.

Hankin sitruunamelissan kesäjäätelöt ja -juomat mielessäni. Viime kesänä se sai olla lähinnä koristekasvina, koska minttu kasvoi niin hyvin, että käytimme yksistään sitä. 

Venäläinen rakuuna on heikkoaromisempi mutta satoisampi rakuunalaji. Se myös talvehtii paremmin kuin ranskalainen rakuuna ja tuottaa siemeniä lisääntyäkseen. Rakuunaa pidetään yhtenä hienoimmista mausteista. Se on hyväksi sydämelle ja maksalle, parantaa ruokahalua ja ruoansulatusta, on antiseptinen ja laukaisee kouristuksia.

Venäläinen rakuuna yllätti nyt keväällä kasvattamalla punaiset alut "lampunvarjokehikkoruukkuun". Mietin kauan aikaa, mikä siinä on talvehtinut. Nyt se on jo kasvanut näin isoksi ja tunnistettavaksi yrtiksi. Viime kesänä se oli vielä niin hintelä, että en maistanut sitä lainkaan. Tässä matkan varrella oppii, että siemenestä kasvatettavat eivät ihan heti ensimmäisenä kesänä ole niitä taimitarhasta ostettujen isojen taimien veroisia, vaan vaativat jopa useampien vuosien esikasvatuksen.

Italianolkikukka eli curry-yrtti huumaa vahvalla tuoksullaan. Tämä yllätti kyllä säilymällä yli talven. Sen ei pitäisi talvehtia kasvimaalla, mutta sen voi talvettaa sisällä viileässä, noin viidestä kymmeneen asteisessa tilassa. Curryn tuoksun leijaileminen pihalla kertoi sen olevan hengissä ja nuo vihreät lehdet vahvistivat asian. 

Curry-yrttiä käytin viime vuonna kanaruokiin ja kasvivartaana jättäen varren päähän vihreän tupsun. Maku tulee esiin, kun yrttiä paistaa kuumalla pannulla ensin ja lisää sitten ruokaan. Curry-yrttiä voi käyttää myös viherkasvina kukkaryhmissä. Myös yhdistäminen oreganon, salvian ja timjamin kanssa samaan ruukkuun tekee istutusryhmästä mielenkiintoisen asetelman. 

Oregano eli mäkimeirami on monivuotinen ruohokasvi, jota käytetään rohtona ja mausteyrttinä. Eterisenä öljynä käytetään virtsatie-, suolisto- ja keuhkotulehdusten hoidossa. Oregano vaikuttaa virkistävästi, yleiskuntoa kohottavasti. Eteerisen öljyn tymoli ja karvakroli estävät bakteerien ja sienien kasvua. 

Mäkimeirami on kasvanut meillä perennapenkin reunalla monta vuotta. Viime kesänä jouduin poistamaan perennapenkistä kaikki muut kasvit paitsi köynnösruusun ja tämä on talvehtinut muovilaatikossa syreenin alla. Selviytynyt on ja nyt se pitää istuttaa yrteille perustamaani ryytimaahan kasvamaan. 

Minttu kasvaa aurinkoisella kasvupaikalla, jossa maa on voimakasta ja kosteutta säilyttävä. Minttu leviää hyvin laajalle juurirönsyjen avulla. Mintuille kannattaakin varata oma, eristetty kasvualue ja myös eri minttulajit kannatta pitää erossa toisistaan, etteivät ne risteydy keskenään. Minttu sopii lammasruokiin mutta myös salaattien ja jälkiruokien mausteeksi.

Meillä minttu on saanut levitä perennapenkissä ja sitä tupsahtaa milloin mistäkin, kuten tämä pikkuinen rypäs penkin ulkopuolelle betoni- ja puulaatan kulmauksessa. Perennapenkissä se ei ole tukahduttanut muita kasveja ja lienee yhtä vanha kuin oreganokin. Viime kesänä kasvatin minttua myös isossa ruukussa mojitoa varten. Saa nähdä ovatko selvinneet pakkasesta.

Ennen kuin siirryn uusimpiin yrttiostoksiini, esittelen useamman vuoden saviruukussa kasvaneen ruohosipulin, jonka kaivoin esiin tavaroiden alta. Siellä se oli kuin varkain kasvattanut vihreitä varsiaan. Kesäksi pitää ostaa uusia taimia.

Steviaan tutustuin viime vuonna Lahden messuilla, jolloin ostin ensimmäisen taimen. Stevia kasvoi ruukussa kesän pihapöydällä ja sään viiletessä siirsin sen sisälle. Minulla ei ollut mitään tietoa stevian kasvatuksesta, joten annoin sen olla talven olohuoneen ikkunalla välillä kastellen. En katkonut edes kuivuneita varsia. Alkuvuodesta se alkoi kasvattaa uusia versoja. Ostin stevian siemeniä, mutta vielä en niitä kylvänyt. Ostin sen sijaan toisen valmiin taimen (kuvassa) Pihapiirimessuilta. Tämä onkin tuuhea yksilö, joten se lienee pistokkaasta lisätty.

Steviaa voi siis kasvattaa siemenistä ja myös pistokkaista. Se on asterikasveihin kuuluva  ruohokasvi, joka kasvaa trooppisessa ympäristössä. Se siis tykkää lämpimästä ja aurinkoisesta kasvupaikasta. Viljellään avomaalla tai ruukussa patiolla ja parvekkeella. Tai ihan vain taivasalla kuten minulla oli viime kesänä, Pärjäsi hyvin, kun oli oikein lämmintä.

Siemeniä ei peitetä, vaan ne tarvitsevat itääkseen valoa. Siemenet kylvetään maalis-huhtikuussa kosteudesta huolehtien. Koulitaan, kun ensimmäiset varsinaiset lehdet kasvavat. Stevia on hallanarka kasvi, joten karaisemista sekin tarvitsee ennen ulos viemistä ja  maahan istuttamista. 

Syksyllä stevian varret leikataan ja kasvukaudella sen tyveen alkaa kasvamaan uusia versoja. Näistä laitetaan pistokkaat juurtumaan. Latvomalla lehdistä tulee makeampia. Sato korjataan ennen kukkimista, kun kasviin alkaa ilmestyä nuppuja. Varret kannattaa leikata aamulla, jolloin se on makeimmillaan. Stevia ei kuki aina, joten aina ei kannata jäädä odottaamaan noita nuppuja Ü Tuoreita lehtiä käytettäessä ne murskataan, jotta makeutta irtoaa juomaan. Kuivattuna lehdet tulee käyttää vuoden kuluessa. 

Steviaa käytän yleensä makeuttamaan teetä. Se auttaa myös vatsavaivoihin, hoitaa haavoja, suuhygieniaa, diabetesta, korkeaa verenpainetta, hiivatulehdusta ja iho-ongelmia. Ja hillitsee myös makeannälkää. Jo yksi murskattu lehti makeuttaa kannullisen juomaa. Liika stevia kitkeröittää maku. Kokeilemalla löytää sen omaan suuhun sopivimman määrän.  

Basilikaminttu onkin veikeä lajike. 
Tämä täytyy pitää erossa muista mintuista.

Keltakirjava sitruunatimjamini on jo komea mätäs. Timjamia käytämme muun muassa marinoitaessa koipinuijia. 

Timjami eli tarha-ajuruoho on huulikukkaiskasveihin kuuluva puolipensas. Desinfioivana ja limaa irrottavana käytetään rohdoskasvina kurkunpään ja hengitysoireiden hoidossa mutta myös haavojen ja tulehdusten hoidossa sekä ruoansulatusvaivoihin. 

Tarha-ajuruohon ja nurmiajuruohon risteymä sitruuna-ajuruoho sopii hyvin kasvatettavaksi ruukussa ja myös koristekasvina kivikossa. Erinomainen mesikasvi. Talvehtii etelässä, mutta muistettava suojata hyvin kevätauringolta. Ei rohdoskäyttöön, vaan esimerkiksi kalan ja liharuokien mausteeksi sekä sopii hyvin myös vihannesruokiin ja salaatteihin. 

Salvia on huulikukkaiskasveihin kuuluva puolipensas. Maustekasvina salvioista käytetään ryytisalviaa. Salviassa on estrogeenisesti vaikuttavaa hormoonia, jolla on suotuisa vaikutus vaihdevuosien hormonaalisiin vaivoihin (ehkäisee hikoilua ja lievittää kuumia aaltoja) ja kivuliaisiin kuukautisiin. Sillä on myös verensokeria alentava vaikutus. Tulehtuneisiin ikeniin voi tehdä salvian lehdistä suuvettä tai pureskella tuoreita lehtiä. Eteerisessä öljyssä on paljon myrkyllistä tujonia, joten pitkäaikainen ja runsas käyttö voi aiheuttaa vakavia hermosto- ja ruoansulatushäiriöitä.

Salvia poistaa ruoasta rasvaista makua ja korostaa taas ruoan omaa makua. Liharuokien lisäksi salviaa käytetään kaali-, sipuli- ja papuruokiin. Salvialle hyviä yrttikavereita ovat persilja ja rosmariini. 

Loppujen lopuksi ryytimaani on tällä hetkellä hyvinkin monilajinen, kun kaikki yrtit on koottu tällä tavalla yhteen postaukseen. Tästä puuttuvat vielä basilikat, joita aion laittaa kasvamaan viittä eri lajiketta. Tällä hetkellä taimina on tavallista basilikaa ja pikkubasilikaa. Ja pitäähän tähän vielä lisätä persilja ja tilli, joiden makua rakastan yli kaiken. 

Yrttien ominaisuuksiin tutustuessani en enää yhtään ihmettele, että yrttejä paljon käyttävät ihmiset voivat paremmin kuin me pohjoisessa asuvat suomalaiset. 

Pihan nurkkaan kiinnitettiin aitaan teline, johon saan roikkumaan osan työkaluista. Nyt ei tarvitse joka kerta kiertää etupihalle varastosta niitä hakemaan. Tämän kevään hankintoja on tuo valkoinen kevyt lapio pienempiä kaivamisia varten. Meillä sitä kutsutaan nyt naiselliseksi lapioksi Ü

Tänään on tullut ihanasti sadetta, luonto on puhdistunut ihan silmissä. Nyt saa kerättyä sadevettä kasteluun, ainakin seuraavaa kastelupäivää varten. 

Päivällä piipahdin muutaman kerran takapihalla vilkaisemassa eilisiä aikaansaannoksia ja malttamattomana siirsin varastosta sinne jo muovisen kasvulaatikon. Sen kokoa en osannut hahmottaa, ennen kuin näin sen seinän vierustalla. Nyt voin alkaa suunnittelemaan, mihin kohtaan mitäkin sitten aikanaan laitan. Huudettuna on vielä peräkärryllinen isompia ja pienempiä kukkaruukkuja, muovisia ja savisia, joten ainakaan kasvatuspaikoista ei ensi kesänä tule pulaa. Neliöistä ennemminkin. Siis jos kaikki huutoni menevät läpi. 

Aamulla pitää heti herättyä tarkistaa, 
onko maa valkoisena.

-Sari-