Helmikuu toi aurinkoisen talven!

Vihdoin aurinkoa ja oikea talvi! 

Vaikka odotammekin kovasti kevättä ja lämpimiä päiviä, ei se koskaan vielä ole helmikuun alussa tullut. Niinpä nautin mieluummin valkoisista hangista ja auringon paisteesta kuin pilvisistä kylmistä päivistä.

 

Kotipihan talvi

Mummolan talvi

Pakkasta oli sen verran reilusti, että hiihtolenkki jäi viikonloppuna tekemättä (tekosyy:). Mummolaretkellä Lappeenrantaan näytti sillä suunnalla olevan lunta vielä hitusen enemmän, mutta nyt lumen pitäisi alkaa jo täälläkin riittää latujen tekoa varten.

Puutarhahuoneen  ja toisen pihan talvi.

 

Puutarhahuone nukkuu  talviunta. Sinne  ei tee mieli muuten kuin käydä ihailemassa jäisiä kuurankukkia ikkunoissa!

 

 Mutta ajatukset ja haaveet kulkevat jo lämpimiin kevätpäiviin ja suunnitelmiin kasvihuoneen tulevasta kesästä. Mitä sinne kylvän, miten viiniköynnös selviää näistä pakkaspäivistä, joko se tulevana kesänä peittää aurinkoisen nurkan...?

 Vaikka ilma oli kylmää ja lumi narskui töppösen alla, lauloivat linnut jo kilpaa pihapiirin puissa. Niiden kuvaamiseen eivät jäätyvät sormet enää taipuneet.

 Aurinko, jää tänne koko helmikuuksi!

Mukavia talvipäiviä ja alkavaa viikkoa!

Hyvä on hiihtäjän hiihdellä..

Viikonloppuna vietettiin Suomen juhlavuoden ensimmäistä Suomen Luonnon päivää teemalla "Sukella Talveen!" Olin vallan tuon päivän unohtanut, onneksi Suvikummun Marja siitä blogissaan mainitsi ja sattumalta meidän viikonloppumme suuntautui mökkimaisemiin, joten luonto oli enemmänkin kuin lähellä.

Koko talvena ei ole ollut mahdollisuuksia hiihtämiseen, ja minä kun niin pidän hiihtoretkistä - sekä hissukseen hiihtelystä että vähän kovemmastakin vauhdista! Nyt päätimme ottaa sukset matkaan, ja vaikka sää oli pilvinen, sumuinenkin, oli jäällä juuri sopivasti lunta; suksi luisti ja sompa puri lumeen napakasti. Retki saattoi alkaa!

 Mökkimme sijaitsee saaressa, johon kuitenkin on siltojen kautta yhteys maalle. Kartasta laskien kilometrejä saaren ympäri hiihtoon kertyy kymmenkunta. Ei pitkä matka, nyt vaan ei ollut valmista latua..

 Voi miten maisemat voivatkaan olla erilaiset kesällä ja talvella!

 Luonto tekee joskus hassuja luomuksia!

Ensi kesänä tulen varmasti laittamaan kuvia vihreistä saarista, rannoista, auringonpaisteesta ja sinisestä järven selästä. Nyt ei näitä näkynyt, kuten ei näkynyt paljon mitään muutakaan. Muutama auto ajeli jääteitä pitkin ja jokunen pilkkimies erottui rantojen läheltä. Tuntuu hullulta, kun tietää allaan olevan 18 metriä vettä ja siinä sitä vaan hiihdellään, lähes ypöyksin.

Pieni eväsretki Runebergin päivänä (tortut eivät olleet ihan aitoja Runebergeja), sellainen on paikallaan, että retki tuntuu mukavalta loppuun saakka. Lapsilla pitää aina olla retkieväät - miksei siis aikuisillakin:)

Aikaisemmin  hiihtoreissut  on tehty vasta maaliskuulla, sydäntalvella on joko valtavasti lunta tai kovat pakkaset, tai tuo lyhyt valoisa aika ei edes houkuttele kesämökille. Keväthangilla teemme vielä uuden retken - Toivottavasti!

Pitihän mökkipihaakin katsastaa, ja mikäli talvi etenee normaalisti, voisi kesäkuussa olla mukavasti kukkasia luvassa!

Nyt jo onneksi aurinko paistaa, tänäänkin ollut ihan huikean kaunis sää, menee vaan töiden merkeissä, eikä ole latuja!

Aurinkoisia talvipäiviä!

Neljä vuodenaikaa -haaste

Sain tämän haasteen jo aikaa sitten Tuulikilta Kukkia ja koukeroita -blogista, kiitos sinulle! Tarkoitus on laittaa yksi kuva jokaisesta vuodenajasta puutarhassa, voi olla eri vuodelta ja eri paikasta. Ja jatkaa haastetta lähettämällä se neljälle blogiystävälle. Huomasin, niinkuin moni muukin, ettei ole helppoa löytää kuvia samasta kohteesta kaikkina vuodenaikoina.

Ensimmäisenä kuva keväästä, muutaman vuoden takaa. Näyttääpä paljaalta! Sinivuokot kukkivat ja nuppuiset tulppaanit kurkottelevat aurinkoon. Hiirenkorvilla vain tuoksuköynnöskuusama.

Tässä kesäkuun kuvassa on suihkulähde saanut jo ympärilleen vehreyttä. Nyt oikealla pilkottavassa kaaressa ei köynnöskuusamaa näy, koska jouduin leikkaamaan sen kokonaan alas, kukki toissa kesänä valtoimenaan, nyt oli vain raasku ja toukat söivät loputkin vihreät versot.

Syksykuvia oli todella vaikea löytää, varsinkin tämä syksy oli pitkään lämmin ja kukkaset saivat kukkia kauan. Tämän syksyn omppusadosta sentään olen jonkun kuvan napsaissut!

Viime talvena ei paljon pihaa talviasussa nähnyt, ja siitähän me monet olemme tuskailleet, kun niin paljon menetimme kasveja paljaan jäätyneen maan vuoksi. Tässä sentään näyttää talviselta!

Oli mukava haaste, osoitti sen, että samoista kuvakulmista voisi tietoisemmin ottaa kuvia. Nyt en tiedä, kuinkahan moni tämän haasteen on jo saanut,mutta laitan kuitenkin eteenpäin:  Pauliina /Kukka&kaali ja  SamettiHortensia/Pikkuinen puutarhani ja kaksi nopeinta, jotka haluavat tulla mukaan tähän kivaan haasteeseen. Koska elämme tätä ihanaa joulunaikaa, ehtii vastata vaikka tammikuussa!:)