Voi kiesus mutta oli hyvää kasvisvuokaa!! Kasvikset on tällä hetkellä kyllä parhaimmillaan - syökää niitä ihmiset syökää! Vielä kun lisäätte tähän gratiiniin paljon tuoreita yrttejä, hyvänmakuista (voimakasta) juustoa ja punaista maitoa, niin AVOT!
Resepti on peräisin Valion jostakin ikivanhasta reseptilehtisestä (joskus se siivoaminen kannattaa).
Gratinoitu tomaatti-kasvisvuoka
1 (n. 500 g) kukkakaali
1 l vettä
2 tl suolaa
4 tomaattia
1-2 dl tuoreita yrttejä hienonnettuna
Juustokastike:
150 g juustoraastetta
25 g voita
3 rkl vehnäjauhoja
7 dl maitoa
ripaus suolaa
valkopippuria
Irrota parsa-ja kukkakaalit nupuiksi. Kukkakaali kypsyy hitaammin, joten tee siitä hieman pienempiä paloja. Kuori ja viipaloi myös parsakaalin varsi.
Kiehauta vesi noin 3 litran kattilassa. Mausta suolalla. Nosta kattilaan ensin kukkakaalinuput ja niiden päälle parsakaalit. Keitä kasviksia 2-4 minuuttia niin, että ne jäävät vielä hieman napakoiksi. Kaada vesi pois.
Viipaloi tomaatit. Kaada kukka-ja parsakaalit voidellun vuoan pohjalle. Ripottele päälle puolet hienonnetuista yrteistä. Lado kerros tomaattiviipaleita ja niiden päälle loppu yrttiseos.
Sulata voi kattilassa. Sekoita joukkoon vehnäjauhot. Kaada päälle noin 1/3 maidosta ja sekoita voimakkaasti. Lisää loput maidosta. Kuumenna pohjaa myöten sekoitellen, kunnes kastike kiehuu. Lisää juustoraaste, ripaus suolaa ja valkopippuria. Sekoita, kunnes juusto sulaa.
Kaada kastike kasvisten päälle. Lisää pinnalle vielä hieman juustoraastetta. Kypsennä 225 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia, kunnes pinta on kauniin värinen.
Kasvisgratiini sai seurakseen kalapuikkoja, uusia perunoita ja yksinkertaista kermaviilikastiketta (tuoretta tilliä, sinappia, sitruunamehua, suolaa ja mustapippuria). Oli kyllä ihan täydellinen kesäruoka. Ei yhtään hävettäisi tätä tarjota vaikka vieraille. Tosin nuo seitipuikot vaihtaisin ehkä itse kalastetusta kuhasta/ahvenista tehtyihin kalapuikkoihin. Muutama kuha ollaan nimittäin nyt saatu ja on se vaan niin maukas kala!!
Eilen illalla oli tarkoitus ihailla kuunpimennystä kotosalla, mutta jostain ihmeen syystä eiliselle sattui se viikon ainoa pilvinen ilta. Yllätys. Onneksi puolenyön jälkeen pilviverho sen verran raottui, että saatiin edes hetki ihastella.
Mun kameralla ei kummoisiakaan kuvia kuusta saanut, mutta näkee näistä nyt sen verran että kyllä se kuu pimennossa oli.
Eilen illalla oli tarkoitus ihailla kuunpimennystä kotosalla, mutta jostain ihmeen syystä eiliselle sattui se viikon ainoa pilvinen ilta. Yllätys. Onneksi puolenyön jälkeen pilviverho sen verran raottui, että saatiin edes hetki ihastella.
Mun kameralla ei kummoisiakaan kuvia kuusta saanut, mutta näkee näistä nyt sen verran että kyllä se kuu pimennossa oli.