Makaroonivelli - vellien retrokunkku

Mä jo niin päätin kuvaa ottaessa tänään illallispöydässä etten postaa enää tätä retroherkkua vaan kun Insta-tililleni terhinkeittiossa tupsahti innostuneita kommentteja niin pakkohan se on muistuttaa lukijoita edullisesta arkiruoasta.

Olisin siis ehdottomasti laittanut vellin nätimpään lautaseen :).

Meillä makaroonivelliä keitettiin lapsuudessa viikottain, milloin äiti ja milloin isä. Aina maistui.

Taisi olla äitini joka opetti mummolareissuilla pikkumiehen syömään ja tänään 12v. totesi että parasta ruokaa ikinä. Ja meillä tätä keitetään joka viikko.

Eihän tässä nyt proteiinia hirveästi ole, ainoa tulee maidosta ja juustosta leivän päällä :).

Niin ja meillä makaroonivelli syödään aina voisilmällä, kylkeen tuoreita ruispaloja Oltermanni-siivuilla sekä kylmää sinistä maitoa. Ruispaloja menee puoli pakettia ja maitoa vähintään litra, meidän kolmen kesken.

Makaroonivelli:

• normipussi täysjyvä makarooneja
• 1 litra punaista maitoa
• 2 rkl vehnäjauhoja + 0,5 dl maitoa
• suolaa

Keitä makaroonit suolalla maustetussa vedessä al denteksi. Noin 10 minuuttia.

Siivilöi ja kaada makrut kattilaan.

Kaada perään litra maitoa sekä keskenään sekoitetut vehnäjauho + maito suurusteeksi. Anna poreilla kunnes velli sakenee. Sekoita koko ajan jottei maito pala pohjaan.

Mausta suolalla.

Meillä tätä keitetään siis aina tuo pussillinen litraan maitoa, lisää tarvittaessa maitoa jos velli menee liian sakeaksi. Nyt ihan lähivuosina vaihdettiin makrut täysjyvään, eikä sitä maussa huomaa ollenkaan.

En tiedä onko tämä Kainuulainen herkku vai syödäänkö muuallakin Suomea? Oisko kenelläkään tietoa alkuperästä?

Herkkuruokaa helposti - Valio CREA ruokakerma pelastaa arkipäivän kokkailut!

Blogiringin kautta sain jälleen mielenkiintoisen työtehtävän.  Testata Valion Crea ruokakermoja. Olen kieltämättä ollut vähän nihkeä näiden maustettujen kermojen suhteen vaan avoimin mielin lähdin testaamaan tietenkin koska meillä pikkumiehen säbätreenien vuoksi arkipäivät on kiireisiä puhumattakaan peliviikonlopuista eikä silloin ehdi tehdä sapuskaa alusta loppuun. Nämä valmiit ruokakermat ovat mietityttäneet joten nythän tuli sopiva tilaisuus kokeilla.

Minulle oli "määrätty" testiruokakermaksi Aura (empä pannut pahaksi ollenkaan) ja itse valitsin toiseksi kolmen sipulin vaikkakin myös uutuus kolme yrttiä houkutteli testaamaan.

Paljastampa nyt tässä teille kaikille että minä olen superhuono näissä testauksissa suunnittelemaan etukäteen. Se ajatus, idea tai resepti muuttuu ainakin sata kertaa olipas aikaa vaikka kuinka ja voitte arvata että niin kävi nytkin.

Varsinkin tästä Aura sinihomejuusto ruokakermasta minulla oli selkeä visio jo viikkoja ennen vaan kappas, edellisenä yönä siitä kun piti kuvata Insta-video ja kokkailla sain kuningasajatuksen ihan toisenlaiseen reseptiin.

Ja kyllä, meidän piti myös tehdä Insta-video resepteistä! Helpommin sanottu kuin tehty.

Harjoittelin kyllä omalla Iphonella ja onnistuin superhelposti Instakameralla vaan kappas kun eipä onnistunutkaan kännyn kameratoiminnolla kun heitti aina pihalle loppuvaiheessa. Noo-oh.

Päätin ottaa tietoisen riskin ja mites siinä kävikään....kolme tuntia kokkaillua, videointia, editointia ja kuvailua ja hups! Video katosi. Itkuhan siinä tuli mutta mitäpä kätevä emäntä ei tekisi kun ottaisi niskasta kiinni ja toteasi että nyt ei luovuteta. Toinen kerta toden sanoo, sanoohan?

Uudet raaka-aineet kehiin ja sieltähän se video tupsahti Instaan ja olipahan parempi kuin ensimmäinen.

Aura-päärynäpiirakka 

Pohja:

• 150 g Valion voita
• 5 dl vehnäjauhoja
• 2 tl leivinjauhetta
• purkki Valion kermaviiliä

Nypi pehmeä voi sekä keskenään sekoitetut vehnäjauho & leivinjauhe sekaisin. Sekoita joukkoon nopeasti kermaviili. Älä sekoita liikaa.

Levitä taikina piirakkavuoan pohjalle sekä reunoille.

Täyte:

• 1-2 päärynää maun mukaan
• purkki Valio CREA ruokakerma AURA sinihomejuustoa
• 2 kananmunaa
• Aura-murua

Leikkaa päärynät siivuiksi ja levitä piirakkapohjan päälle.

Sekoita Valio Crea ruokakerma ja kananmunat. Kaada päärynöiden päälle ja ripottele Aura-murua pinnalle.

Paista kiertoilmauunissa noin 185 asteessa noin 25 minuuttia tai kunnes piirakka on saanut väriä ja näyttää kypsältä.

Ja se toinen resepti valikoitui pakkassäällä kermaiseen sipulikeittoon eikä vain yhden vaan kolmen sipulin ruokakerman kera.

Kolmen sipulin kermainen sipulikeitto 

• noin litra kasvislientä
• 3 isoa keltasipulia
• 2 valkosipulin kynttä
•  2 rkl voita (tarvittaessa enemmän)
• purkki Valio CREA ruokakerma kolme sipulia
• paahtoleipää
• korianteria
• suolaa
• mustapippuria

Leikkaa sipulit ohuiksi siivuiksi ja purista valkosipulipuristimella valkosipulit.

Freesaa sipuleita voissa miedolla lämmöllä kunnes pehmenevät.

Kaada joukkoon kasvisliemi sekä lisää mausteet. Anna poreilla miedolla lämmöllä noin viisitoista minuuttia.

Lisää joukkoon kolmen sipulin kerma ja anna poreilla vielä noin viisitoista minuuttia tai kunnes sipulit ovat pehmenneet.

Leikkaa paahtoleivistä kantit pois ja leikkaa kuutioiksi.
Paahda kuumalla pannulla ilman rasvaa kunnes paahtoleipäkuutiot saavat väriä pintaan. Mausta suolalla.

Annostele keitto lautaselle ja ripottele päälle paahtoleipäkrutonkeja sekä hieman korianteria.

Tämä oli haastavin mutta myös antoisin blogityöni tähän saakka. Ja tähänhän olen pyrkinytkin.

Yhteistyössä Valio Crea

Kurpitsa-kookoskeitto Jacob's Creekin luomu valkoviinin makupariksi

Sain kutsun kehittelemään makuparia Jacob's Creekin Earth.Vine.Grape Organic Chardonnay valkoviinille. Tähän haasteeseen halusin tarttua koska rakastan Jacob's Creekin viinejä, yleensäkin Australialaiset viinit ovat lähellä sydäntäni. Toisekseen, kokkaan niin harvoin kasvisruokia että tämä tuntui mukavalta haasteelta. Ja mikäs tässä syksyllä kun luonto ja kaupat ovat pullollaan kasviksia sekä vihanneksia. Ja kolmanneksi, luomuviini saa aina plussaa!

Viiniä piti heti maistella, onnekseni omistan upeat Chardonnay-rypäleelle sopivat viinilasit niin maistelunautinto oli taattu. Nenä sopii lasin sisään ja ihanat hedelmäiset maut tulvivat aistien sopukoihin.

Pitkän mietinnän jälkeen päädyin myskikurpitsaan vaan empä osannut aavistaa että sitä ei ihan joka kaupasta löydykään. Mutta onnekseni löysin parikiloisen kaunokaisen josta käytin reseptiin puolet.

'

Kurpitsa-kookoskeitto:

• noin 1 kg myskikurpitsaa
• 5 dl kasvislientä
• 1 keltasipuli
• 2 valkosipulinkynttä
• 3 pientä kirpeää syysomenaa
• 1/2 chilipalko
• 1 limen mehu
• 1,5 dl kookoskermaa
• 1 dl Jacob's Creek Earth.Vine.Grape Organic Chardonnay valkoviiniä
•  2 rkl oliiviöljyä
• koristeluun raastettua limen kuorta, chiliä ja kookoskermaa

Pilko myskikurpitsa ja omenat paloiksi. Viipaloi keltasipuli ja valkosipuli. Hienonna chilipalko.

Lisää kattilaan oliiviöljyä ja kuullota sipuleita muutama minuutti. Lisää joukkoon kurpitsat, kasvisliemi, chili ja limen mehu, kiehauta ja anna kypsyä miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia. Lisää joukkoon omenan kuutiot ja kypsennä vielä noin 5-10 minuuttia tai kunnes kurpitsan palat tuntuvat kypsiltä.

Poraa keitto sauvasekoittimella tasaiseksi.

Lisää joukkoon kookoskerma sekä valkoviini ja kiehauta. Keitto voi odotella tarjoamista pienellä lämmöllä, muista sekoittaa välillä.

Koristele kookoskermalla ja raastetulla limenkuorella sekä chilillä.

Nauti heti hyvin viilennetyn Chardonnayn kera.

Annoksesta tulee neljä runsasta keittoannosta tai kuusi alkuruoka-annosta.

Haaste oli kyllä kiva! Valmistin keiton ystäväperheelle sunnuntai-illalliselle ja tarjosin kylkeen tietenkin kyseistä luomu valkkaria. Mites kävikään? Kurpitsa-kookoskeitto loppui kesken ja lautaset lähes nuoltiin, valkoviini toimi loistavasti hieman makean mutta mukavasti potkua sisältävän keiton kanssa.

Tätä keittoa kokataan meillä jatkossakin!

Aura-porokeitto

Tässä taannoin saimme jälleen vieraaksi uudet ystävämme Ameriikasta ja halusin valmistaa suomiherkkuja, viimeksi sain niin ihanat kehut :). Ja oikeesti, eivät olleet pelkkiä kehuja kun lautaset suurinpiirtein nuoltiin.

Blini-illan alkuruoaksi valitsin Aura-porokeiton. Tämän simppelimpää saatikka ehkä herkullisempaa alkuruokaa ei olekaan. Aura-juustoon tosin pitää olla se rakkaussuhde.

Alkuruokakeiton pitää olla juuri sen kokoinen että jää vähän ärsyttämään että sitä ei ole enempää. Näin kävikin.

Aura-poro keitto:

• paketti Aura-juustoa
• Valion ruokakermaa 10% purkki, ehkä vähän lisää tarvittaessa
• kylmäsavupororouhetta pussi/paketti
• himppu suolaa
• loraus valkoviiniä

Sulattele Aura-juusto kerman kera kattilassa ja anna porista kunnes keitto sakenee. Käytä enemmän ruokakermaa jos tuntuu että keitto on liian sakeaa. Aura-juusto ei ihan täysin sula kuumennettaessa ja "kökköjä" saa jäädäkin.

Lisää joukkoon pororouhe ja loraus valkoviiniä. Anna pulpahtaa ja mausta tarvittaessa suolalla.

Minä paahdoin keiton kylkeen ruisleivästä tikkuja kuumalla pannulla.

Keitto oli kyllä todella hyvää kylmänä talvipäivänä ja juuri sopiva alkupala....ja se kattila kaavittiin lusikalla tyhjäksi. Tätä olisi oikeasti voinut olla lisää!

Lempeä tomaattikeitto

Tomaattikeitto on yksi suosikkikeitoistani ja parasta se on itse tehtynä. Varsinkin talvipakkasilla keitto lämmittää ihanasti mutta kyllä se maistuu näin keväälläkin.

Pääsiäisenä päätin tarjoilla alkukeittona tomaattikeiton ja toimikin loistavasti makunystyröiden herättelijänä kohti pääruoan lohta!

Lempeä tomaattikeitto

• 7 kotimaista tomaattia
• pari lorausta oliiviöljyä
• 4 valkosipulin kynttä
• 1 banaanisalottisipuli
• 5 dl vettä
• 1 kasvisliemikuutio tai fondia loraus
• basilikaa kourallinen
• 1 dl valkoviiniä
• suolaa
• mustapippuria
• vajaa puolipakettia Koskenlaskijaa

Kalttaa tomaatit. Elikäs, kiehauta vesi. Tee ristiviillot tomaatteihin ja laita kiehuvaan veteen. Nosta reikäkauhalla talouspaperin päälle kun kuori alkaa irtoamaan.

Anna jäähtyä ja ota kuori pois. Itse otan myös tomaatin valkoisen, vähän kovan osan pois myöskin.

Kuullota öljyssä valkosipuli sekä banaanisalottisipuli. Palat saa olla raffeja koska keitto porataan sauvasekoittimella.

Älä anna ruskistua.

Lisää kaikki muut ainekset paitsi Koskenlaskija.

Anna keiton poreilla vajaa tunteroinen. Ihana tuoksu!

Lisää keittoon Koskenlaskija ja anna sen sulaa. Mausta suolalla ja mustapippurilla, tarkista maku!

Poraa keitto sauvasekoittimella tasaisen pehmeäksi. Voit vielä halutessasi siivilöidä keiton.
Älä heitä kuitenkaan jämiä pois vaan laita vaikka jääpalarasiaan ja pakkaseen. Käytä sitten seuraavan keiton pohjana.

Ihanan samettinen keitto!
Joskus lisään vähän chiliä antamaan kiksiä keittoon vaan tällä kertaa en sitä halunnut.

Nauti keitto hyvässä seurassa, foccacia-leivän sekä kylmän valkoviinilasillisen kera!
Niin ja tuon foccacia-leivän ohje on pian tulossa :).

Tuunattu valmiskeitto

Meillä paistetaan usean kerran viikossa kanaa tai kalaa ja useimmin näitä jää yli. Onhan meillä rinsessa; Penni mutta ei hällekään voi kaikkea antaa vaikka söisi kyllä :).

Jenkeissä asuessamme tykästyttiin tomaattikeittoon, tosin purkkikamaan. Sitä hieman jatkamalla saimme aina tosi hyvää keittoa kiireen keskelle. Yleensä tehtiin kylkeen joku sandwich tai quesadilla ja dinner oli taattu!

Viikonloppuna ajan kanssa tosin paras tomaattikeitto syntyy tuoreesta vaan viikolla ei ehdi. Nyt suomalaiset tomaatit on aikasta hintavia joten kesää odotellessa!

Juuri nyt tuntuu että meidän perhe elää "niitä ruuhkavuosia". On kiire töihin, pikkumiehen säbä-treeneihin ja pelejäkin on lähes joka viikonloppu...kotona pitää ja saa rempata & sisustaa ja kunhan lumi sulaa niin päästään jo mökinkin kimppuun.

Ei me viikolla ehditä mitään gourmet-ruokaa laittaa vaan syödään lähes lennosta mitä kaapeista löytyy, mitä edelliseltä päivältä jäi tai minkä hyvän ruoan satun kaupassa muistamaan & ostan tarvikkeet sillä pohjalla.

Tällä kertaa jäi nieriää jonka mies pilkkoi oman keittonsa pohjalle. Minä halusin tomaattikeiton keittona.

Kattilassa lämmitettiin joku valmis pehmeä tomaattikeitto tetrasta, sekaan vähän valkkaria, ruokakermaa ja pinnalle parmesaania.

Kylkeen paahdoin sandwichit joissa välissä oli edellisenä päivänä grillattua kanaa sekä omena-aiolia. Toimi loistavasti!

Meillä ainakin ns. tehtyä ruokaa hyödynnetään vähän huonosti ja siihen lupaan kiinnittää huomion. Ja turhan paljon ruokaa menee roskiin :(.
Mites sinun keittiössä?

Kesän lohikeitto

Meillä mökkiprojekti jatkuu jo kolmatta kesää, viime kesä oli toki onneton kun asuimme ja reissasimme kahta maata mutta tänä kesänä projekti käynnistyi kunnolla Eurooppa-turneen jälkeen.
Ja milloinkas muutoin kun Juhannuksena hommaa riitti!

Pienoinen haaste mökillä on tällä hetkellä sapuskan laitto. Meillä on käytössä yksi jääkaappi, jonne mahtuu ehkä vajaan kahden päivän ruoat, juomia ollaan kaivettu hiekkamonttuun kylmään. Lämmön lähteenä on kaksi kaasuliettä asuntovaunurouvassa sekä nuotio.

Joulupukki muisti meitä tosin nuotion kylkeen sopivalla, toivomallamme loistavalla grillaustasolla, jonka otimme käyttöön. Nuotiolla grillaus helpottui huomattavasti mutta kaikkeen nuotiokaan ei vosi. Varsinkaan kun en halunnut sotkea nokeen näitä uusia Hackmannin kesäkattiloita jotka oli pakko käydä hakemassa hieman salaa Järvenpään Iittalan myymälästä. Onneksi MyIiittalan tilillä oli 20 €:n etuseteli ja vielä isompi kattila kantistarjouksessa...silti kauppaan hurahti kasa kymppejä mutta tarpeeseen tuli ja pitäähän mökillä olla asianmukaiset astiat.

Ajatus- ja ideanystyröitä saa toden teolla hieroskella mökkiviikonlopun lähetessä kun mietin ruokalistaa. Osan ruoasta pakkaan kotoa jääkaapista mukaan ja osan ostan mm. Heilasta matkan varrelta tai Pertunmaan pikkukaupoista. Olen alkanut välttämään ketjuhuoltamoja ja viimeksi paluumatkalla bongasimme Pertunmaalta uuden kahvila-ravintolan Wanha Roopetti, joka yllätti ystävällisellä palvelulla Juhannuspäivänä sekä ihanilla herkuilla. Mieltä jäi kaivamaan mimmoisia pizzoja emännät olisivat pyöräyttäneet ja miehen mieltä jäi kutkuttamaan kalaburgeri. Nooh, ensi kerralla taatusti pysähdytään uudelleen!

Mutta se lohikeitto.
Itse en ole niin hirveästi kalan perään, sitä on tullut syötyä pikkulikkana Namsenin ja Tenon jokivarrella ihan riittämiin. Lohi kuitenkin maistuu aina, joten päätin yllättää miehet ja pyöräyttää lohikeiton uuteen kattilaan.

Ostin tietenkin sarjaan kuuluvan lävikön vai siiviläksikö sitä kutsutaan? Siinä on hyvä ja helppo huuhdella potut ja muut vihannekset mökkirannassa.

Tämän lohikeiton tein fiilispohjalta, maistelemalla makuja. En siis anna tiettyjä raaka-ainemääriä kun toinen tykkää keitosta jossa on enemmän lientä ja toinen vähemmästä. Tee siis oman makusi mukaan ja maistele rohkeasti!

Kesän lohikeitto:

• kalalientä tai vettä & kasvis-/kalaliemikuutio
• uusia pottuja
• tuoreita porkkanoita
• lanttua
• kevätsipulia
• lohikuutioita (mielellään tuoretta mutta pakastekuutiokin toimii)
• maustepippureita
• laakerinlehtiä
• valkoviiniä
• kuohukermaa
• voita
• tuoretta tilliä
• suolaa

Minulla ei ollut nyt itsekeitettyä kalalientä joten kaadoin kattilaan vettä ja lisäsin yhden kasvisliemikuution sekä maustepippurit & laakerinlehdet. Anna liemen kuumentua.

Lisää joukkoon kuutioidut potut, porkkanat ja lanttu.
Anna kypsyä kunnes ovat haarukalla kokeillen vielä hieman kovia.

Lisää joukkoon lohikuutiot sekä sipuli suikaloituna/renkaina.

Kun lohikuutiot ovat lähes kypsiä, lisää valkoviiniä ja voita maun mukaan sekä tuore tilli. Anna poreilla hetki ja mausta suolalla.
Maistele ja tarkista maku!

Tähän keittoon en saanut tuoretta lohta ja pakastealtaastakin lohikuutiot oli loppu enkä jaksanut lähteä toiseen kauppaan. Päätin kokeilla kalahyllystä kylmäsavustettuja lohikuutioita joiden pakkauksen mukaan piti soveltua myös keittoon. En kyllä suosittele. Kuutioit jäivät epämiellyttäviksi purra vaikka miten niitä keittelin ja pinta oli omituisen näköinen.
Näin jälkeenpäin, olisi pitänyt mennä sinne toiseen kauppaan.

Keitto kuitenkin maistui kaikille tuoreen ruisleivän ja juuston kera!
Vinkki! Minä ja mies lisäsimme vielä smetana-silmän keittoon kruunuksi.

Keiton kaveriksi sopi Alkosta bongaamani uutuus, Lindemansin Early Harvest valkoviini jossa on vähemmän alkoholia kuin perusvalkkarissa. Oikein kylmänä se maistui taivaalliselta keiton kaverina ja sopi hyvin puuhakkaaseen Juhannuksen viettoon!

Meidän mökkirannasta ei ole paljoa kalaa saatu mutta niitä on, se on varma. Lintuja ja lintupesueita vierailee rannassamme joka päivä joutsenista lähtien. Tätä ahkeraa sukeltajaa veikkasimme tukkasotkaksi mutta varmuutta ei ole. Jos joku osaisi kuvan perusteella kertoa?
Kaksikko suklasi tovin kivilaituriamme ympäriinsä, joten pikkukaloja ja pieneliöitä löytynee...sitä isoa ahventa odotellessa :)

Kuohuva parsakeitto

Kevät ja kesän tulo on siitä ihanaa aikaa, että tuoreita kasviksia ja vihanneksia alkaa jo huhtikuussa saamaan hevi-osastoilta. Ei tosin suomalaisia mutta kyllä ulkolaisilla alkuun pääsee.
Vuosien saatossa olen rakastunut parsaan siinä määrin, että selailin jo jostain lehdestä parsan kasvatus ohjeita...minustako viherpeukalo? Nooh, kunhan päästään omaan taloon asumaan niin katsotaan jos vaikka idea pääsisi työstöasteelle.

Taannoisen Pääsiäisen menun alkuruoaksi tarjoilin kuohuvaa parsakeittoa, johon ohjeen muokkasin perusparsakeitosta.
Alkuruokana tästä annoksesta riittää kuudelle, ehkä jopa kahdeksalle varsinkin jos alkukeiton tarjoaa pienistä maljoista kuten itse tarjosin.

Kuohuva parsakeitto:

• nippu (500 g) vihreää parsaa
• 1 iso punasipuli
• 2-3 valkosipulin kynttä maun mukaan
• 3 rkl voita
• 3/4 dl vehnäjauhoja (jos haluat hieman paksumman alkukeiton käytä 1 dl)
• 1,3 litraa kasvislientä (itse tein kasvisfondista)
• 1 dl kuohukermaa
• 1 dl kuivaa valkoviiniä
• 1/4 sitruunan mehu
• ripaus suolaa
• ripaus mustapippuria

Koristeluun:

• 2 parsan nuppua / annos (säästä keitosta)
• 2 rkl Cavaa / annnos
• sitruunankuorta raastettuna

Kuori parsat nupusta tyveä kohden ja leikkaa puumainen tyvi pois.
Pilko parsat parin sentin paloiksi.

Kuori puna- ja valkosipuli ja pilko pieniksi paloiksi.

Kuumenna voi kattilassa ja paista parsoja sekä sipuleita miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia.
Mausta suolalla ja pippurilla.

Lisää joukkoon jauhot ja sekoita hyvin. Lisää kasvisliemi sekä sitruunanmehu ja keitä pienellä lämmöllä noin 20 minuuttia. Muista napata koristeeksi kypsät parsannuput!
Soseuta sauvasekoittimella sileäksi. Jos haluat todella sileän keiton, siivilöi keitto.

Lisää joukkoon kuohukerma ja valkoviini, kuumenna ja tarkista maku.

Kaada keitto annoskulhoihin.
Asettele parsannuput annoksiin ja valuta Cavaa annosten pinnalle. Lisää hieman sitruunankuorta koristeeksi.
Tarjoile heti!

Minulla  ei kuvaaminen annnoksesta oikein onnistunut kun parsannuput humpsahtivat tietenkin keittoon siinä vaiheessa kun säädin kameraa. Olisi pitänyt tajuta pyytä mies apuun! Mutta siellä se parsannuppu pilkottaa :)

Tarjoilin keiton kanssa parmesaanikeksejä joita olin pitkään halunnut kokeilla. Niistä tuli kuitenkin todella tuhteja ja rasvaisia, ei minusta sopinut ollenkaan keväisen raikkaan keiton kanssa. Näin sitä oppii ja ensi kerralla laitan kylkeen vaikka leipätikun tai grissinin!

Pinaattivelli

Viikonlopun jälkeen teki mieli hieman kevyempää iltaruokaa ja kauppareissulla päädyin pinaattivelliin. En ole koskaan tehnyt alusta asti pinaattivelliä itse enkä tehnyt nytkään. Suosikkini on Knorr:in pussi josta vellin keitän.

En ihan pussin ohjeen mukaisesti velliä keitä koska tykkäämme hieman paksummasta, joten laitan 4 dl sinistä maitoa ja 4 dl vettä. Siihen perään keittojauhe ja keitän velliksi.

Kaveriksi täytyy aina keittää kananmunia (12 minuuttia niin tulee täydelliset...ainakin useimmiten) ja yleensä herkuttelemme myös pasteijoilla. Jotenkin se vaan on lapsuuden kouluajoilta jäänyt alitajuntaan, että pinaattivellin kanssa täytyy olla pasteija. Nyt siis halusimme hieman keventää ja lihapasteija vaihtui täysjyväleipään juuston kera.
Ruokajuomana vellin kanssa maistuu parhaitten vichy tai maito.

Tällaista tänään meidän keittiöön.

Tomaattikeittoa lohen ja tomaattisalsan kera

Idean tähän alkuruokaan sain jonkin lehden reseptistä jossa keittona oli kylmä keitto mutta koska en jotenkin itse perusta kylmistä keitoista niin korvasin sen lämpimällä.
Tästä annoksesta tulee joko kahdelle pääruoka tai neljälle alkuruoat.

- 1 pieni purkki Campbell'sin tomaattikeittoa
- 2 valkosipulinkynttä puristettuna
- hieman jotain tulista chilikastiketta, itse käytämme Buffalo Wild Wings, Blazin' soossia jota tuotamme tuttavallamme Yhdysvalloista ja tätä soossia laitan keittoon max 1/2 tl koska se on ERITTÄIN tulista
- hieman kevyt ruokakermaa maun mukaan
- 200 g lohifilettä (mieluusti jo nahaton mutta voit toki käsitellä itsekin)
- 2 salottisipulia
- 2 tomaattia
- 1 chilipalko
- hieman mustapippuria
- oman maun mukaan tuoretta ruohosipulia hienonnettuna
- 1 tl öljyä
- koristeeksi parmesaanilastuja

Valmista ensin salsa. Kuori ja hienonna salottisipulit ihan pieneksi hakkeeksi. Poista tomaateista sekä chileistä kannat ja siemenet. Kuutioi molemmat pieneksi ja yhdistä sipulihakkeen kanssa. Mausta salsa mustapippurilla ja ruohosipulilla.

Laita keitto porisemaan eli valmista keitto purkin ohjeen mukaisesti (purkki keittoa + purkillinen vettä). Lisää keittoon puristettu valkosipuli (ei haittaa vaikka keitto ei ole tasaista, saa siis olla sattumia) ja makusi mukainen ripaus tulista chilikastiketta. Lorauta joukkoon kevyt kermaa pehmentämään keittoa.
Tarkista maku. Keitto saa olla lempeän tulinen.

Leikkaa nahattomasta lohifileestä ohuita viipaleita, 2 per ruokailija. Kuumenna öljy pannulla ja paista fileet kauniin värisiksi.
Annostele keitto lautasille, nosta keiton päälle paistetut lohifileet ja päällimmäiseksi tomaattisalsaa. Vuole koristeeksi parmesaanilastuja.

Me tarjosimme tämä alkuruoan juomana australialaista Jacob's Creek Semillon Chardonnay valkoviiniä, jonka hieman tamminen aromi sopii mielestäni kuin nenä päähän tälle alkuruoalle.
Leppoisaa perjantai-iltaa syysmyrskystä huolimatta!

Makaroonivelli

Sateisena päivänä ei mikään maistu niin hyvältä kuin lautasellinen höyryävää

makaroonivelliä. Tämä on koko meidän perheen herkkua joka valmistuu erittäin nopeasti ja on maistuvaa ruisleivän kera.

Tänään söimme tosin Waljusrieskaa joka sopi vellin kylkeen ihan yhtä hyvin.- sinistä maitoa- tavallisia makarooneja- hieman vehnäjauhoja- suolaa oman maun mukaan

Keitä makaroonit ensin vedessä lähes kypsiksi. Valuta vesi pois ja lisää joukkoon maitoa oman maun mukaan. Lisää suola. Velliä voi saostaa vehnäjauhoilla halutessaan. Kiehauta velli ja nauti voisilmän kera.

Tämä ruoka taitaa myös olla melko perinteistä Kainuulaista, ainakin minun lapsuudessani muistan isäni keittäneen tätä usein.
Huom! kuvan vellissä on maitoa hieman liian vähän :)