Nikolailla on mielitietty Viipurissa, varakkaan tehtailijan tytär, ja nuorten vanhemmat toivovat heidän sukunsa yhdistävää liittoa. Isä toteuttaa Nikolain unelman ja ostaa hänelle pienen laivan, jolla tämä haaveilee alkavansa laivaliikenteen Saimaalta Viipuriin tai ehkä peräti Pietariin asti. Ensimmäisellä matkalla Savonlinnaan tapahtuu kuitenkin onnettomuus, joka päättyy ikävästi, ja Nikolaita syytetään sen aiheuttamisesta sekä samalla sahan vartijan murhasta. Nikolain ei auta muu kuin paeta, ensin Pietariin ja sitten syvemmälle Venäjälle.
Rikosten selvittely tapahtuu Krjukovin kirjassa jotenkin taustalla, vaimeasti, etualalla on Nikolai ja hänen vaiheensa. Viipurilaisen tehtailijan tytär vie hänen sydämensä, aina Monrepoon puiston huvimajassa sattuneeseen kohtaukseen asti. Sydämen asiat saavat uutta syvyyttä, kun Nikolai pakomatkallaan päätyy perivenäläiseen maalaiskylään ja saa kumppanin matkalleen. Talon omenapuutarha ja ennen kaikkea maalaiselämän tunnelma tuovat mieleen venäläisen kirjallisuuden teokset, ja niihin kirjassakin viitataan.
Poliittisilta toimilta ja vehkeilyiltä ei romaanissa vältytä. Lappeenrannassa, Viipurissa ja Pietarissa on vallankumousta ajavia, joiden lentolehtisiä löytyy mm. Nikolain isän sahalta.
Kaiken kaikkiaan Huvimaja Monrepoossa on mielenkiintoinen ja nopealukuinen romaani, joka sijoittuu autonomian ajan loppuvuosiin, sisältää ajankuvaa, rikosta ja rakkautta. Melkoinen paketti siis.
Vladimir Krjukov on minulle aivan outo kirjailija, mutta nettihaun mukaan hän on syntynyt Pietarissa ja sittemmin lappeenrantalaistunut. Tämä on hänen toinen suomennettu kirjansa, aikaisemmin on julkaistu Pirunsormi.
KIRJA löytyi kirjastosta, kun etsin lukumaratonille luettavaa.
Vladimir Krjukov: Huvimaja Monrepoossa, 190 s.
Kustantaja: Zona A 2011
Alkuperäinen: Besedka v Monrepo, suomentaja Kirsi Monni
Kansi: Toms Gutmanis