Pihanyyttäreiden mangoinen jättikatkarapusalaatti

Tämä kesä on suosinut pihakekkereitä. Aurinkoa ja lämpöä on riittänyt ihan Lappiinkin asti, välillä poikkeuksellisesti jopa eteläistä Suomea runsaammin. Eräänä tuollaisena kauniina heinäkuisena päivänä kokoonnuimme tyttären perheen pihalle pienten nyyttäreiden merkeissä. Menu lähti muodostumaan kuin itsekseen sen jälkeen, kun vävy lukitsi hänen vastuullaan olevan pääruokalajin. Se oli thaimaalainen kanacurry riisin kera. Minulta tilattiin curryn kylkeen ”jotain mangoista salaattia”. Sitä saa, mitä tilaa. Jättikatkaravunpyrstöillä höystettynä.

 

 

Mangoinen jättikatkarapusalaatti

(riitti hyvin lisukkeeksi 7 aikuiselle)

 

400 g (Pirkka Parhaat) jättikatkaravunpyrstöjä

½ punainen mieto chili

1 valkosipulinkynsi

½ dl sitruunanmehua

2 tl sitruunan kuorta raastettuna

1 rkl ekstra neitsyt oliiviöljyä

1 tl hunajaa

ripaus suolaa

½ dl tuoretta korianteria hienonnettuna

 

500 g kesäkurpitsaa

½ sitruunan kuori ja mehu

loraus ekstra neitsyt oliiviöljyä

suolaa

mustapippuria

 

1 pss jääsalaattia

2 kypsää mangoa

kourallinen yrttejä (tässä korianteria, persiljaa ja oliiviyrttiä)

 

Sulata jättikatkaravunpyrstöt pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta. Hienonna chili ja kuorittu valkosipulinkynsi. Sekoita kaikki marinadin ainekset keskenään. Lisää marinadin joukkoon sulatetut tai hieman kohmeiset jättikatkaravunpyrstöt. Kääntele joukkoon korianteri. Anna marinoitua jääkaapissa vähintään 15 minuuttia.

Pese ja viipaloi/kuutioi kesäkurpitsa suht ohuiksi paloiksi. Mausta kesäkurpitsanpalat sitruunan kuorella ja mehulla, oliiviöljyllä, suolalla ja mustapippurilla. Anna maustua muiden valmisteluiden ajan.

Pese ja kuivaa salaatti. Revi salaatti laakeaan kulhoon. Lisää joukkoon kesäkurpitsat. Leikkaa mangojen makea hedelmäliha kuutioiksi. Lisää mangokuutiot salaatin ja kesäkurpitsoiden sekaan.

 

 

Ripottele joukkoon myös jättikatkaravunpyrstöt. Silppua kourallinen yrttejä ja viimeistele salaatti yrttisilpulla. (Ilmankin tulee hyvää. Minulla nyt vain sattui olemaan erilaisia yrttejä, niin heittelin niitäkin sekaan.)

 

 

Ensimmäiseksi jälkiruoaksi söimme erilaisia meloneja. Toiseksi jälkiruoaksi oli tytär keittänyt kookosmaidossa banaaneja, jotka nautimme vaniljajäätelön kera. Ihan taivaallisen hyvä setti. Juttu kulki ja lapsille riitti kilpailevia sylejä, sen mitä nyt lapsukaiset pihaleikeiltään (kunkin vuorollaan heitä vahtiessa) ehtivät hevostilan uuden pergolan varjossa rupattelevien isovanhempien paijattaviksi. Noissa touhuissa vierähti iloisesti tunti poikineen niin, että aurinkokin jo vaihtoi suuntaa porottaen pergolaan sieltä päin, missä katto(varjo)rakennelmat olivat vielä kesken. Kun talon omat aurinkovarjot olivat jo käytössä, keksimme me golfarit hakea autossa olevista golfbägeistä suuret golfsateenvarjotkin avuksi. Kas näin, ongelma ratkaistu.

 

 

Itse asiassa taisimme tällä ratkaisulla luoda ihan oman taideinstallaatiomme. Eikös niitä eri kaupunkien ja metropolien katujen ja kujien yllä leijuvia sateenvarjoja ole nykyisin jo ihan taiteen ystävien käyntikohteinakin? No, tämä meidän muodostelmamme ei ehkä ollut niin kaunis, kuin useimmat viralliset asetelmat, mutta toimiva se kyllä oli. Kunhan vain aina joku meistä oli valppaana mahdollisen tuulenpuuskan varalta.

 

 

 

Salsat perejil ja rosa viimeistelevät kuhan ja salaatin

Juhlakausi alkaa olla finaalissa. Nyt on vietetty jo loppiainenkin, joka tänä vuonna osui maanantaille, antaen siten kolmen päivän vapaan työssä käyville. Koska kalat on syytä valmistaa aina heti tuoreeltaan, alkoi loppiaisviikonlopun ruokaosuus kalaruoalla. Lajivalinta jäi tehtäväksi kaupan kalatiskillä sen mukaan, mikä sillä hetkellä näytti kutsuvimmalta. Tiesin vain, että haluisin valkolihaista kalaa. Söpöt pienet kuhafileet olivat kaikkein freeseimmän näköiset, niitä siis. Ne sopisivat täydellisesti yhteen kylmän persiljakastikkeen kanssa. Tämä kastike on hyvin tyypillinen Espanjassa, ainakin Andalusiassa, ja se tarjotaan nimenomaan valkolihaisen kalan seurana nimellä Salsa de ajo y perejil (= valkosipuli-persiljakastike). Pidän siitä kovasti.

Valkosipuli-persiljakastike

4:lle

1 ruukullinen persiljaa

1 dl laadukasta oliiviöljyä

½ sitruunan mehu

ripaus suolaa

ripaus mustapippuria

1 valkosipulinkynsi

Pätki persiljat silppuriin sopivaksi ja lisää silppuriin kaikki muut aineet paitsi valkosipuli. Surauta persilja silpuksi, ja ainekset sekaisin. 

Kuori valkosipulinkynsi. Litistä se veitsen lappeella, ja silppua sitten pieneksi silpuksi. Valkosipulinkynnen voisi tietysti periaatteessa laittaa silppuriinkin mukaan, mutta silloin se muuttaa kastikkeen kitkeräksi. Käsittele siis valkosipuli mieluiten käsin ja sekoita silppu valmiin kastikkeen sekaan. Valkosipulin ei ole tarkoitus jyrätä, vaan ainoastaan korostaa kalan omaa herkullista makua.

Tämä kastike kannattaa tehdä hyvissä ajoin makuuntumaan. Itse teen sen aina ensimmäiseksi alta pois, jotta maku ehtii täsmentyä sillä välin, kun valmistelen aterian muita osasia. Kun kaikki on valmista, lusikoi kastiketta lautasella kypsän kalan päälle.

Seuraavaksi valmistin Salsa rosa -kastikkeen (= punainen majoneesikastike), joka on aivan täydellistä katkarapujen kanssa. Tällä kertaa tuo kastike pääsi viimeistelemään avokado-jättikatkarapu-salaattia. Aivan kuten valkosipuli-persiljakastike, on tämä punainen majoneesikastikekin peräisin Espanjasta. Nämä kastikkeet toimivat myös Suomessa. Salsa rosan ohjeen löydät vaikka täältä.

Halusin salaatista raikkaan, ja sellaista siitä tuli. Salaattivadin pohjan täytin romaine-salaatin lehdillä. Romaine-salaatti taitaakin olla ainoa salaattilaji, jonka leikkaan veitsellä palasiksi. Muut salaatit tykkään repiä. Luin salaattiruukun kääreestä, että ko. salaattia on tavattu ensimmäisen kerran Kosilla. Hauska yksityiskohta. Kos oli aikoinaan ensimmäinen varsinainen matkakohteeni ulkomailla, ja siten sillä Kreikan saarella on aina paikka sydämessäni. Jopa niin, että nyt pelkkä salaatin kääre herätti mielessäni paljon kivoja Kreikan muistoja.

Levitin salaatille avokadokuutioita sekä keitettyjä ja kuorittuja jättikatkaravunpyrstöjä. Sekä avokadot että katkaravut löysin omasta pakasteestamme. Sitruunaviipaleet kuuluvat useimmiten asiaan, kun näistä ruokalajeista on kyse.

Laitoin salsa rosan erilliseen kippoon, josta sitä sai kukin halutessaan ottaa. Samoin tein valkosipuli-persiljakastikkeelle.

Sitten olikin jäljellä enää kuhafileiden paistaminen. Fileet olivat valmiiksi nahattomia, joten tehtäväkseni jäi enää tunnustella, ovatko ruodot vielä tallella. Tunsin pientä pistelyä sormen alla ruotoriviä tunnustellessani, joten leikkasin siitä kohtaa terävällä veitsellä ohuen kiilamaisen suikaleen pois. Siinä menivät kaikki ruodot kerralla. Helppoa. Maustoin fileet suolalla ja pippurilla, ja paistoin ne nopeasti kuumalla pannulla voissa. Aikaa meni varmaan maksimissaan kaksi minuuttia per puoli.

Näin helposti valmistui herkullinen ateria kuhasta ja jättikatkaravuista. Hyviä nämä olisivat olleet ilman kastikkeitakin, mutta kyllä nämä salsat perejil ja rosa nostivat makuyhdistelmät seuraavalle tasolle.

Mangosesongin Tropical-salaatti

No nyt tuli huippu setti. Mies sanoi, että tämän päivän tuotokseni kuuluu ehdottomasti sarjaan ’Täydellistä!’, mutta ainakin superihanaa tämä Tropical-salaatti oli. No saattoihan se olla täydellistäkin, ainakin juuri tähän hetkeen. Se sopi erinomaisesti helteiseen kesäpäivään täällä Espanjassa, mutta aivan yhtä hyvin se sopii myös sinne Koti-Suomeen piristämään syksyä. Täällä on mangokausi parhaimmillaan, ja oletan mangojen löytävän pian tiensä myös Suomen kauppoihin, ja varmaan niitä jo siellä onkin.

Eilinen päiväni oli hyvin fyysinen. Minulla oli ohjelmassa mm. vesijumppa klo 10, hieroja klo 12.15 ja (meillä kummallakin) twilight-golf klo 15.50. Olihan siinä yhdelle päivälle tekemistä. Tänään onkin ollut löysä päivä. Tai no, rautakaupassa vierailu kuuluu kai ihan normi Espanjan lomaan? Joka kerta sinne tuntuu olevan asiaa, niin tänäänkin. Pikku remppaa pukkaa taas… Lisäksi haimme lähikaupasta ruoka- ja juomatäydennyksiä. Päivän ruokalista tarkentuikin kaupan hedelmä- ja vihannesosastolla. Päätin ostaa sitä, mikä hyvältä näyttää, ja työstää niistä jonkinlaisen salaatin.

 

Tropical-salaatti

2:lle

1 mango (hieman pehmennyt on hyvä)

1 punainen paprika (täkäläiset ovat niin suuria, että käytin vain puolikkaan)

kourallinen silputtua ruohosipulia

2 valkosipulinkynttä

2 rkl oliiviöljyä

veitsenkärjellinen tulista (picante) chilipaprikaa (tai ½ -1 tuore chili)

1 pss katkarapuja

2 avokadoa

1 pienen sitruunan mehu (tai kahden limen mehu)

2-3 rkl hyvää majoneesia

suolaa

mustapippuria

Kuori mango ja leikkaa siitä kuutioita niin, että jäljelle jää vain keskellä oleva kivi. Mangon käsittelyyn löytyy myös googlesta käteviä vinkkejä ihan videoiden kera. Laita mangokuutiot kulhoon.

Pese ja kuutioi paprika (tai puolikas, jos paprika on suuri) ja lisää paprikakuutiot sekä ruohosipulisilppu kulhoon.

Silppua kuoritut valkosipulinkynnet. Kuumenna öljy pannussa ja lisää silputut valkosipulit ja chilit (tai kuten tässä, picante paprikajauhe). Kuullota hetki, ja lisää katkaravut. Paista pari minuuttia, jossa ajassa katkaravut imaisevat ihanat maut itseensä.

Anna tiristettyjen katkarapujen jäähtyä hetki, ja lisää ne sitten kulhoon.

Pese avokadot, koska avokadon kuoret toimivat tarjoiluastioina. Halkaise avokadot, ja ota kivi pois. Koverra lusikalla avokado kuorenpuolikkaastaan. Kuutioi avokado ja lisää nekin kuutiot kulhoon.

Lisää sitruunan mehu muiden ainesten sekaan, ja sekoita.

Lusikoi sekaan pari ruokalusikallista majoneesia, ja sekoita taas. Mausta suolalla ja pippurilla. Tarkista maku.

Täytä avokadon kuoret salaatilla. Rouhi pinnalle vielä hiukan mustapippuria.

Tämä Tropical-salaatti toimisi mainiosti vaikka alkuruokana, tuolloin yksi täytetty avokadon puolikas per ruokailija on ihan riittävä määrä. Me kuitenkin söimme tämän salaatin kesäpäivän pääruokana, jolloin kumpikin sai kaksi täytettyä avokadon puolikasta. (Rapsakka paprika oli muuten tosi hyvä lisä tähän salaattiin, se antoi kivasti purutuntumaa.) Aiemmin päivällä olimme jo syöneet pata negra -kinkkua ja patonkia välipalaksi.

Tämä oli varsin hyvä päivä myös ruokien osalta. Huomenna uudet kujeet.