Viikonloppua vietimme kirjaimellisesti tiilenpäitä laskemassa. Heittäydyimme kahdeksi päiväksi suinpäin arkkitehtuurin maailmaan. Paneuduimme suuntaukseen, joka maailmansotien välisenä aikana myllersi vanhoja ajatuksia ja rakentamisen perinteitä täällä Amsterdamissa.
Olemme täällä ihailleet etenkin vanhojen kanavatalojen arkkitehtuuria ja muitakin 1600 - 1700-lukujen rakennuksia. Vanhimmat säilyneet talot taitavat olla jostain 1300-luvulta. Kahden maailmansodan välisenä aikana rakennustyylissä tapahtui kuitenkin selvä muutos. Silloin ilmoille pääsi uusia raikkaita tuulia ja eri asuntoyhtiöt kehittelivät ajatuksia siitä, miten parannettaisiin erityisesti työväenluokan asuntotilannetta. Tässä tiheästi asutussa kaupungissa asumisolot saattoivat tuolloin olla aika kurjassa jamassa. Suurin osa asukkaista oli sulloutunut vanhan keskustan alueelle. Siellä asuttiin hyvin ahtaasti, eikä kunnollisesta jätehuollosta, juosevasta vedestä tai muista mukavuuksista ollut tietoakaan, jätteitä kipattiin kanaviin ja kulkutaudit levisivät. Julkinen tahokin oli viimein kiinnostunut rahoittamaan uutta rakentamista.
Nuoret idealistiset arkkitehdit kuten Klerk, Kramer ja Mey päättivät murtaa koko vanhan traditionaalisen rakennustyylin ja halusivat sen sijaan luoda tilalle jotain ihan uutta. Oli selvää, että asumismukavuutta piti lisätä, mutta sen lisäksi kaikki piti suunnitella esteettisesti kauniiksi. Esikuvana oli vaikkapa maalari Vincent van Gogh persoonallisella expressionistisella tyylillään. Romantiikka ja mielikuvitus päästettiin suunnitelmissa valloilleen ja vaikutteita saatiin myös kansainvälisistä tyyleistä, kuten brittiläisestä Art and Craft -liikkeestä, sekä Skandinaviassa että Saksassa vaikuttaneesta uudesta arkkitehtuurista ja Hollannin East Indie-kulttuurista.
Nuorten arkkitehtien suunnitelmat saivat innoitusta symbolismista, monet vaikutteet tulivat luonnosta, maalaiselämästä ja myös vieraista kulttuureista. Tiilet ja kattotiilet edustivat nyt muutakin kuin pelkkiä rakennusmateriaaleja. Ne olivat myös arkkitehtuuristen muotojen peruselementtejä. Tiilet valittiin äärimmäisen huolellisesti ja niillä luotiin upeita muoto- ja värivaikutelmia. Talojen fasadit olivat poikkeuksellisen dynaamisia, ikkunat joskus vaikkapa puolisuunnikkaita, niin kutsuttuja tikapuuikkunoita tai muita mielikuvituksella leikitteleviä muotoja.
Nämä arkkitehdit työllistivät myös oikeita kuvanveistäjiä toteuttamaan upeita yksityiskohtia sekä sisätiloihin että julkisivuihin ja kaiken suunnitellun piti olla kauniisti harmoniassa keskenään.
Myöhemmin julkisen asuntosuunnittelun kulttuuria vähän rationalisoitiin ja ylenmääräistä koristelua ja yksityiskohtien hiomista, etenkin sisätiloissa, karsittiin kulujen vähentämiseksi ja kiireellisten asutusvaatimusten vuoksi. Yksityiskohtien hiominen kun oli kallista ja myös äärimmäisen hidasta.
The Amsterdam School oli aikoinaan merkittävä liike sekä arkkitehtuurin alalla että taiteessa ja sen vaikutukset on yhä selvästi näkyvissä niin Alankomaissa kuin myös muualla maailmassa, etenkin arkkitehtien ja asuinrakentamisen spesialistien töissä. Pelkästään Amsterdamissa on monia alueita, joissa tuo tyyli yhä näkyy selkeästi, jos sitä vain huomaa vähän tarkkailla. Ja jos nyt ylipäätään malttaa nostaa katseensa iloisesta ihmisvilinästä ja zoomailla vähän myös rakennuksia.
Olen aina tykännyt Suomessa vanhoista jugendtaloista ja kansallisromanttiseen tyyliin suunnitelluista rakennuksista ja Art Deco-tyylistä. Esimerkiksi Hvitträsk Kirkkonummella on mielestäni ihana kokonaisuus. Sisältä ja ulkoa. Tai vaikkapa Suomen Kansallismuseo tai Helsingin rautatieasema! Ehkä osin siksi näistä Amsterdamin rakennuksistakin on helppo tykätä. Niissä on kenties jotakin tuttua!! Ehkäpä jotkin Saarisen, Geselliuksen tai Lindgrenin työt ovat olleet innoittamassa näitä Amsterdaminkin nuoria innokkaita ja idealistisia arkkitehteja. Kiva ajatus.
| Museum het Schip (laiva) |
Meillä oli kivat kaksi päivää. Kävelemme yleensäkin aika paljon kaupungilla, mutta harvoin tulee katseltua ympäristöä minkään teeman mukaan. Lauantaina niin tehtiin ja perusteellisiakin jaksoimme olla, sillä muutaman tunnin vietimme myös Museum het Schipissä klik. Paikkaa voi suositella kaikille arkkitehtuurista ja/tai historiasta kiinnostuneille. Siellä pääsee pysyvän näyttelyn lisäksi myös 45 min. mittaiselle opastetulle kierrokselle ulos muun muassa kiinnostavaa Post Office-rakennusta tutkimaan. Ainakin me tykkäsimme kovasti. Sunnuntaina teimme vielä ihan oman kierroksen Roelof Hartpleinin ympäristössä Zuidissa.
| Jalkoja oli sunnuntaina pakko välillä lepuuttaa kivassa kahvilassa. |
Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille pilvisestä Amsterdamista. Kohtuullisen lämmintä on, mutta tuulista.
Lumikelloja, keltavuokkoja ja narsisseja bongasin viikonlopun kävelyillä, mutta oikeata kevättä saamme vielä odotella täälläkin.
Tot ziens,
Leena