Paula Havaste: Veden vihat

 

Veden vihat jatkaa Paula Havasteen historiallisten romaanien sarjaa, jonka aiemmat osat ovat Tuulen vihat ja Maan vihat. Sarjan keskushenkilö Kertte joutui pakenemaan Tokholmista edellisen osan Maan vihat lopussa.

Kertte pääsee varakkaan kauppiaan Osmin laivaan. Dramaattisen merimatkan jälkeen laiva rantautuu Osmin kotipaikkaan Koluvaniin (Tallinna). Kertte saa Osmista hyväntahtoisen ja turvallisen suojelijan, joka ei ole kiinnostunut hänestä naisena, sillä Osmi pitää miehistä.

Veden vihat jatkaa samoilla linjoilla kuin Tuulen vihat ja Maan vihat eli esittelee 1100-luvun elämää: tapoja, asumuksia, tarvekaluja, vaatteita, koruja… Koluvan on suurempi paikka kuin Tokholmi, Turukylästä puhumattakaan, joten sen markkinoilla on myytävänä enemmän ja hienompaa tavaraa. Kertte näkee uutuuksiakin kuten rautavahvistetun auran. Kesän Kertte viettää kaukana Koluvanista mökissä, jossa kerätään talvivarastoja. Enteet, taiat ja loitsut ovat edelleen osa Kerten jokapäiväistä elämää.

Henkilöhahmot ovat Veden vihoissa vähän vaisumpia kuin Maan vihoissa, vaikka mukana onkin miespari Osmi ja Pärn. Kerttekin on suurimman osan kirjaa vaikean raskautensa lamauttama ja vasta loppupuolella hän palautuu omaksi kipakaksi itsekseen. Kertte osoittaa jälleen olevansa taitava neuvottelija ja kaupankävijä.

Kirjan lopussa annetaan aavistaa, että tulevaisuus ei suju Kerten suunnitelmien mukaan. Sarjaan onkin ilmestynyt neljäs osa nimeltä Lumen armo.

Paula Havaste: Veden vihat
Gummerus 2016, 392 s.

***********

Helmet-haaste: kohta 3. Historiallinen romaani.

Paula Havaste: Maan vihat

Maan vihat jatkaa 1100-luvulla eläneen Kerten tarinaa täsmälleen siitä, mihin kirjassa Tuulen vihat jäätiin. Kerten mies joutuu pakenemaan tekemänsä hirmutyön jälkeen, ja myös Kerten on lähdettävä kotitilalta. Hän edesauttaa miehensä pelastumista lyöttäytymällä yhteen tätä etsivien miesten päällikön Arimon kanssa. Kertestä tulee Arimon nainen, eikä suinkaan vastentahtoisesti. Hän ja Arimo tunsivat voimakasta vetoa toisiinsa.

Arimon kanssa Kertte pääsee kotoaan avarampiin ympyröihin, ensin Turukylään ja sieltä meren yli Tokholmiin. Hypätessään laivasta maihin uudessa maassa Kertte huomaa, ettei ole tervetullut.

”Rantakivikko laiturin vieressä oli täynnä niin teräviä kiviä, että tuntui kuin kova maa olisi puraissut syvälle jalkapohjiin. Maan vihat, Kertte säikähti. Hän huiskaisi vasemmalla kädellään ja kuiskasi itsekseen.

Mene syrjään syyttömästä,
vieritse viattomasta,
kulje tuonne kunne käsken,
kovan koivun juurikkohon,
kipuvuoren kainalohon.”

Kertte osaa paljon loitsuja ja taikoja, mutta niitä ei katsota hyvällä piispanlinnan kaupungissa, jossa ihmiset pakotetaan uuteen uskontoon. Elämä Arimon eman taloudessa on vaikeaa, eikä Arimokaan lopulta pidä lupaustaan olla hyvä Kertelle. Oman arvonsa tunteva nainen ei alistu, vaan joutuu taas tekemään raskaan ratkaisun.

Pidin Maan vihoista, sen vanhan ajan tapojen ja uskomusten kuvauksesta. Pidin vahvasta ja neuvokkaasta Kertestä, joka ei aina toimi odotusten mukaisesti. Kertestä kertova sarja jatkuu vielä romaaneilla Veden vihat ja Lumen armo.

Paula Havaste: Maan vihat
Gummerus 2015, 452 s.

***********

Kirjassa käytetään saunaa saunomisen lisäksi moneen. Siellä synnytetään, tehdään taikoja, rauhoitutaan, jopa asutaan. Maan vihat sopii erinomaisesti Helmet-haasteen kohtaan 46. Kirjassa on sauna.

Paula Havaste: Tuulen vihat

Tuulen vihat on 1100-luvulle sijoitettu romaani. Aikakausi on kerrottu takakannen tekstissä, mutta jos sitä ei lue, aika selviää siinä vaiheessa, kun lukija ymmärtää päähenkilöiden nimistä yhteyden erääseen tunnettuun historialliseen (tai myyttiseen) tapahtumaan.

Kertte on aikakauden mittapuun mukaan varakkaan talon tytär. Hänen äitinsä on kuollut pian tytön syntymän jälkeen. Isoveli Sule on sairas ja isä Paimio kiukkuinen ja herkkä lyömään. Koska Sule ei voi ryhtyä isännäksi, Kertte perii talon. Isän sairastuttua Kerten on hankittava kotivävy, ja hän löytääkin markkinoilla kerran aikaisemmin tapaamansa Larrin, josta tulee kaikkien talon asukkaiden hyväksymä uusi isäntä.

Sule  saa sairauskohtauksia, joiden jälkeen hän kertoo muutamalla sanalla ennustuksia, jotka pitävät paikkansa. Kertte puolestaan näkee tuvassa kuolleiden ihmisten hahmoja, ja yhden talon ympärillä pyörivän kuolleen tytön kanssa hän pystyy puhumaankin. En yleensä pidä realistiseen tarinaan sotketuista yliluonnollisista ilmiöistä, mutta tässä täytyi hyväksyä Kerten näyt menneen ajan taikauskoon kuuluviksi. Talonväki tekee muutenkin taikoja koko ajan onnettomuuksien välttämiseksi ja suojatakseen itseään. Taioista ja enteistä on listaus kirjan lopussa.

Kertte varttuu tytöstä nuoreksi neidoksi ja vaimoksi. Vuodenkiertoja on monta ja niihin liittyviä puuhia ja talon töitä kuvaillaan niin, että kirja käy välillä toisteiseksi. Kertte on kuitenkin mainio päähenkilö. Hän on kipakka ja arvonsa tunteva talon tytär. Hän ei hyväksy naisen alistettua asemaa. Vaikka Kerten elinolosuhteita voi pitää varsin hyvinä, hän kaipaa jotakin muuta, pois pienestä mökistä, ulkopuoliseen tuntemattomaan maailmaan.

Kerten ja hänen läheistensä elämässä tapahtuukin lopulta mullistus, joka muuttaa kaiken. Jatkoa voi lukea seuraavaksi kirjasta Maan vihat. Ehkä minäkin vielä palaan Kerten pariin.

Osallistun tällä postauksella blogin Tuijata. Kulttuuripohdintoja Naistenviikkohaasteeseen. 1100-luvun Kertte on varhainen naisasianainen.

Paula Havaste: Tuulen vihat

Gummerus 2014, 383 s.