Espanjalainen linssikeitto

La Vueltan viimeinen viikko alkoi tänään, samalla espanjalaisen ruokahaasteemme viimeinen rutistus. Vähän kyllä jo odotamme, että pääsemme syömään kaikenlaista muutakin, ainakin korealaista pitää heti ensi viikolla saada ja pizzakin taas maistuisi.

Tänään meillä kumminkin oli espanjalaista linssikeittoa, hyvin samanlaista kuin aikoinaan söin monta kertaa caminolla siskoni kanssa. Tämä olisi todella hyvä tehdä vegaanisena, mutta minä nyt kumminkin menin laittamaan hieman pekonia. Ohje on sovellus omista aiemmista vastaavista keitoista. 

Espanjalainen linssikeitto 

• 1 säilyketölkki punaisia linssejä liemessä, samassa oli porkkanaa, sipulia ja ainakin yksi laakerinlehti (sisältö ilman lientä painoi 420 g)
• 2 pientä punasipulia
• 1 tl valkosipulimurskaa
• 1 vihreä pienehkö tomaatti
• 1 punainen pienehkö tomaatti
• 50 g pekonisilppua (lardons)
• 3 dl vettä
• pimentonia
• pippuria
• tuoretta timjamia

Silppusin sipulit ja kuutioin tomaatit. Tein koko ruoan yhdessä kattilassa tiskin säästämiseksi. Laitoin pekonisilpun kattilaan ja kaasuliekin tohottamaan. Kun pekoni oli päästänyt rasvaa kattilaan ja alkoi rapeutua lisäsin mukaan sipulin ja valkosipulin ja hetken päästä tomaattikuutiot. Paistelin niitä noin 5 minuuttia ja seuraavaksi kattilaan tuli linssisäilyke, josta oli kaadettu lientä pois noin puolet. Nesteeksi laitoin vain vettä, en mukamas jaksanut etsiä fondipulloa tehdäkseni kasvislientä. 

Kun keitto alkoi kiehua, laitoin liekin pienelle ja sekoittelin välillä. Keitto kiehui noin 20 minuuttia ja sakeni mukavasti. Maustoin pippurilla ja tuoreella timjamilla. Suolaa keitto ei tarvinut erikseen pekonin ja ehkä myös säilykkeen vuoksi, siinä oli varmaan myös suolaa. 

La Vueltan viimeinen viikko alkoi vuorietapilla. Sen nopein oli Marc Soler ja teki sen uskomattoman rohkealla iskulla. Ben O'Connor näytti olevan hätää kärsimässä, mutta piti kuin pitikin punaisen johtajan paitansa ajamalla omalla taktiikallaan ja panikoimatta. Johto toisena olevaan Primoz Rogliciin on enää 5 sekuntia. Jännitystä siis riittää. 

Espanjalainen linssikeitto

Tänään on ollut sateinen päivä, ihan kuin syyskuussa, juuri sopiva lämmittävän keiton syömiseen. Meille oli ilmaantunut jääkaappiin pieniä chorizomakkaroita, ei liian savuisia, juuri sopivia keittoon. Tein tämän keiton omasta tai asiakkaan päästä, kyllä siinä minusta espanjalaisen keittiön piirteitä löytyy. Tästä määrästä syö 2-3 henkilöä.

Linssikeitto 

• 2 dl kuivia vihreitä linssejä
• 3 dl vettä
• 1 dl punaviiniä
• 1 tölkki tomaattimurskaa
• 1 rkl oliiviöljyä
• 1 valkosipulinkynsi
• 2 pientä keltasipulia
• 2 pientä punasipulia
• pieni pätkä kesäkurpitsaa
• 2 pientä keltaista suippopaprikaa
• 1 pieni punainen suippopaprika 
• 4 pientä chorizomakkaraa
• pimentonia
• suolaa ja pippuria
• pari kourallista babypinaattia
• tuoretta persiljaa
• manchegoa raastettuna

Laitoin vettä kattilaan ja linssit sinne kypsymään, muutaman minuutin kuluttua lisäsin mukaan viinin ja tomaattimurskan. Kuorin sipulit ja valkosipulinkynnen ja leikkasin ne suikaleiksi, samoin kesäkurpitsan ja paprikat. Kuumensin pannulla oliiviöljyä ja kuullotin sipuleita, kesäkurpitsaa ja paprikoita muutaman minuutin. Kaadoin ne kattilaan. Pilkoin makkarat paloiksi ja käytin niitäkin pannulla ja lisäsin ne kattilaan. Sekoittelin. Maustoin pimentonilla, suolalla ja pippurilla. 

Annoin keiton kiehua noin puolisen tuntia, lisäsin hieman vettä, ettei keitosta tullut liian tanakkaa patamaista ruokaa. Lopussa sekoitin mukaan babypinaatin ja kun ne olivat laiskistuneet keitossa, annostelin soppaa lautasille. Koristelin persiljalla ja raastoin päälle vähän manchegoa. Hyvin lämmittävää keittoa.

La Vueltassa oli vuorossa jo 11. etappi, joka oli luonteeltaan hilly, ei siis vuorietappi, muttei tasainenkaan. Aurinko paistoi ja ehdimme katsomaan, kun maaliin oli noin 80 km. Oli kyllä jänskä loppu, olin jo toiveikas, että Magnus Cort Nielsen olisi kestänyt kärjessä, mutta aivan lopussa hänet ajettiin kiinni ja Primoz Roglic voitti etapin. Se kyllä kelpaa minulle oikein hyvin. Kokonaiskilpailun johdossa jatkaa vielä Odd Christian Eiking ja Primoz on kolmantena. 

Linssikeittoa, sämpylöitä ja todella hyvä elokuva

Talven 2021 jäälyhtymuotia

Talvipäivään sopii hyvin keitto ja vieläpä kasviskeitto, onhan tässä liharuokia taas syötykin. Olin nähnyt Hannan soppa-blogin vuoden takaisen linssikeiton kuvan vastikään Hannan instassa ja palasin eilen etsimään sen ohjeen. Tämä on oikein hyvä pantryruoka, kaikki ainekset löytyivät varastoistani, eikä kaupassa ollut välttämätöntä käydä. Keitto tarvitsee vierelleen leipää tai sämpylöitä ja teinkin Satu Koiviston ohjeella hapanjuurisämplylöitä, soveltelin tosin ohjetta melkoisesti, sillä oli tarpeen nopeuttaa prosessia. Olin vähän huithapelilla päällä, enkä mittaillut tarkasti mitään.

Tomaattinen linssikeitto Soppa-Hannan tapaan 

• 1 sipuli
• 3 valkosipulinkynttä raastettuna
• palanen tuoretta inkivääriä raastettuna
• 2 rkl oliiviöljyä
• 1 tl jauhettua kurkumaa
• 1 tl jauhettua paprikaa
• 1 rkl punaviinietikkaa
• 2 tölkkiä tomaattimurskaa (400g/tölkki)
• 3 dl punaisia linssejä
• 5 dl kasvislientä (laitoin vähemmän kuin Hannan ohjeessa)
• suolaa ja pippuria
• 2 dl kookosmaitoa
• tuoretta basilikaa

Silppua sipuli, raasta valkosipulinkynnet ja inkivääri. Kuumenna kattilassa öljy ja lisää mukaan sipuli, valkosipuli ja inkivääri, kuullota hetkinen. Lisää kurkuma, paprika ja sekoita. Seuraavaksi lisää mukaan etikka. Sitten kaada kattilaan tomaattimurska ja huuhdotut punaiset linssit ja kasvisliemi. Sekoittele, mausta suolalla ja pippurilla, anna keiton kiehua noin puolisen tuntia. Lisää keittoon sen verran kookosmaitoa, että koostumus on mieluisa sen mukaan kuinka tanakkaa keittoa tykkäät syödä vai pitääkö sen olla ohuempaa. Ripottele annoksen pinnalle tuoretta basilikaa tai ruohosipulia tai mitä sinulla nyt sattuukaan olemaan. 

Tämä annos riittää kahdelle syöjälle kahdelle aterialle, joten lämmitämme loput tänään, helppo kokkauspäivä siis tiedossa. 

Satu Koiviston hapanjuurisämpylät vähän nopeutettuna (18 kpl)

• hapanjuurta sen verran kuin on sitä laittaa (että jää myös ruokintaan)
• 5 dl vettä
• noin 600-700 g jauhoja (eniten vehnäjauhoja, sitten mukaan ruisjauhoja, spelttiä, vehnärouhetta)
• 1 rkl suolaa

En siis tehnyt kovin tarkkaan Satun ohjetta noudattaen, vaan soveltelin. Otin Minna C-juurta purkista niin paljon, kuin sieltä saattoi ottaa, ruokin purkkiin jääneen (noin 30 g) lopun seoksella jossa oli saman verran vehnäjauhoja ja vettä. 

Lisäsin juureen veden, ruisjauhoja, spelttiä ja vehnärouhetta niin, että näitä oli yhteensä noin 200 g. Sekoittelin ja lisäsin mukaan suolaa. Aloin lisätä mukaan vehnäjauhoja niin, että sain aikaan pehmeänpuoleisen, mutta kuitenkin kiinteän taikinan, jota alustin noin 5 minuuttia. Satun ohjeen taikinaa kohotetaan kylmässä, mutta minä tein sen huoneenlämmössä, koska halusin paistaa sämpylät samana päivänä. 

Taikina lepäsi siis kulhossa suihkumyssyllä peitettynä 7 tuntia, en paljon siihen koskenut päivän aikana, kurkin pari kertaa. Taikina nousi aika kivasti, melkein kaksinkertaiseksi. Kun oli aika paistaa sämpylät, kuumensin uunin 250 asteeseen, joka meidän uunilla ottaa noin 25 minuuttia. Laitoin uuniin leipäkiven kuumentumaan samaa tahtia uunin kanssa. 

Jaoin taikinan tasakokoisiin paloihin, jotka nostelin leivinpaperille. En muotoillut palasia sen kummemmin, niistä tuli erimuotoisia keskenään, mutta melko saman kokoisia kuitenkin. Kun uuni oli kuuma, nostin leivinkiven pois uunista ja liu'utin leivinpaperilla olevat sämpylät kiven päälle. Nostin leivinkivellä olevat sämpylät paistumaan uuniin keskiosaan. Kaadoin uunin alaosassa olevalle toiselle pellille kiehuvaa vettä, siitä saa uuniin hyvän höyryn. Laskin uunin lämpötilan heti paistamisen alussa 230 asteeseen. Vartin kuluttua avasin uunin luukun ja päästin höyryt pois, vesi olikin jo loppunut pelliltä. Paistoin sämpylöitä vielä noin 8 minuuttia. Kaikkiaan paistoaika oli siis 23 minuuttia. 

Söimme linssikeiton kaverina sämpylöitä lämpiminä. Laitoimme pakastimeen kymmenkunta sämpylää ja kokeilemme mitä ne siitä tykkäävät, onko vaikka paahtaminen hyvä tapa tuoreuttaa sämpylät myöhemmällä käyttökerralla. 

Päivän elokuva oli tsekkiläinen Kolja, joka tuli ensi-iltaan vuonna 1996 tai 1997. Tästä elokuvasta ei voi muuta sanoa kuin, että olipa ihana! Se kertoi viisikymppisestä muusikosta Tsekkoslovakian viime vuosina. Hän tuli joutuneeksi pienen venäläispojan huoltajaksi ja siinäpä piintynyt poikamies joutui joustamaan monella tapaa, mutta niin joutui pieni poikakin, joka vielä vähemmän pystyi vaikuttamaan omaan tilanteeseensa. Yksi parhaimmista kohdista oli se, miten lapsi sai iltasatunsa puhelimitse, kun ei muuta keksitty. Tällaiset elokuvat tekevät niin hyvää. 

 Kirjaan tähän itselleni muistilapuksi mitä elokuvia olemme katsoneet

kotoisten elokuvafestivaaliemme aikana.

Jackie Brown

Contratiempo

Interstellar

Inside Llewyn Davies

Fargo

Neljät häät ja yhden hautajaiset

Bridget Jonesin päiväkirja

Voi veljet, missä lienet?

Before Sunrise

Before Sunset

Before Midnight

Housut pois

Amelie

A Serious Man

Kunniattomat paskiaiset

Juice

Truman Show

Lost in Translation

Natsat

Arizona Baby

Queen

Bagdad Cafe

Wild at Heart (jäi kesken, oli niin omituinen)

Out of Sight

Notting Hill

High Fidelity

Love Actually

Mestari Cheng

Life of Brian

I served The King of England

Tulkki

Pilviin piirretty

Loikkarit

Little Miss Sunshine

Jalla Jalla

Fifth Element

Hohto

Yksi lensi yli käenpesän

Amadeus

Easy Rider

Valmont

Valheet ja viettelijät

Haute Cuisine

Falling in Love

About Schmidt

U-Turn

Kill Bill: Volume 1

Kill Bill: Volume 2

Thelma ja Louise

Top Gun

Kolme väriä – Sininen

Kolme väriä – Valkoinen

Kolme väriä – Punainen

Battle of Britain

Reservoir Dogs

Kolja

Ranskalainen lehtikaali-linssikeitto

Muutama päivä sitten Antti osti lehtikaalia ja tänään hoksasin, että olen nähnyt joskus ranskalaisia keittoja, joihin lehtikaalia laitetaan. Löysinkin sopivan ohjeen ja mikä parasta, siihen tuli myös pekonia, jota oli nollalaatikossa muutama viipale. Osviittaa otin tästä blogista. Tästä tuli noin neljän hengen annos. Ohjeessa käytettiin vihreitä linssejä, minulla oli jemmassa punaisia, close enough.

Lehtikaali-linssikeitto

• 2 porkkanaa
• 3 uuden sadon punasipulia
• 4 paksua viipaletta savustettua pekonia
• oreganoa
• timjamia
• muutama chilihiutale
• tilkka punaviinietikkaa
• 4 dl vahvaa kanalientä + vettä sen verran, että lientä oli tarpeeksi
• 1 pieni tetra kypsiä punaisia linssejä
• 1 suuri pussi lehtikaalia, noin 10 suurta lehteä
• suolaa ja pippuria
• parmesaania
• persiljaa

Leikkasin sipulit ja porkkanat pieniksi kuutioiksi ja pekonin ohuiksi suikaleiksi. Poistin lehtikaalilehdistä (höpö sana) kaikki keltaiset kohdat ja lehtiruoditkin. Silppusin kaalit suikaleiksi ja keräsin ne kaikki suureen siivilään. Laskin päälle kylmää vettä ja huuhtelin kaalisilpun hyvin. Samoin kaadoin punaiset linssit siivilään ja huuhdoin ne. Sulatin kanaliemikalikat. 

Kuumensin suurta wokkipannua ja kippasin sille pekonisuikaleet kypsymään. Niistä irtosi hyvin rasvaa. Muutaman minuutin päästä lisäsin pannulle sipulit ja porkkanat, silputut timjamit ja oreganot, chilihiutaleet ja punaviinietikan. Annoin seoksen kypsyä joitakin minuutteja. 

Lisäsin pannulle linssit ja liemen, sekä vettä jonkun verran. Painelin mukaan lehtikaalisilpun ja lisäsin vielä hieman vettä. Nostin keiton kiehumaan muutamaksi minuutiksi, että lehtikaali alkoi antautua, muttei vielä mennyt aivan lötköksi. Maistelin keittoa ja maustoin sitä suolalla ja pippurilla, kunnes maistui tarpeeksi. Annoksen päälle ripottelin hieman persiljaa ja raastoin muutaman ohuen lastun parmesania. Lisänä meillä oli näppituntumalla tehtyä vaaleanpuoleista leipää (sämpylätaikina leipävuokiin ahdettuna) ihanan virolaisen ruususuolavoin kanssa. Tämä saattoi olla enemmän kaalikeitto linsseillä, kun lähdeblogissa oli linssikeitto lehtikaalilla. Molempi parempi.

Tour de Francen kymmenes etappi oli taas pitkä kuin nälkävuosi, aurinkoisena päivänä reitti näytti mukavalta, mutta varmasti väsymys jo painoi kilpailijoiden jalkoja. Jussi Veikkasen kommentointipäivät loppuivat ainakin tältä, mutta tilalle tullut Kimmo Kananen on yhtä miellyttävä kuunnella. Toivoin kovasti, että Peter Sagan viimein voittaisi etapin, sillä minusta olisi hänen vuoronsa, mutta toivettani ei otettu huomioon. Voittajaksi kerkisi Wout van Aert. Kokonaiskilpailua johtaa edelleen Julian Alaphilippe. Huomenna on lepopäivä ja keskiviikkona kisa jatkuu. 

Autenttisuuteen pyrittiin ja ainakin lähelle päästiin!

Ylläolevan kuvan keitto on eräältä keväiseltä sadepäivältä Espanjasta. Astuimme sisälle lämpimään baariin ja olimme toiveikkaita, että jotain lounasta olisi tarjolla. Olihan sitä, kaikille samaa kuumaa soppaa lämpöä tuomaan. Kellon on täytynyt olla jo yli puolenpäivän, nautimmehan todistettavasti kuuman keiton kylmän oluen kanssa. Miten hienostunutta. 

Muistan ajatelleeni, ettei tuo serviisi ollut keitolle aivan edukseen, harva soppa näyttää nätiltä lasiastiassa, mutta olihan se aika sivuseikka. Juttelimme tuolloin sisareni, tuon kuuluisan Dorsetin kissankesyttäjän kanssa, että loppukesän La Vuelta-haasteessani voisinkin toistaa näitä ihania Espanjan aterioitamme. Pieni ajallinen välimatka olisi kyllä tarpeen, että tekisi mieli paneutua taas menu peregrinoon. Tänään on lounaskeiton vuoro, myöhemmin vielä valmistan oikean peregrinopäivällisen kaikkine kolmine ruokalajeineen. Täytyykin jo laittaa punaviini viilenemään. Alkuvihjeet päivän keittoon otin täältä, loput soveltelin omasta tai asiakkaan päästä.

Tulikuuma linssikeitto sadepäivään

• koko päivän kestävä vesisade
• 300 g vihreitä linssejä
• puolikas hokkaidonkurpitsa
• 1 pieni kesäkurpitsa
• 4 pientä punasipulia
• 10 cm pätkä chorizoa, olisi voinut olla toinen mokoma
• 2,5 dl lihalientä
• vettä
• suolaa ja pippuria
• pimentonia
• sahramia
• oliiviöljyä
• nokare voita

Huuhtelin linssit ja laitoin ne laakeaan kasariin. Kaadoin päälle viikonloppuna säilömäni grillausliemet, se oli tanakkaa lihalientä, eikä sitä raskinut heittää pois. Lisäsin vettä sen verran, että linssit olivat hyvin upoksissa. Aloin kypsentää niitä keskilämmöllä. Raastoin kesäkurpitsan karkeaksi raasteeksi ja silppusin sipulit ja pehmittelin niitä voin ja oliiviöljyn seoksessa, kunnes ne laiskistuivat. Odotellessani leikkasin hokkaidonkurpitsan kahtia, koversin siemenet pois puolikkaista ja kuorin toisen puolikkaista ja pilkoin sen vähän sokeripalaa suuremmiksi kuutioiksi. Se oli sen verran kovaa tavaraa, etten viitsinyt käsitellä kumpaakin puoliskoa, vaan laitoin toisen vihanneslaatikkoon odottamaan myöhempää käyttöä. Kyselkää, jollei ala näkyä toista kurpitsaohjetta piakkoin. Ensi viikolla on vielä Hävikkiviikkokin, joten tuhluu ei tule kysymykseenkään.

Lisäsin laiskat sipulit ja kesäkurpitsaraasteen linssipataan ja laitoin kurpitsakuutiot vuorollaan ottamaan vähän paistopintaa pannulle. Niiden jälkeen siellä kävivät mutkan chorizoviipaleet. Sitä olisi tosiaan voinut olla enemmänkin, mutta nuukailin. Lisäsin makkaratkin pataan ja sekoittelin. Laitoin hieman lisää vettä, vähän sahramia, paljon pimentonia ja jonkunverran suolaa ja pippuria. Annoin keiton kiehua noin vartin, kunnes kurpitsa oli kypsää. Maustoin hieman lisää vielä. 

Keiton kaveriksi otin kuivahtanutta vaaleaa sekaleipää, jota oli muutama viipale. Käytin niitä voinokareen kanssa paistinpannulla ja kun ne olivat paistuneet kauniin rapeiksi, ripotin niiden päälle pimentonia. 

Linssikeittoni oli oikein maistuvaa, siitä alkoi nenä vuotaa muutaman lusikallisen jälkeen, se on hyvä merkki. Lientä oli selvästi esikuvaansa vähemmän, mutta täyttävyys oli samaa luokkaa. Hyvin olisi voinut pukea päälle kaikki sadevarusteet, heittää rinkan selkään ja lähteä kävelemään vielä 15 kilometriä!

Eilen La Vueltan tulospalvelulla oli kyllä joku rokulipäivä, tai  muuten kukaan ei saanut tuloksia oikein esille. Vielä yhdentoista aikaan illalla siellä oli väärä kokonaiskilpailun johtaja. Ei minulla ole mitään Alejandro Valverdeä vastaan, mutta Darwin Atapuma nyt kumminkin on se, joka tänäänkin ajaa punaisessa paidassa. Tänään ajettava kuudes etappi on jo melkoinen vuorietappi, siitä ei ole epäilystäkään. Lähetys on vielä menossa, maaliin on yli 70 kilometriä. Huomenna olemme reissussa, joten La Vuelta saa tulla toimeen omillaan, ruokapostaus tulee ajastettuna.