Arkisia syyspuuhia ja -koristeluja

Viime viikolla vietin muutaman vapaapäivän, tarkoituksena hoidella mökki- ja kotipuutarhat talvikuntoon. Kotona viimeisistä syysväreistä olin jo aiemmin tehnyt asetelman pihapöydälle. Syyskoristelua oli myös tarkoitus jatkaa vapailla. Vaan kuinkas kävikään.

Alkuun suunnistimme mökille. Rantamaisema oli kaunis, mutta jo melko väritön ja kovin, kovin syksyinen. Rantakoivuista olivat kaikki lehdet jo pudonneet ja suurin osa löytyi vedestä! Ne oli parempi poistaa, etteivät jää kevääseen asti sotkemaan pohjaa. Päivä kului mukavasti poutasäässä, nyt on vene käännetty, katot ja rännit putsattu ja piha haravoitu. 

Hommien jälkeen kuljeskelin vielä hetken kameran kanssa rannalla ja lähimetsässä.

 

Tammi ei vielä luovu lehdistään, haluaa olla aina viimeinen!

Koiranheisi hätkähdyttää hehkuvanpunaisilla marjoillaan metsän keskellä.

 

Hiirenportaan  lehtiruodit avautuvat keväällä rullalta suoriksi, samalla lailla ne syksyn tullen kuoltuaan kierivät kippuraan. Kuin mustekalan lonkeroita!

 Siirsimme puutarhakalusteet katoksen suojiin ja kas, erään penkin takana olikin pikkuruinen lepakko torkkumassa. Siinä se seinällä roikkui pää alaspäin. Sää oli jo melkoisen kylmä, joten enpä tiedä, lähtikö se vielä illan tullen liikkeelle ja etsi itselleen lämpimämmän lepopaikan.

Kotipihan puuhat sen sijaan jäivätkin varsin vähiin, sillä isäni sai sairaskohtauksen ja loppuviikko menikin vallan muissa merkeissä; sairaalassa ja äidin luona. Asiat tärkeysjärjestykseen, kasvit joutivat odottamaan!  Nyt on kaikki hyvin ja isä jo kotona toipumassa <3

 

 

Asetelmia olisi kiva puuhailla enemmänkin, ehkäpä nyt marraskuussa on niille aikaa. Ulko-oveen sentään sain tehtyä syksyisemmän kranssin.

 

 

Ensilumikin satoi muutenkin kesken jääneiden pihapuuhien päälle. Teki kyllä maiseman kauniiksi, mutta  mm. jänisverkot olivat vielä varastossa ja heti kevyen hangen päällä näkyivät jäniksen jäljet... Nyt on suojat paikoillaan, sadevesisaavit tyhjennetty ja pihakalustot  korjattu varastoon. Osan perennanvarsista jätin suosiolla leikkaamatta, voivat ollakin enemmin hyödyksi kasvien suojana lumen alla.

Eilen vietimme ystävien kanssa iltaa ja pöytäkoristeet rakentelin pikaisesti ajankohtaan sopiviksi.

 

Tervetuloa uudet lukijat ja hyvää pyhäinpäivän viikonloppua kaikille!

Syksy tunnelman tuojana

Viikonloppuisin olemme viettäneet paljon aikaa mökkimaisemissa laittaen paikkoja talviunille. Siellä katuvalojen ulottumattomissa saa kokea  vahvasti syksyn tunnelman. Samoin ulkoilmassa vietetään paljon aikaa ja luonnon siirtyminen talveen tulee konkreettisesti näkyviin.

 

 Aamu valkenee sakeassa sumussa, ilman lämpötila nippa nappa plussalla.

 Sumu tiivistyy oksille kauniiksi pisaroiksi ja pian paljastuu jo kovin väritön, mutta kaunis rantamaisema.

Pihatyöt on tehty!

 Uusi kevät lupaa paljon kauneutta..

 Hämähäkkien kodit alkavat olla valmiita ja täynnä lämmintä seittiä - vaan missä ovat asukkaat?

 

 

Olen onnellinen näistäkin tunnelmista, hyvää syksyä kaikille.

Kehonhuoltoa Keski-Suomessa

 

Mennyt viikko on ollut hieno sekä henkisesti että fyysisesti. Olin työnantajan järjestämällä kuntoremonttikurssilla Peurungassa, Laukaalla. Senpä vuoksi en ole ehtinyt blogimaailmaan - en ole edes halunnut sekoittaa intensiivistä viikkoa muilla asioilla, mikäli mahdollista.

Peurunka oli myös entisen presidenttimme testauspaikka.

Vaikka suurempia haasteita ei työkyvyssäni olekaan, vaatii ikä ja työn hektisyys sen verran verojaan, että päätin viime kesänä hakea kyseiselle kurssille, jossa myös mitattiin tarkemmin kehon kuntoa. 

 

Peurungan maisemat antoivat parastaan, Keski-Suomessa ruska oli kaunis, kirkkaita värejä ja maisemat kaikin puolin henkistä hyvinvointia tarjoavia. Vaikka paljon vietimme aikaa sisätiloissa, ehdimme kuitenkin joka päivä nauttimaan kauniista lenkkimaastoista.

Kotiin oli kiva palata, kun selvisi, ettei kunto sentään ole romahtanut, vaikka välillä kipeää tekeekin. Jatkoimme suoraan mökkimaisemiin, jossa toki ei aurinko näyttäytynyt, mutta oli lämmintä ja syksyn rauha jatkui tutuissa maisemissa.  

 

 

 

 

 Sunnuntai menikin sitten ihan muissa merkeissä, joten kotipihalla en ole käynyt reiluun viikkoon. Yksi reipas pakkasaamu siihen ainakin mahtui, joten siellä on varmasti pois siivottavaa. Ihan kiva päästä taas arkisiin syyspuuhiin.

Mukavaa viikon alkua kaikille - nautitaan tästä huikeasta lämmöstä!

Pihalla syksyn väreissä

Muutama pakkasaamu ja puutarha puhkesi uusiin väreihin. Taas muistin, että pihasta puuttuu todelliset väri-ilottelijat.

 

 Syksyä tarvitaan, sieltä löytyy paljon kauneutta ja herkkyyttä. Ja syyspuuhat virittelevät kuitenkin ajatuksia tulevaan uuteen kevääseen ja kesään.

Nyt minultakin löytyy daalia `Cafe au Lait´:) No ei sittenkään, valkoinen daalia paleltuneena on surullinen näky! Samalla kun kaivelin parikymmentä daalian juurakkoa kuivumaan ja odottelemaan siirtoa kellariin, sanoin niille, että teille annettiin mahdollisuus tänä kesänä aloittaa kukinta aikaisin. Vaan ei kiinnostanut ja tässä tulos, kesken jäi taas!

Myös kelloköynnöksiltä odotin runsaampaa kukintaa, alku oli lupaava ja taimia tuli runsaasti. Mutta yksikin upea kukka oli kasvattamisen arvoinen. Ensi vuonna uudestaan!

Viimeinen kelloköynnöksen kukkanen.

Kukkasipuleita olen istutellut pikkuhiljaa, vielä on muutama tulppaanipussukka odottamassa. Samalla kun tein asetelmia kesäkukkasten tilalle, tein myös kranssin oveen.

 Pohjana kanukkapensaan oksa, kotipihasta tuijia ja villiviinin marjoja, joukkoon hopealankaa, kanervaa ja callunaa.

 Callunat ja hopealangat ovat myös syysasetelmissa, väriä antavat villiviinin marjatertut ja punaiset valamonruusun kiulukat. Marjakuusen oksat tuovat vihreää täydennystä.

 Mietin, josko vielä uskaltaisi antaa muratit olla asetelmissa, pärjäävät kyllä läpi talvenkin kauniina, mutta paleltuvat kovilla pakkasilla. Olen usein talvettanut muratit varastossa, ehkä vielä siirrän ne ja vaihdan jotakin muuta callunan kaveriksi.

 Taivas on ollut monena aamuna upea, voi, kun ehtisi ihailemaan ja kuvailemaan sitä useammin. Arkena on aina vaan niin hoppu töihin.

Äitienpäiväruusu taitaa olla viimeinen kukkija, sitten on aika heittää hyvästit tälle kesälle.

Syyspuuhat jatkuvat, toivotaan, että saamme nauttia kauniista syksystä vielä pitkään! Se pimeä loska ei yhtään kiinnosta.

 Mukavaa viikkoa!