Kesäkekkereiden halloumisalaatti ja muut herkut

Lauantai oli meillä sekä golf- että terassikekkeripäivä, sama poppoo osallisena kummassakin aktiviteetissa. Sää oli mitä parhain, oli todella lämmintä ja aurinkoista. Istuimme terassilla pitkän illan, ensin ruoanteon tuoksuja (savustin ja grilli) nuuhkien, sitten syöden ja viimeiseksi vielä muuten vain iltaa istuen. Aurinkohan meillä ei tähän aikaan vuodesta juurikaan laske, joten aurinkoa ja lämpöä riitti koko illaksi. Vasta myöhään siirryimme sisätiloihin. Illan menuun kuului savustettuja lohivartaita, grillattuja pekoni-kesäsipuleita, uusia perunoita, kermaviilikastiketta, keitettyjä kananmunia ja nämä kaikki yhteen liittävänä osasena ihanaa halloumisalaattia.

Bongasin tämän salaatin jo vuosia sitten jostakin aikakauslehdestä, mutta alkuperäisen ohjeen tekijästä minulla ei ole tietoa. Otin silloin kuvan vain reseptisivusta, eikä sillä sivulla ole sen koommin lehden kuin tekijänkään nimitietoja. Samalla sivulla on ohjeet niin tervetuliaisjuomiin, kantarellikeittoon kuin halloumisalaattiinkin. Miljöönä on laituri. Olisi hauska kuulla, josko joku lukijoista tunnistaa ohjeen omakseen. Tässä alkuperäinen ohje (suluissa muutokset, jotka tein viime lauantaina).

Halloumisalaatti

200 g halloumijuustoa (250 g, koska näitä ei voi olla napsimatta, kun ovat jäähtymässä)

100 g kirsikkatomaatteja (250 g rasiallinen miniluumutomaatteja)

1 avomaan kurkku (1 tavallinen tuorekurkku)

1 rkl seesaminsiemeniä (1,5 rkl)

1 rkl öljyä

lehtisalaattia (1 pss jääsalaattia ja ½ Ruustinnan salaatista)

rucolaa (en laittanut)

Kostukkeeksi:

sitruunamehua ja pähkinäöljyä tai oliiviöljyä (laitoin sitruunaa ja oliiviöljyä)

1.

Liota halloumijuustoa kylmässä vedessä n. tunnin ajan. (Joskus liotan, toisinaan en, nyt en liottanut.) Jos haluat salaattiin suolaisemman maun, käytä halloumijuusto liottamattomana.

2.

Kuivaa juusto talouspaperilla ja paloittele se pikkukuutioiksi.

3.

Kuumenna öljy pannulla ja lisää joukkoon juustokuutiot ja seesaminsiemenet. Kääntele ja kypsennä juustopalat kauniin ruskeiksi, jäähdytä.

4.

Kuori ja pilko kurkku ja huuhdo tomaatit (halkaisin tomaatit).

5.

Huuhdo (ja linkoa tai muutoin kuivaa) salaatin lehdet ja revi ne tarjoiluvadille. Asettele tomaatit, kurkut ja juustopalat salaatille.

6.

Pirskottele päälle hieman sitruunamehua ja öljyä.

   

Tämä salaatti on ihanan raikas, mutta halloumin ansiosta myös sopivasti suolainen. Se on siis ihan täydellinen illanistujaisiin ja grillajaisiin. Nyt kun juhannus on tuloillaan, on tämä salaatti myös yksi hyvä vaihtoehto juhannuspöytään.

Lauantaina kokeilin ihan ensimmäistä kertaa savustaa kalavartaita. Tähän asti olemme savustaneet vain fileitä tai kokonaisia kaloja. Näin helmikuussa Mansikkaheinä-blogissa niin herkullisen näköisen postauksen kalavartaista, että tallensin sen silloin to do -listalleni. Nyt oli niiden vartaiden hetki. Ohjeen näihin herkullisiin kalavartaisiin löydät tästä linkistä. Itse en osaisi sen paremmin ohjetta kirjoittaa. Valmistin vartaat aika lailla tarkkaan Leenan ohjeen mukaisesti, tosin minä käytin näihin vain yhtä kalaa, lohta. Leena, kiitos herkullisesta ohjeesta! Se pääsi tämän kokeilun myötä meillä jatkuvaan käyttöön.

Pekonisipulit odottavat grilliin pääsyä ja halloumit ovat jo valmiit.

Kun lohivartaat olivat olleet savustimessa n. 10 minuuttia, aloitimme pekoni-kesäsipulivartaiden grillaamisen. Olimme jo aiemmin valmistelleet ne grillauskuntoon. Nämä ovat tosi helppoja, ja superhyviä. Huuhtele kesäsipulit, viillä kanta ohuesti pois, siisti ja tasaa varret. Lorauta sipuleille juoksevaa hunajaa, ja pyörittele sipulit hunajassa. Kääri 1-2 pekonisiivua sipulin ympärille. Grillaa 12-15 minuuttia. Me grillasimme ne kaasugrillissä foliogrillialustalla, kannen ollessa aina välillä kiinni. Hiiligrillissä valmistuvat todennäköisesti nopeammin.

Simsalabim, kuten meillä skoolatessa sanotaan.

Näiden em. tuotteiden lisäksi pöydästä löytyi myös uusia perunoita (Annabelle), keitettyjä kananmunia ja kermaviilikastiketta, (joka syntyi sekoittamalla purkilliseen kermaviiliä ruokalusikalliset sitruunan mehua ja hunajaista dijonsinappia, 1 tl sokeria, ripaus suolaa sekä 1 dl tillisilppua). Kokonaisuus oli oikein soppeli, ja hyvin tuntui maistuvan vieraillekin.

Jälkiruoka valmistui myös grillissä, ja siihen löytyy ohje tästä viimekesäisestä postauksestani Taivaalliset Limoncello-nektariinit. Nimi ei ole lainkaan liioiteltu. Taivaallisia ne ovat.

Nektariinit menossa grilliin...

Nyt ymmärsin viime vuodesta poiketen laittaa jäätelön kuumien nektariinien päälle. Mursin myös yhden marenkikukkasen kunkin annoksen päälle ja reunoille. Tilkka Limoncelloa lasiin, ja oh-la-laa.

Hyviä ystäviä, liikuntaa, maistuvaa ruokaa, niistä oli lauantai tehty. Tuo päivä oli todennäköisesti myös yksi kesän kauneimmista, mitä säähän tulee. Voitaneen todeta, että niin päivä kuin iltakin olivat kaikin puolin onnistuneita.

Tähdekokin Limoncello-banaaniunelma

Pitkästä aikaa tein ihan oikeaa jälkiruokaa, vaikken ollut sitä etukäteen suunnitellutkaan. Yleensä kuittaan jälkiruoat espressolla, jos silläkään. Eli kun nyt kerrankin tein jälkiruokaa, niin onhan siitä täällä blogissanikin mainittava. Rasti seinään siis! Tein nämä banaaniunelmat tosin jo viime sunnuntaina hyvän aasialaistyyppisen broileriaterian jälkkäriksi. Minusta banaanipohjainen jälkiruoka toimii hyvin sellaisen aterian päätökseksi. Vaikka, ei tämä jälkiruoka mitenkään erityisen aasialainen ollutkaan. Joka tapauksessa se oli ihan superhyvää. Espresson ja Limoncello-pikarillisen kanssa vieläkin parempaa.

Käykö sinulle koskaan näin, että banaanit pääsevät tummumaan? Yritän aina parhaani mukaan välttyä tältä, mutta joskus käy niin, että banaanit alkavat näyttää kaikkea muuta kuin herkullisilta.

Pari tummunutta banaania, ja muutama muu raaka-aine...

Banaanien lisäksi myös sitruuna oli elämänsä ehtoopuolella. Kuten kuvasta näkyy, olin puristanut siitä jo pariin otteeseen mehuja johonkin ateriaan. Sitruunalla, kuten banaaneillakin oli vielä annettavaa. Samoin kuvan jäätelöpaketissa oli jäljellä enää vain kaksi lusikallista, mutta ne olivat ihan riittävät lusikalliset tähän herkkuun. Mantelirouhe oli jäänyt tähteeksi tästä katkarapulohesta.

Pätsyn uunibanaanit

(2:lle)

voita (astian voiteluun)

2 banaania (tummuneet kelpaavat hyvin)

½ (vajaa puolikaskin riittää) sitruunan mehua

loraus Limoncelloa

1-2 rkl juoksevaa hunajaa

mantelirouhetta

2 ruokalusikallista jäätelöä (tässä Sitruuna & marenki -jäätelöä)

Voitele annosvuoat voilla. Kuori banaanit ja halkaise ne. Asettele halkaistut banaanit (tai niiden palaset) vuoan pohjalle.

Purista päälle sitruunan mehua. Lorauta sekaan pikkuisen Limoncelloa (tai vaikka appelsiinimehua) ja hunajaa. Ripottele pinnalle mantelirouhetta. Paista 225 C-asteisessa uunissa 20 minuuttia. Viimeistele annokset  lusikallisella jäätelöä.

Nami nam! Tämä oli yhtä aikaa makea ja raikas jälkiruoka. Ja kun mukana oli jumalten juomaa, eli Limoncelloa, oli tämä jälkiruoka jopa jumalaista. Ajatella, mitä herkkuja syntyykään kovin vaatimattomista raaka-aineista. Korjattakoon heti, että Limoncello ei ole vaatimatonta, eikä edes elämänsä ehtoopuolella olevaa. Se on kuitenkin juoma, jota meiltä löytyy yleensä aina, vaikka sen nauttiminen rajoittuukin erikoishetkiin. Harvemmin käytän sitä ruoanlaittoon.

Oikein mukavaa viikonloppua! Ja kiva kun löysit blogiini!

Taivaalliset Limoncello-nektariinit

Edellisessä postauksessani kerroinkin, että jälkiruoasta on tulossa oma juttunsa. Tässä se nyt tulee. Kesäkuun alussa kuolasin Campasimpukan Jälkilämpöjälkkärille, ja siitä asti hänen aprikoosinsa ovat tulleet toistuvasti mieleeni. En ole kuitenkaan aprikooseja ostanut, kun en ole nähnyt näillä korkeuksilla kaupassa oikeassa kypsyysasteessa olevia aprikooseja. Espanjassa niillä kyllä useinkin herkuttelen, ja tuota alkuperäistä reseptiä tulen siellä kokeilemaan, kun seuraavan kerran aprikoosisesonki osuu käyntini ajalle. Sen sijaan tulin ostaneeksi tälle viikonlopulle nektariineja, ja valmistin ne vähän samassa hengessä, kuin Campasimpukka valmisti omat aprikoosinsa. Voi taivaan vallat, kuinka ihania niistä tulikaan!

Grillatut Limoncello-nektariinit

nektariineja

sitruunanmehua

ruokosokeria

voita

Limoncelloa (toimii myös ilman tätä, ellet halua alkoholia jälkkäriin)

Pesin ja halkaisin nektariinit. Poistin niistä kivet. Asetin hedelmänpuolikkaat foliovuokaan. Puristin niiden päälle hieman sitruunanmehua. Ripottelin päälle ruokosokeria. Vuolin voista ohuet pienet siivut kunkin nektariinin päälle. Ja viimeiseksi pieni loraus Limoncelloa. Laitoin vuoan grilliin n. 20 minuutiksi. 

Näiden nektariinien seuraksi tarjosin Aino sitruuna-marenki –jäätelöä, ja kyllä täytyy sanoa, että siitä ei yhdistelmä juuri parane. 

Kuitenkin sitten, kun huomasin laittaa jäätelöt kuumien nektariinien päälle, yhdistelmä parani edelleen. Jäätelö suli ihanasti ja kaikki mehut ja nesteet yhdistyivät suorastaan jumalaiseksi lusikoitavaksi herkuksi. Ihan varmasti teen tätä uudelleenkin. Huomasin vasta jälkeenpäin, että tähän olisi (ehkä) sopinut vielä ripaukset dukkahia pintaan. Kokeilen tämän ajatuksen toimivuutta seuraavalla kerralla, kun näitä valmistan.