Viikonloppuna osa Suomea paistatteli auringossa ja pakkassäässä - meillä lauantai valkeni kuuran peitossa, harmaan utuisena.
Reipas kävelylenkki oli hyvä keino aloittaa päivä, varsinkin kun huurre katosi jo iltapäivän aikana ja sää lauhtui plussan puolelle.
Pakkasta muutama aste, tuulta ei juuri lainkaan, oi jos olisi lunta ja pääsisin hiihtämään! Mutta ei paha tämä kävelyretkikään läpi pelto- ja metsämaisemien.
Tammikuultahan tämä nyt ei näytä, ei mitenkään, ennemminkin ensilumen ajalta, marraskuulta.
Kun katselet maisemaa, on ensimmäinen tunne ankeus. Mutta lähempi tarkastelu paljastaa luonnon ihmeellisyyden, kuura tekee karuimmankin kasvin ja oksan kauniiksi.
Välillä on hyvä olla harmaita päiviä, ja löytää niistäkin luonnon kauneus. Ehkä osaan myös iloita väreistä entistä enemmän, kun ne taas palaavat maisemaan! Väriä viikkoonne!