Poika on valitellut polveaan pitkin kevättä ja maanantaina se sitten äityi siinä määrin pahaksi, että hän joutui jättämään jalkapallomatsin kesken. Sitä ei ihan vähällä tapahdu, joten oli todellakin aika selvittää, mikä polvessa on vialla. Niinpä tällä viikolla on käyty fysioterapeutilla, ortopedilla ja lopulta magneettikuvauksessa. Ja niin tutustuimme plicaan.
Plica on polven sisäsyrjän nivelkalvossa oleva poimu, joka on ahkeran googlauksen perusteella jäänne sikiöajoilta eikä yleensä aiheuta mitään ongelmia. Syystä tai toisesta se voi kuitenkin ärtyä ja aiheuttaa kipua. Hyvä puoli tässä vaivassa on se, että sen pitäisi parantua levolla ja tulehduskipulääkkeillä. Tässä onkin sitten avainsana tämän ja tulevien viikkojen elämiseen ja olemiseen: lepo eli rasituskielto. Ja nyt siis puhutaan 12-vuotiaasta, joka treenaa 5 kertaa viikossa + pelit ja turnaukset, juoksentelee tuntikausia päivittäin ulkona kavereiden kanssa ja lopun aikaa hyppii trampalla ja pelaa säbää kotipihassa.
| Tässä poika kuulee, että nyt pitää levätä 3 viikkoa ja Helsinki Cup voi olla vaarassa... |
Kuumeisesti olemme pohtineet, mitä tekemistä keksitään, että poika todella malttaa ottaa rauhallisesti. Tänään se tarkoitti leffamaratonia höystettynä massiivisella kasalla mässyä. Linnoittauduimme siis päiväksi poikien kanssa takkahuoneen sohvalle. Sälekaihtimet kiinni ja leffat pyörimään.
Ensin katsottiin Night at the museum: Haudan salaisuus, jonka jälkeen vuorossa oli Paddington. Tässä vaiheessa alkoi ote herpaantua, emme selvästikään ole tottuneet istumaan tuntikausia telkkarin edessä yhteen putkeen. Lopuksi vielä leffa Alexander-pojan ja hänen perheensä todella huonosta päivästä. Filmtownin irttarilaarien antimet takasivat pahan olon...
Kivaa oli, mutta ei tätä oikein voi tavaksi ottaa. Tänään oli sen verran kipeä polvi, että oli vain pakko saada lapsi pysymään jollakin konstilla edes osa päivästä aloillaan. Toivotaan, että vaiva alkaisi pian helpottaa, ettei ihan vuodelepoon tarvitse määrätä. Hyviä vinkkejä rauhallisesta ajanvietteestä ilman suurempaa liikunnallista ponnistusta otetaan siis kiitollisuudella vastaan!
Leppoisaa viikonloppua!